Hyppää pääsisältöön

Ministeriksi haluava Niinistö upseereille: "Turha pelko pois"

Jussi Niinistö
Jussi Niinistö Jussi Niinistö Kuva: Yle, MOT jussi niinistö

Perussuomalaisten Jussi Niinistö haluaa puolustusministeriksi ja rauhoittelee häntä karsastavaa puolustushallintoa.

YLE Uutisten tekemän selvityksen mukaan perussuomalaiset on muille puolueille haluttu kumppani kevään eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen. Mikäli puolue hallitukseen päätyy, varteenotettava ministeriehdokas on kansanedustaja, sotahistorian dosentti Jussi Niinistö. Hän johtaa eduskunnan puolustusvaliokuntaa ja on puolueensa 1. varapuheenjohtaja.

”Kyllä”, Niinistö vastaa MOT-ohjelman kysymykseen, ottaisiko hän mieluiten vastaan puolustusministerin salkun, mikäli perussuomalaiset ovat mukana seuraavassa hallituksessa.

MOT:n sotilaslähteistä saamien tietojen mukaan Niinistön mahdollinen valinta puolustusministeriksi herättää pelonsekaista huolta Suomen puolustusvoimissa. Mistä moinen?

”En osaa sanoa. Sitä pitää Kaartin korttelista kysyä. Mutta eivätköhän he ole minua oppineet tuntemaan tässä reilun kolmen vuoden aikana jo kohtuullisen hyvin. Että voi ehkä sanoa, että turha pelko pois”, hämmentyneen oloinen Niinistö sanoo. Hän kiistää, että välit ylimpään upseeristoon olisivat kehnolla tolalla.

Menneisyys
laitaoikeistossa

Jussi Niinistöllä on oikeistoradikaali menneisyys. Hänellä oli 1990-luvun alussa tiivis suhde äärioikeistolaiseksi luonnehdittuun Kansallinen Kulttuuririntama -järjestöön KKR:ään. Niinistö kirjoitti järjestön Valkoinen Rintama -lehteen artikkeleita ja tunsi läheisesti Kansallisen Kulttuuririntaman perustajan, Jukka I. Mattilan. Mitä Niinistön oikeistoradikalismista on jäljellä?

”Isänmaan asialla edelleenkin olen.” Hän kertoo, ettei ole enää missään tekemisissä Mattilan tai Kansallisen Kulttuuririntaman kanssa. Järjestön teemoja olivat aikoinaan mm. pakkoruotsin ja pakolaisten vastustaminen, suojeluskuntien henkiinherättäminen sekä Itä-Karjalan liittäminen Suomeen.

Jalkaväkimiinat
takaisin

Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka on kuluneen vuoden aikana herättänyt pelkoa ja hämmennystä eri puolilla Eurooppaa. Venäjän ja länsimaiden välejä on kuvattu kireimmiksi sitten kylmän sodan päivien.

”Kukin puhuu tietenkin puolestaan, mutta eihän tässä kannata pelästyä, vaan terästyä ja laittaa puolustus kuntoon ja jalkaväkimiinat takaisin”, Niinistö sanoo.

Vielä keväällä 2011 Niinistö vaati Karjalan palauttamista. Hän totesi Uudelle Suomelle, että Karjala kuuluu osana Suomeen ja asiassa on tehty Suomelle vääryys. Tämän hetken kiristyneessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa Niinistö ei pidä Karjalan palauttamista ajankohtaisena.

”Tässä tilanteessa ei kannata Suomen vaatia mitään. Muutenkaan vaatimalla ei saada, mutta neuvottelemalla 1990-luvun alussa Suomella olisi ollut mahdollisuus saada Karjala ja muut luovutetut osat – ainakin osittain – takaisin. Silloin jätettiin mahdollisuus käyttämättä. Nyt en näe sellaista historiallista ikkunaa tilanteessa, jossa Venäjä varustautuu ja vahventaa otettaan ja esiintyy kuin Neuvostoliitto aikoinaan.”

Eihän tässä kannata pelästyä

Kesällä 2011 Jussi Niinistö kirjoitti kolumnin Nurmijärven Uutisiin, jossa pohdiskeltiin kodinturvajoukkojen tarvetta. Niinistö näki kodinturvajoukoilla saavutettavan merkittävää lisäpotkua Suomen puolustamiseen alituisten säästöpaineiden jäytäessä puolustuksen uskottavuutta. Nyt eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajalla on toinen ääni kellossa.

”Mielestäni tässä tilanteessa on turha haikailla mitään uutta järjestöä kentälle, jossa jo nyt reserviläisjärjestöt ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys toimivat - ja nyt sitten myös tätä paikallisjoukkokonseptia rakennetaan. Nyt pitäisi vain keskittyä siihen, että saadaan tämä nykyinen rakenne toimimaan.”

Puolustusvoimissa on vuodenvaihteen jälkeen operatiivisia joukkoja, alueellisia joukkoja ja paikallisjoukkoja. Jokainen maakunta saa oman paikallisjoukon, joka rakentuu lähes yksinomaan reserviläisistä.

Niinistön mukaan paikallispataljoonien perustamisen jälkeen kodinturvajoukoille ei ole enää tarvetta.

”Paikallisjoukkokonseptissa on nimenomaan tarkoitus hyödyntää tätä 35-50–vuotiaiden aktiivisten reserviläisten panosta ja etenkin paikallistuntemusta. Mielestäni tällä hetkellä on tärkeintä, että saadaan tämä paikallisjoukkohanke käyntiin. Sieltä löytyy aktiivisille reserviläisille tehtävää.”.

Vuodenvaihteessa toteutuva puolustusvoimauudistus on saanut joukon reserviläisiä vaatimaan kodinturvajoukkojen perustamista. Uudistuksen seurauksena Suomen armeija kutistuu noin kolmanneksen. Reserviläisten vaatimuksiin ovat vaikuttaneet myös Ukrainan viimeaikaiset tapahtumat.

Kommentit