Hyppää pääsisältöön

Mainilan laukaukset eivät olleet ainoa talvisotaa edeltänyt provokaatio

Maanmittauslaitoksen kartta, jossa näkyy Kalastajasaarento.
Maanmittauslaitoksen kartta vuodelta 1941. Maanmittauslaitoksen kartta, jossa näkyy Kalastajasaarento. Kuva: Maanmittauslaitos vaitolahti

Marraskuussa 1939 Neuvostoliitto halusi ärsyttää Suomea aloittamaan vihamielisyydet ja saada oikeutuksen sodalle. Pummangissa suomalaiset joutuivat poliittisen provokaation uhriksi, kun Moskovan radio syytti avoimesti suomalaisia rajan yli tunkeutumisesta. Todellisuudessa suomalaisia rajavartioita oli siepattu.

Pummangin provokaatiota on verrattu Mainilan laukauksiin. 28.11.1939, kaksi päivää Mainilan laukausten jälkeen, Kohmelo-ojan vartiokämpältä soitettiin Pummangin kylässä olevaan rajavartioiden majapaikkaan. Vartiopäällikkö Veikko Salkio kertoi puhelimessa, että vartiokämpän ulkopuolelta kuuluu askeleita. Salkio sai vielä kerrottua, että ovelta osoitellaan suomalaisia kivääreillä. Puhelu katkesi ennen kuin Pummangista annettiin Salkion pyytämiä ohjeita. Venäläiset sotilaat olivat tunkeutuneet vartiokämppään ja kivääreille uhaten ottaneet suomalaiset rajavartijat vangeiksi.

Venäläisiä oli viitisenkymmentä. He olivat pimeän turvin yllättäneet suomalaiset. Samana päivänä apuun lähetetty suomalainen partio löysi vain tyhjän vartiokämpän. Jäljistä näkyi, että suomalaiset oli raahattu Neuvostoliiton puolelle.

Kuvakaappaus Petsamon koulutuskeskuksen sotapäiväkirjasta 28.11.1939
Petsamon harjoituskeskuksen sotapäiväkirja 28.11.1939. Kuvakaappaus Petsamon koulutuskeskuksen sotapäiväkirjasta 28.11.1939 Kuva: Kansallisarkisto sotapäiväkirja

Rajalla oli uhiteltu jo jonkin aikaa

Ilmapiiri oli ollut jo jonkin aikaa Suomen pohjoisella rajalla, Jäämeren rannalla, jännittynyt. Venäläiset sotilaat olivat harjoitelleet Kalastajasaarennon pohjoisimmassa kylässä, Vaitolahdessa, hyökkäyksiä ryntäämällä huutaen kohti Suomen rajaa siihen kuitenkin yleensä pysähtyen.

Kun Suomi ja Neuvostoliitto solmivat Tarton rauhan 1920, Petsamo siirtyi Suomelle. Valtioiden rajan paikasta käytiin kiistaa ja niinpä juuri Vaitolahdessa raja kulki kirjaimellisesti keskellä kylää talojen välissä. Suomen puoleisen kylän nimi oli Vaitolahti ja Neuvostoliiton puoleisen Vaidaguba. Tunnelma rajalla oli kireä: Neuvostoliiton puolelle ei ollut lupa edes kuvata. Kohmelo-ojan vartiokämpältä oli matkaa rajalle vain reilu kolmesataa metriä.

Kuvattu Litsi-joelta. Taustalla näkyy Kalastajasaarento, jolla sijaitsee Pummanki.
Taustalla Kalastajasaarento, jolla sijaitsi suomalainen kalastajakylä Pummanki. Kuvauspaikka Litsa, 1942. Kuvattu Litsi-joelta. Taustalla näkyy Kalastajasaarento, jolla sijaitsee Pummanki. Kuva: SA-kuva pummanki

Pummangin sieppaus suomalaisten syyksi

Jo samana iltana Moskovan radio kertoi, että suomalaiset olivat aiheuttaneet Pummangin rajavälikohtauksen: "Suomalainen joukko-osasto teki tänään hyökkäyksen, jolloin me ensin peräydyimme, mutta saatuamme apua, heitimme vihollisen rajan yli. Vangituilta kolmelta sotilaalta otettiin kaksi kivääriä, yksi revolveri, kaksi kiikaria ja valopistooli."

Pummangin tapahtumat uutisoitiin seuraavana päivänä myös Suomessa. Sieppausuutinen jäi kuitenkin vähälle huomiolle, sillä samaan aikaan tuli tieto pääministeri Molotovin nootista, jonka mukaan Neuvostoliitto katkaisi diplomaattiset suhteet Suomeen.

Sota alkoi Kalastajasaarennolla 30.11.1939 kello 7.48. tuntia myöhemmin kuin Karjalankannaksella. Neuvostoliitto ylitti rajan Vaitolahdessa.

Muurmanskiin vankilaan

Pummangissa siepatut rajavartijat kuljetettiin kuulusteluihin ja vankilaan Muurmanskiin. Sinne vietiin maaliskuussa 1940 myös kahden pienen kalastajakylän Pummangin ja Vaitolahden asukkaat. He pääsivät vapaiksi Talvisodan päätyttyä.

Kommentit
  • Talvisotatietäjä ratkesi

    Talvisotatietäjäksi valittiin helsinkiläinen Mika Virta.

    Rattoisassa, mutta tiukassa kisassa Etelä-Suomen talvisotatietäjäksi valittiin helsinkiläinen Mika Virta. Hyväksi kakkoseksi, mutta Pohjois-Suomen ykköseksi ja nuorten mestariksi lyötiin reisjärveläinen Joonas Mattola, 19 vuotta.

  • Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

    Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.