Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Sijoituskoira opettaa koiran hyvää hoitoa - kun kaikki menee hyvin

koira juoksee
koira juoksee Kuva: YLE/Rinna Härkönen sijoituskoira

Suomalaisissa kodeissa elää tällä hetkellä noin puoli miljoonaa rekisteröityä koiraa. Kun rotukoiran pennun hinta liikkuu keskimäärin tuhannen euron molemmin puolin, on helppo ymmärtää, että lemmikkikoira on osa isoa koirabisnestä. Ostamisen vaihtoehtona voi olla sijoituskoira.

Mikä on sijoituskoira?

Rotukoiran voi saada itselleen myös edullisesti, joskus jopa kokonaan ilman rahaa. Silloin on kyse sijoituskoirasta. Sijoituskoira on kasvattajan, eli Kennelin valiopentu, joka annetaan sijoitusperheeseen kolmen, neljän vuoden ajaksi. Sijoituskoiran tärkein tehtävä on tuottaa sen kasvattajalle pentuja ja jatkaa tämän jalostustyötä. Kun sopimusehdot täyttyvät tai sopimusaika umpeutuu, koirasta tulee sijoitusperheen omaisuutta.

Suomessa koiran kasvatus on pienimuotoista, kodissa tapahtuvaa toimintaa. Siksi koiran kasvattaja ei voi pitää kotonaan kaikkia pentuja, joita se suunnittelee käyttävänsä jalostukseen. Pennun sijoittaminen hyväksi katsottuun kotiin on silloin järkevä vaihtoehto.

Mikä tahansa kaunis koiranpentu ei ole sopiva jalostustarkoitukseen, sillä vuonna 2012 voimaan tullut Suomen Kennelliiton jalostusstrategia sitoo kaikkia Kennelliittoon kuuluvia rotuyhdistyksiä.

Sijoitussopimus vaatii koiran terveyden seurantaa

Kun kyse on seitsenviikkoisesta, luovutusikäisestä koiranpennusta, ei voida olla varmoja siitä, että pentu myös kasvaa terveenä ja on jalostukseen sopiva. Siksi jokainen sijoitussopimus vaatii pennun terveyden seurantaa.

Kasvattajan omistama sijoituskoira viettää sijoitusperheessä keskimäärin kolmesta neljään vuotta tai kunnes koiran jalostustavoite on täyttynyt. Nartun osalta se tarkoittaa yhtä pentuetta ja uroksen kohdalla kolmea astutettua pentuetta. Pentueen kokoa ei voida sopimuksella etukäteen määrätä, joten myös yksi pentu lasketaan pentueeksi.

Koira sylissä
Kaija Unhola Koira sylissä Kuva: YLE kaija unhola

Kasvattajan vastuulla ovat kaikki koiran jalostukseen liittyvät kulut. Sukuaan jatkaville koirille tehdään nykyisin lukuisia terveystarkastuksia jotta voidaan etukäteen poissulkea tiettyjä rakenteellisia vikoja. Kasvattajalla on mahdollisuus tasata jalostuskustannuksia ottamalla sijoituspennusta vakuusraha. Se voi olla korkeintaan puolet koiranpennun hinnasta. Vakuusmaksu tulee palauttaa, kun koiran omistussuhde muuttuu sijoitussopimuksen päätyttyä.

Näyttelykäynnit ovat oleellinen osa koiran sijoitussopimusta. Näyttelymaksut, kuljetukset ja trimmaukset kuuluvat kasvattajan vastuulle. Näyttelyillä varmistetaan, että pennun rakenne ja luonne vastaavat sen rotuominaisuuksia.

- Koiran näyttelystä saamilla palkinnoilla ei pitäisi olla vaikutusta pentujen myyntihintaan, sanoo Suomen Kennelliiton viestintäpäällikkö Kaija Unhola.

Sopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena

Kaija Unhola arvioi, että noin 5 prosenttia rotukoirien pennuista annetaan sijoitukseen. Kun vuosittain syntyy noin 50 000 pentua, sijoitusten määrä liikkuu tuhansissa. Sijoitussopimus suositellaan tehtäväksi aina kirjallisena. Suomen Kennelliiton sivuilta löytyvät sopimuspohjat sekä nartun, että uroksen sijoittamiseen. Sopimuksen voi tehdä myös suullisesti, mutta Unhola ei sitä suosittele:

- On hämmästyttävää, miten huonosti ihmiset ottavat selvää koiranpidosta, miten huonosti he tekevät sopimuksia. Koira on kuitenkin kymmenen vuoden hankinta. Ei autoakaan osteta tekemättä siitä papereita.

Kennelliitto ei suosittele lisäehtoja, sillä usein koiran vastaanottajalla ei ole kunnollista käsitystä siitä, mihin hän sitoutuu.

Kulujen jakamisesta sekä pentujen hoidosta voidaan tehdä poikkeuksia, kirjaamalla niitä koskevat lisäehdot sijoitussopimukseen. Voidaan esimerkiksi sopia, että sijoituskoti hoitaa astutuksesta syntyneet pennut, mutta silloin hoitoaika korvataan yleensä rahalla tai yhdellä pennulla. Kennelliitto ei suosittele lisäehtoja, sillä usein koiran vastaanottajalla ei ole kunnollista käsitystä siitä, mihin hän sitoutuu.

Suomen laki kohtelee koiraa esineenä. Unholan mielestä se ei ole koiran edun mukaista. Riitatilanteessa koiraa saatetaan laillisesti riepottaa paikasta toiseen ajattelematta lainkaan koiran hyvinvointia. Kun kaikki menee hyvin, sijoituskoira elää vastaanottajaperheessä kuin kotonaan, eikä arjessa huomaa lainkaan, onko koira sijoitettu vai perheen oma. Kun ristiriitoja syntyy, osapuolten elämä voi mennä hyvin hankalaksi.

Kun asiat menevät pieleen

Vuosina 2009 – 2014 marraskuuhun mennessä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon tehtiin 69 valitusta koiran sijoituksesta. Noin viidessäkymmenessä tapauksessa valittajana oli koiran sijoitusperhe ja valitus oli tehty koiran kasvattajaa kohtaan. Yleisin syy oli vakuusmaksu ja sen palauttaminen. Ongelmia aiheuttivat tilanteet, joissa perhe on syystä tai toisesta halunnut palauttaa koiran ja vaatinut maksamaansa vakuusmaksua palautettavaksi.

palkintoruusuke
Menestyminen koiranäyttelyssä ei vaikuta koiran hintaan. palkintoruusuke Kuva: YLE serti

Toiseksi eniten erimielisyyttä aiheuttivat terveystarkastukset. Jos koira sairastuu sijoitusaikana, kuuluvatko hoitokustannukset kasvattajalle, joka on koiran virallinen omistaja vai sijoitusperheelle, joka on vastuussa koiran hyvinvoinnista? Koiran sairastumista ei voida ennakoida, joten normaalit hoitokulut tulevat ensisijaisesti sijoitusperheen maksettaviksi

- Epäselvissä tilanteissa kannattaa aina ensin neuvotella ja hakea sopua. Vasta kun mikään muu ei auta, voi ottaa yhteyttä viranomaisiin, sanoo Kaija Unhola.

Runsaassa kahdessakymmenessä tapauksessa valittajana on ollut koiran kasvattaja ja silloin yleisin syy on ollut koiran saama huono hoito. Hoidon laiminlyönnin osoittamiseksi ei kuitenkaan riitä pelkästään toisen osapuolen näkemys, vaan siihen vaaditaan aina viranomainen. Sen sijaan koiran astutukseen liittyvien toimenpiteiden laiminlyönti on sopimusrikos. Nartun kohdalla se tarkoittaa mm. velvollisuutta ilmoittaa juoksun alkamisesta viimeistään niiden toisena päivänä.

Sijoituskoira opettaa koiranhoitoa

Parhaimmillaan sijoituskoira on kätevä tapa hankkia hyvä koiranpentu ja opetella sen hyvää hoitoa. Kasvattaja ja sijoituskoiran hoitaja ovat yleensä kiinteästi tekemisissä keskenään ja seuraavat yhdessä koiran kehitystä. Joustavuutta kuitenkin tarvitaan. Kasvattaja ei voi vaatia sijoitusperhettä olemaan tavoitettavana 24/7 eikä sijoituskoiran terveydestä tai luonteesta voi kukaan olla sataprosenttisen varma. Mitä tahansa voi tapahtua.

Vaikka kasvattaja voi määrätä hyvinkin tarkkaan koiran ravinnosta ja sen turkin hoidosta, on hyvä muistaa, että koiran normaali kotihoito on yleensä aina riittävää. Loppujen lopuksi sijoituskoira vaatii vain hyvää hoitoa, kuten jokainen koira.

Voit katsoa jutun myös videona:

Muokattu 5.12.2014: Video lisätty

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.