Hyppää pääsisältöön

Mainilan laukaukset eivät olleet ainoa talvisotaa edeltänyt provokaatio

Maanmittauslaitoksen kartta, jossa näkyy Kalastajasaarento.
Maanmittauslaitoksen kartta vuodelta 1941. Maanmittauslaitoksen kartta, jossa näkyy Kalastajasaarento. Kuva: Maanmittauslaitos vaitolahti

Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto halusi ärsyttää Suomea aloittamaan vihamielisyydet ja saada oikeutuksen sodalle. Pummangissa suomalaiset joutuivat poliittisen provokaation uhriksi, kun Moskovan radio syytti avoimesti suomalaisia rajan yli tunkeutumisesta. Todellisuudessa suomalaisia rajavartioita oli siepattu.

Pummangin provokaatiota on verrattu Mainilan laukauksiin. 28.11.1939, kaksi päivää Mainilan laukausten jälkeen, Kohmelo-ojan vartiokämpältä soitettiin Pummangin kylässä olevaan rajavartioiden majapaikkaan. Vartiopäällikkö Veikko Salkio kertoi puhelimessa, että vartiokämpän ulkopuolelta kuuluu askeleita. Salkio sai vielä kerrottua, että ovelta osoitellaan suomalaisia kivääreillä. Puhelu katkesi ennen kuin Pummangista annettiin Salkion pyytämiä ohjeita. Venäläiset sotilaat olivat tunkeutuneet vartiokämppään ja kivääreille uhaten ottaneet suomalaiset rajavartijat vangeiksi.

Venäläisiä oli viitisenkymmentä. He olivat pimeän turvin yllättäneet suomalaiset. Samana päivänä apuun lähetetty suomalainen partio löysi vain tyhjän vartiokämpän. Jäljistä näkyi, että suomalaiset oli raahattu Neuvostoliiton puolelle.

Kuvakaappaus Petsamon koulutuskeskuksen sotapäiväkirjasta 28.11.1939
Petsamon harjoituskeskuksen sotapäiväkirja 28.11.1939. Kuvakaappaus Petsamon koulutuskeskuksen sotapäiväkirjasta 28.11.1939 Kuva: Kansallisarkisto sotapäiväkirja

Rajalla oli uhiteltu jo jonkin aikaa

Ilmapiiri oli ollut jo jonkin aikaa Suomen pohjoisella rajalla, Jäämeren rannalla, jännittynyt. Venäläiset sotilaat olivat harjoitelleet Kalastajasaarennon pohjoisimmassa kylässä, Vaitolahdessa, hyökkäyksiä ryntäämällä huutaen kohti Suomen rajaa siihen kuitenkin yleensä pysähtyen.

Kun Suomi ja Neuvostoliitto solmivat Tarton rauhan 1920, Petsamo siirtyi Suomelle. Valtioiden rajan paikasta käytiin kiistaa ja niinpä juuri Vaitolahdessa raja kulki kirjaimellisesti keskellä kylää talojen välissä. Suomen puoleisen kylän nimi oli Vaitolahti ja Neuvostoliiton puoleisen Vaidaguba. Tunnelma rajalla oli kireä: Neuvostoliiton puolelle ei ollut lupa edes kuvata. Kohmelo-ojan vartiokämpältä oli matkaa rajalle vain reilu kolmesataa metriä.

Kuvattu Litsi-joelta. Taustalla näkyy Kalastajasaarento, jolla sijaitsee Pummanki.
Taustalla Kalastajasaarento, jolla sijaitsi suomalainen kalastajakylä Pummanki. Kuvauspaikka Litsa, 1942. Kuvattu Litsi-joelta. Taustalla näkyy Kalastajasaarento, jolla sijaitsee Pummanki. Kuva: SA-kuva pummanki

Pummangin sieppaus suomalaisten syyksi

Jo samana iltana Moskovan radio kertoi, että suomalaiset olivat aiheuttaneet Pummangin rajavälikohtauksen: "Suomalainen joukko-osasto teki tänään hyökkäyksen, jolloin me ensin peräydyimme, mutta saatuamme apua, heitimme vihollisen rajan yli. Vangituilta kolmelta sotilaalta otettiin kaksi kivääriä, yksi revolveri, kaksi kiikaria ja valopistooli."

Pummangin tapahtumat uutisoitiin seuraavana päivänä myös Suomessa. Sieppausuutinen jäi kuitenkin vähälle huomiolle, sillä samaan aikaan tuli tieto pääministeri Molotovin nootista, jonka mukaan Neuvostoliitto katkaisi diplomaattiset suhteet Suomeen.

Sota alkoi Kalastajasaarennolla 30.11.1939 kello 7.48. tuntia myöhemmin kuin Karjalankannaksella. Neuvostoliitto ylitti rajan Vaitolahdessa.

Muurmanskiin vankilaan

Pummangissa siepatut rajavartijat kuljetettiin kuulusteluihin ja vankilaan Muurmanskiin. Sinne vietiin maaliskuussa 1940 myös kahden pienen kalastajakylän Pummangin ja Vaitolahden asukkaat. He pääsivät vapaiksi Talvisodan päätyttyä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#sota39

  • Mikä on #sota39?

    Mistä talvisotaprojekti #sota39:ssä on kyse?

    Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi päivä päivältä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan johtohahmojen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä. Talvisodan 105 päivää reaaliajassa.

  • Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

    Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.

  • "Jumala varjelkoon meitä rauhasta..."

    Vänrikki ja sotilaspappi Jorma Heiskanen odotti ja toivoi sodan syttymistä. Ateistinen Neuvostoliitto oli uskon miehelle kauhistus. Talvisota ja venäläisten vastustaminen olivat Jorma Heiskaselle Jumalan antama tehtävä. Suomi oli osa lännen etuvartiota ja sen tärkeä tehtävä oli pahan bolševismin leviämisen estäminen.

  • Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

    Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä muistutat.

    Helmi-maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla oli vakava, mutta Ranska ja Iso-Britannia lupailivat apujoukkoja. Samaan aikaan Neuvostoliitto esitti rauhanneuvotteluille ankarat ennakkoehdot. Hallitus oli äärimmäisen kohtalokkaan kysymyksen äärellä: jatkaako sotaa vai tehdäkö rauha? Loimme roolipelin, jossa sinä voit astua talvisodan ministerin rooliin ja tehdä itse tämän vaikean päätöksen! Käytössäsi on vain samat tiedot kuin ministereillä 75 vuotta sitten. Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä eniten muistutat.

  • Oletko talvisotatietäjä - testaa tietosi!

    #sota39-projektin testi mittaa oikeasti tietoa!

    Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi testin. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa.

  • Mikä tykki on kuvassa? Kuka puhuu? Tunnistatko talvisodan ääniä ja kuvia?

    eimme sen muistoksi jo toisen testin.

    Talvisodan syttymisestä tuli marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi jo toisen testin. Tällä kertaa haastamme sinut tunnistamaan talvisodan kuvia ja ääniä. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa. Tähän testiin on lisätty entisestäänkin vaikeuskerrointa.

  • Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939

    12-osainen Suomi talvisodassa -sarja

    Syksyllä 1939 Suomessa elettiin kireitä aikoja. Puolaan hyökänneet Hitler ja Stalin hämmästyttivät maailman solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliitto esitti Suomelle ankaria aluevaatimuksia. Kaiken lisäksi Suomi oli jäämässä kansainvälisessä poliittisessa kuviossa yksin. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä.

  • Ryti - ensikertalainen johti hallitusta kylmäpäisesti

    Suomen pankin pääjohtaja napattiin sodan sytyttyä hallituksen johtoon. Tuoreen pääministerin vahvuus oli hermojen hallinta, joka kriisiajan hallituksessa oli äärimmäisen tärkeä taito. Rytin ansiosta kaikki hallituksen viralliset istunnot kirjattiin prikuulleen muistiin.

  • Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

    Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa

    Tanner oli virkansa vuoksi eniten äänessä talvisodan hallituksen kokouksissa. Siitä huolimatta hänelle oli tyypillistä hoitaa ministerintoimiaan taustalta ja yksin. Hän piti kontaktinsa omina tietoinaan niin kauan kuin katsoi sen tarpeelliseksi.

  • Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

    Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

    Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner.

  • Miksi ja miten hallitus vaihtui?

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä. Aivan kuin uusi kokoonpano olisi jo seisoskellut kentän laidalla verrytelleenä ja valmiina tositoimiin. Näin varmasti olikin, sillä Suomen piti näyttää irtisanoutuvansa syksyn 1939 hallituksen politiikasta.

  • Kallio - sairasteleva presidentti otti roolia vasta sodan lopussa

    Kallio oli eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista.

    Kallio oli kenties eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista. Vaikka hänellä oli elinkeinonaan suuri maatila Nivalassa ja myöhemmin myös pankinjohtajan virka Suomen pankissa, hänen pääasiallinen työnsä tapahtui valtiollisen politiikan parissa. Presidenttinä lähes 70-vuotias Kallio oli sangen sairaalloinen.

  • Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

    Keitä olivat talvisodan hallituksen hiljaiset?

    Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla hiljaisetkin joutuivat ottamaan kantaa rauhankysymykseen.

  • Niukkanen - äänekäs ja kokenut haukka vastusti myöntyväisyyttä

    Eteläkarjalainen maanviljelijä, sahanomistaja ja tiilitehtailija Juho Niukkanen oli vanha kettu sodan syttyessä. Hän oli yksi maalaisliiton vahvoista miehistä ja talvisodan hallituksen puheliaimmista ministereistä. Hän oli alusta alkaen sitä mieltä, ettei rauhanasioissa kannattaisi intoilla liikaa.

  • Haukat pitivät rauhanehtoja kohtuuttomina

    Rauhanhakuisen yhteistyöryhmän Ryti-Tanner-Paasikivi vastapainona olivat sotaisamman mielialan ministerit, niin sanotut haukat. Haukkoihin kuuluivat puolustusministeri Juho Niukkanen, opetusministeri Uuno Hannula ja oikeusministeri Johan Otto Söderhjelm, joille Neuvostoliiton kovat rauhanehdot näyttäytyivät itsenäisyyden menetyksenä.

  • #sota39 - malli Cajanderista malli Androidiin

    Miten tehdään välttämättömyydestä hyve? Ja saadaan samalla aikaan sosiaalisen median läpi lyövä sotahistoriallinen innostuksen aalto? Ylen historianosaajat käänsivät tuoreen talvisotatutkimuksen Twitter-keskusteluksi. Puoli seitsemän tapasi tekijät ja mukaan lähteneet Siilinjärven lukion historianopiskelijat.

  • Sukkapuikkoarmeija tämän talven megatrendi? Eli kuinka suomalaiset naistenlehdet kirjoittivat talvisodasta

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet.

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet samalla tavalla kuin muunkin lehdistö. Mistä ihmeestä pitäisi kirjoittaa, kun miehet lähtivät rintamalle taistelemaan, perheet evakkoon ja elintarvikkeista sekä tavaroista alkoi olla pulaa? Muoti, kauneus ja filmitähdet tuntuivat tässä tilanteessa hieman triviaaleilta. Ainakin sodan pää-äänenkannattajalle Kotiliedelle.