Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Valmispiparkakkutaikinat maistuvat ja taipuvat talon rakentamiseen

Piparkakkuja on syöty Euroopassa jo keskiajalta asti. Nopea kyselykierros Helsingin kauppahallissa kuitenkin paljastaa, että harva tekee taikinaa enää itse. Kolme kovaa testasi, mistä kaupan taikinasta saa parhaat piparit ja miten ne taipuvat piparkakkutalon tekoon.
Testitaikinoina olivat Myllyn Paras, Sunnuntai, Lidlin Jouluaitta sekä gluteeniton Fria.

Piparkakkutaikinoiden testaajina toimivat Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat Sini Koskinen, Janne Vartiainen ja Henrik Naakka. Kaikilla on kokemusta piparkakuista ja pienoismallien rakentelusta, Sinillä myös piparkakkutaloista. Hän on viime vuoden arkkitehtikillan piparkakkutalokisan voittaja. Tämän lisäksi Sini leipoo myös kotona.

– Olen kotona monena vuonna tehnyt tunnettuja rakennuksia piparkakusta. Tänäänkin tehdään tunnettu rakennus, Sini paljasti.

Pikkupiparit onnistuivat kaikista taikinoista

Paistamattomia piparkakkuja pöydällä
Paistamattomia piparkakkuja pöydällä Kuva: Yle joulupipari
Testaajat olivat tehneet taloon tarvittavat elementit jo pari päivää aiemmin, jotta ne olisivat tarpeeksi kovia testipäivänä. Gluteeniton Fria oli muita taikinoita herkempi hajoamaan, joten sitä käytettiin vain talon pienemmissä osissa kuten kaiteissa. Muissa taikinoissa ei leivottavuudessa ollut juuri eroja. Myllyn Parhaan taikina meinasi kuivua ja murentua leipoessa, mutta uunista tulleet levyt olivat yhtä kovia kuin muutkin.

Leivoimme testipäivänä myös tavallisia pipareita makutestiä varten. Pikkupipareissa kaikki taikinat pitivät muotonsa. Varovaisuudella myös murenevasta Myllyn Parhaasta ja hajoavasta Friasta sai ehjiä pipareita aikaiseksi.

Maussa eroa enemmän kuin leivottavuudessa

Taikinoiden ainesosissa ei, gluteenitonta Fria lukuun ottamatta, ollut juuri eroja. Sokeripitoisuudet sen sijaan vaihtelivat suuresti. Sunnuntaissa oli jopa 33% sokeria. Kun taas Myllyn Parhaassa ja Friassa sitä oli 23%. Lidlin Jouluaitassa oli vain 14% sokeria, mutta siitä huolimatta se maistui testaajista kaikkein makeimmalle. Syytä makeuteen ei kuitenkaan ainesosista löytynyt. Taikinan makeuttamiseen oli käytetty sokerin lisäksi vain siirappia, jota löytyi muistakin taikinoista.

Pipareita pellillä ja ympärillä taikinoita ja kaulimia.
Pipareita pellillä ja ympärillä taikinoita ja kaulimia. Kuva: Yle joulupipari
Myllyn Paras ja Sunnuntai olivat maultaan lähimpänä toisiaan. Henrikin mielestä Myllyn Paras maistui mukavan mausteiselle, mutta Sunnuntaista löytyi se perinteinen piparin maku.

– Tämä on jotenkin kotoisan makuinen. Semmoinen sana tulee mieleen, Henrik selitti.

– Kyllä tuli semmoinen olo, että tältä piparkakun täytyy maistua, Sini komppasi.

Myös gluteeniton Fria maistui testaajille, mutta piparkakkuna se ei mennyt läpi.

– Tämä maistuu enemmän jollekkin ässäkekseille, Sini naurahti.

Piparkakkutalon rakentaminen vaatii malttia

Arkkitehtiopiskelijoiden talo oli testin aikana romahtamisvaarassa useampaan otteeseen, mutta lopputulokseen testaajat olivat tyytyväisiä.

– No lopulta se onnistui mutta oli siinä paljon säätöä matkanvarrella. Piparkakkutaikina on rakennusmateriaalina kuitenkin aika hauras ja taipuisa, Janne kertoi.

Eniten testaajat yllättyivät siitä, että vaikka talon osat oli tehty jo kaksi päivää aikaisemmin, olivat ne yhä testipäivänä pehmeitä. Talon ulkoneviin osiin jouduttiin lisäämään tukirakenteita, koska ne meinasivat lähteä taipumaan alaspäin. Myös liimana käytetyn sulatetun sokerin kuivumisessa kesti kauemmin kuin testaajat olivat ennakoineet.

Arkkitehtiopiskelijoiden ykkösvinkki piparkakkutalon rakentamiseen on siis hitaus: Elementtien pitää antaa koveta rauhassa ja sokerikiinnityksille on annettava aikaa lujittua. Suuren piparkakkutalon rakentamiseen kannattaa siis varata useampi päivä. Kaikkia ulkonevia osia (joita tässä rakennelmassa nähtiin paljon) arkkitehtiopiskelijat kehottavat myös harkitsemaan.

Hieno piparkakkutalo pöydälläFallingwater sivusta kuvattuna
Arkkitehtiopiskelijoiden piparkakkutalo otti mallia Frank Lloyd Wrightin Fallingwaterista Kuva: Yle/Salla Hekkala, Wikimedia Commons/Ruhrfisch

Makuerot yllättivät

Testaajien ylivoimainen suosikki oli Sunnuntai. Myllyn Paras ja Lidlin tulivat perässä melkein tasapistein. Fria jäi viimeiseksi, mutta testaajat halusivat korostaa, että tämä johtui vain siitä, että taikinasta puuttui juuri piparkakuille ominainen maku. Kelpo keksejä siitäkin sai aikaiseksi.

Testaajat eivät olleet aiemmin juuri kiinnittäneet huomiota siihen, mitä valmistaikinaa ostivat. Piparkakkutaikinoiden makuerot kuitenkin yllättivät. Testin jälkeen kaupasta lähtisi mukaan Sunnuntaita - ainakin, jos leipomiseen haluaisi panostaa. Kiirepipariin kelpaisivat muutkin taikinat.

– Jos lähikauppa sattuisi olemaan Lidl, niin sitten saattaisin käydä sieltä hakemassa, Sini myönsi.

Plussat ja miinukset

1. Testin voittaja: Sunnuntai

Sunnuntai-piparkakkutaikina joulukoristeiden ympäröimänä
Sunnuntai Sunnuntai-piparkakkutaikina joulukoristeiden ympäröimänä Kuva: Yle valmistaikina
  • Hinta: 3,59€/kg

+ Kotoisa maku
+ Hyvä rakenne leivottaessa





2. Myllyn Paras

Myllyn Paras -piparkakkutaikina joulukoristeiden ympäröimänä
Myllyn Paras Myllyn Paras -piparkakkutaikina joulukoristeiden ympäröimänä Kuva: Yle valmistaikina
  • Hinta: 3,35€/kg

+ Mausteinen maku
- Taikina kuivui ja halkeili





3. Jouluaitta (Lidl)

Lidlin piparitaikina joulukoristeiden ympäröimänä
Jouluaitta (Lidl) Lidlin piparitaikina joulukoristeiden ympäröimänä Kuva: Yle valmistaikina
  • Hinta: 4,98€/kg

+ Hyvä koostumus
- Liian makea





4. Fria (gluteeniton)

Frian piparitaikina joulukoristeiden ympäröimänä
Fria Frian piparitaikina joulukoristeiden ympäröimänä Kuva: Yle valmistaikina
  • Hinta: 7,90€/kg

+ Hyvän makuinen...
- keksiksi. Ei maistu piparilta

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.