Hyppää pääsisältöön

Tarinoita rahasta ja aatteesta

Koulupoika keräämässä rahaa Suomen kulttuurirahastolle
Koulupoika keräämässä rahaa Suomen kulttuurirahastolle Kuva: Suomen kulttuurirahaston arkisto tarinoita rahasta ja aatteesta

Kateudesta se alkoi: ruotsinkielisillä kaikki oli paremmin. Nyt Suomen Kulttuurirahasto on 75-vuotias, ja yksi maailman rikkaimmista säätiöistä. Mutta ensimmäiset markkansa säätiö sai tavalliselta kansalta.

Tammikuussa 1937 joukko nuoria suomenmielisiä maistereita istuu helsinkiläisessä kahvilassa ja väittelee kateuden vallassa rahasta. Heitä sapettaa se, että suomenruotsalaisille taiteilijoille ja tutkijoille riittää vauraita mesenaatteja, mutta suomenkieliselle kulttuurille ei.

Kahvilassa ilmaan heitetyt ajatukset eivät haihdu tupakansavuun. Tapahtuu ihme: jo seuraavana vuonna kymmenet tuhannet koululaiset kiertävät Suomea ja keräävät rahaa juuri perustetulle säätiölle - ja liki 200 000 tavallista suomalaista lahjoittaa rahaa kulttuurille. Kaksi vuotta myöhemmin, helmikuussa 1939, Helsingin yliopiston juhlasalissa kokoonnutaan juhlimaan Suomen Kulttuurirahastoa, jonka perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Sen kunniaksi Teema esittää itsenäisyyspäivänä Tuula Viitaniemen ohjaaman tuoreen dokumentin Tarinoita rahasta ja aatteesta.

Dokumentti kuljettaa Kulttuurirahaston ja suomalaisen kulttuurin kehityksen tarinaa läpi maamme historian vaiheiden aina lokakuun 2014 viimeiseen päivään, jolloin rahaston aula jälleen täyttyy toiveikkaista apurahojen hakijoista. Äänessä ovat perustamiskeräykseen osallistuneet vuoden 1938 koululaiset, mesenaatit, apurahanhakijat ja säätiön historiaan paneutuneet tutkijat – sekä entiset ja nykyiset Kulttuurirahaston edustajat.

Suomen Kulttuurirahasto on yksi maailman suurimmista säätiöistä ja ainoa kansalaiskeräyksellä – menneiden aikojen joukkorahoituksella – syntynyt. Sodan aikana lahjoitusten pelättiin tyrehtyvän kun kaikki rahat tarvittiin maanpuolustukseen, mutta niin ei käynytkään. Lahjoittajat halusivat kenties varmistaa, että vaikka valtio romahtaisi ja itsenäisyys menisi, niin ainakin olisi pieni siemen josta suomalainen kulttuuri voisi taas kasvaa.

Lue lisää: Miten päätetään, kuka saa apurahan?

Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa