Hyppää pääsisältöön

Markoista kasvoi miljardi

Koululaiset keräsivät alkupääoman Suomen Kulttuurirahastolle.
Koululaiset keräsivät alkupääoman Suomen Kulttuurirahastolle. Kuva: Suomen Kulttuurirahasto perustamiskeräys

”Opettaja ja kauppias antoivat 30 markkaa. Muut antoivat sitten sen minimin, eli 10 markkaa”, kuvailee Maire Juvonen. Puheen alla olevista tapahtumista on kulunut 76 vuotta, mutta muistikuvat ovat tarkkoja.

Maire Juvonen osallistui Kulttuurirahaston perustamiskeräykseen v. 1938
Maire Juvonen. Maire Juvonen osallistui Kulttuurirahaston perustamiskeräykseen v. 1938 Kuva: Yle/ Henrik Leppälä maire juvonen
Suomen Kulttuurirahaston perustamiskirjoissa on lähes 180 000 suomalaisen nimet.
Suomen Kulttuurirahaston perustamiskirjoissa on lähes 180 000 suomalaisen nimet. Kuva: Suomen Kulttuurirahasto perustamiskeräys

Maire Juvonen oli yksi niistä 30 000 koululaisesta, jotka syksyllä 1938 saivat tehtäväkseen kerätä alkupääoman, jonka avulla voitaisiin perustaa suomenkielistä kulttuurielämää rahoittava uusi säätiö. Nimeksi oli valittu Suomen Kulttuurirahasto. Juvonen kiersi koulutoverinsa kanssa Äyräpään pitäjän Mälkölän kylää. Mukanaan heillä oli kirjekuori rahoille, sekä nimilista, johon lahjoittajien piti kirjoittaa nimi, ammatti ja lahjoitettava summa. Minimiksi oli määrätty 10 markkaa. Nykyrahassa se olisi parisen euroa.

Tytöt kulkivat talosta taloon, niiasivat, esittivät asiansa, ja saivat useimmista taloista rahaa. Kaikki eivät olleet myötämielisiä. ”Yhdessä talossa soitettiin haitaria, ja me luulimme että sieltä sitä rahaa tulee, kun haitariakin soitetaan. No eipähän tullut. Talon vanhemman puoleinen tyttö sanoi: ”Mitä työkää kulttuurist ymmärrätte?” Ja sehän meitä harmitti, kun me oltiin mielestämme täysin oppineita, kun opettaja oli meille selostanut Kulttuurirahaston toiminnan”, muistelee Juvonen huvittuneena.

Äyräpään Mälkölän kansakoulun luokkakuva 1930-luvun lopulla. Edessä keskellä Maire Juvonen.
Maire Juvonen kävi Mälkölän kansakoulua. Juvonen kuvassa edessä kolmas oikealta. Äyräpään Mälkölän kansakoulun luokkakuva 1930-luvun lopulla. Edessä keskellä Maire Juvonen. Kuva: Maire Juvonen maire juvonen
Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyksen kampanjajuliste
Suomen Kulttuurirahaston perustamiskeräyksen kampanjajuliste Kuva: Suomen Kulttuurirahasto perustamiskeräys

Keräys oli menestys: liki 180 000 suomalaista lahjoitti rahaa kulttuurille. Koululaiset saivat kerättyä yhteensä 2,7 miljoonaa markkaa. Kun lisäksi suomenmielinen yritysmaailma lähti mukaan talkoisiin, päästiin uuden säätiön perustamista juhlimaan helmikuussa 1939.

Tänä vuonna Suomen Kulttuurirahasto on juhlinut 75-vuotista taivaltaan. Lasten keräämistä markoista on kasvanut iso omaisuus – tätä nykyä säätiön kassassa 1,2 miljardia. ”Omaisuus on syntynyt yksittäisten ihmisten lahjoituksista, lähinnä testamenttilahjoituksista, sekä varallisuuden sijoittamisesta ja siitä kertyneestä tuotosta”, kertoo Kulttuurirahaston varainhoidosta vastaava asiamies Ralf Sunell. Tyypillisin lahjoittaja on pariskunta, jolla ei ole rintaperillisiä.

Ralf Sunell aloitti Kulttuurirahastossa elokuussa 1989. Alku oli dramaattinen, sillä samana syksynä pörssit romahtivat. ”1990-luvun alku oli vaikeata aikaa. Se on ainoa ajanjakso, jolloin olemme joutuneet leikkaamaan apurahojen määrää. Elinkeinoelämällä meni huonosti, yritykset eivät jakaneet osinkoja, ja meidän tulot ehtyivät aika voimakkaasti. Sen jälkeen ei ole kertaakaan jouduttu supistamaan toimintaa taloussuhdanteitten vuoksi”, sanoo Sunell. ”Periodilla 1989 - 2013 omaisuuden tuotto on ollut 6,4 prosenttia vuodessa. Se on mielestäni kohtuullisen hyvä suoritus.”

Menetimme miljoona euroa päivässä tekemättä mitään.

Vuoden 2008 talouskriisi vaikutti tietysti Kulttuurirahastossakin. ”Menetimme miljoona euroa päivässä tekemättä mitään, vain sen takia että pörssikurssit laskivat. Ja sitten kun virta kääntyi, rahaa rupesi taas virtaamaan takaisin miljoona euroa päivässä”, rahaston yliasiamies Antti Arjava kertoo. ”Tällä hetkellä ollaan jo reilusti yli sen mistä lähdettiin. Mutta se edellyttää sitä, että on puskurit olemassa, ja hyvä kriisinsietokyky - eikä panikoida silloin, kun kaikki muut ovat epätoivoisia. Säätiöraha on hidasta ja varovaista, mutta uskaltaa myös ottaa riskiä, koska ei ole velkojat niskassa, eikä omistajat tai äänestäjät ole joka vuosi vetämässä vastuuseen.”

Suomen Kulttuurirahaston varainhoidon asiamies Ralf Sunell
Ralf Sunell. Suomen Kulttuurirahaston varainhoidon asiamies Ralf Sunell Kuva: Yle/ Sakke Kantosalo ralf sunell
Heikki ja Signe Huhtamäen testamentti Suomen Kulttuurirahastolle.
Heikki ja Signe Huhtamäen testamentti Suomen Kulttuurirahastolle. Kuva: Suomen Kulttuurirahasto testamentti

Kulttuurirahaston tehtäväksi määriteltiin 1930-luvulla suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaaliminen ja kehittäminen. 75 vuoden aikana rahasto on jakanut yhteensä noin 70 000 apurahaa, yhteensä 700 miljoonaa euroa.

Henkistä viljelystä on toteutettu rahoittamalla tiedettä ja taidetta ja muuta kulttuurielämää. Entä taloudellinen viljelys? ”Olemme olleet voimakkaasti mukana omistamassa suomalaisia yrityksiä”, Ralf Sunell sanoo. Yrityksistä voisi mainita Huhtamäen, jonka osakkeita Kulttuurirahasto on omistanut 1940-luvulta saakka. ”Heikki Huhtamäki lahjoitti silloisen Huhtamäen osake-enemmistön Kulttuurirahastolle ja siitä saakka olemme omistaneet Huhtamäkeä. Olemme vielä tänä päivänä Huhtamäen suurin osakkeenomistaja.”

Muutkin liikemiehet tekivät toisen maailmansodan aikana miljoonalahjoituksia kulttuurille. ”Ehkä liikemiehet ajattelivat, että jos kaikki muu valtiollinen romahtaa ja raja siirtyy ties minne - tai ehkä itsenäisyyskin menee - niin olisi olemassa joku pieni siemen, josta suomalainen kulttuuri voisi uudelleen taas nousta raunioista”, historioitsija Teemu Keskisarja pohtii. "Hyvin ymmärrettävää, että lahjoittajien mieleen tuli tämmöiset kysymykset kansakunnan kohtalonhetkinä."

Yle Teema: Tarinoita rahasta ja aatteesta - Suomen Kulttuurirahasto 75 vuotta
La 6.12. klo 17.15. Ohjaus Tuula Viitaniemi

Uusinta ma 22.12. klo 21.00

Suomen Kulttuurirahaston sivuilta voi käydä tutkimassa, lahjoittivatko omat sukulaiset rahaa perustamiskeräyksessä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri