Säteilevä sukupolvi: käsikirjoitus

Älypuhelin on arkinen laite jo alakouluikäisillä lapsilla. Se kulkee mukana kaikkialla.

Kolme vuotta sitten maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että matkapuhelinten säteily saattaa aiheuttaa syöpää.

Säteilyturvakeskus kehottaa rajoittamaan lasten matkapuhelimen käyttöä. Tässä ohjelmassa kysytään, miksi kukaan ei piittaa tästä suosituksesta.

SÄTEILEVÄ SUKUPOLVI

MOT:
"Milloin te olette kavereihin yhteydessä?

Lulu Markkanen:
"No melkein koko ajan paitsi yöllä. Tai ei nyt ihan koko aikaa mut yleensä sit koulun jälkeen eniten jutellaan."

12-vuotiaat Aino, Lulu ja Saara käyttävät ahkerasti älypuhelimiensa nettisovelluksia.

Aino Heino:
"Mulla on Instagram, mulla on WhatsApp, sitten tota mulla on Seuraajat plus josta näkee Instaan liittyviä. Ja sit mulla on HM:n nettiverkkojuttu ja sit mulla on tää kuvankäsittelyohjelma. Ja sit mulla on kans Hayday ja sitten jotain ihan semmoisia, mitä mä en ole ladannut tänne ite."

Saara Heininen:
"Mulla on WhatsApp, Instagram, mulla on sellainen hauska tausta-sovellus, mulla on sellasia äänenmuuntimia, mulla on kolme peliä ja sit sellainen app missä opetetaan tekeen kaikkii erilaisia korisliikkeitä ja sit Spotify."

Matkapuhelinoperaattori DNA:n tutkimuksen mukaan jo kolmella neljästä 6 - 12 -vuotiaasta on älypuhelin. Vain alle 10 prosentilla esikoulu- ja alakouluikäisistä lapsista ei ole puhelinta lainkaan. Tytöt puhuvat puhelimessa harvoin.

Aino Heino:
"No kun saa yhteyden esim. kun WhatsAppissa on ne ääniviestit ja ne niin siellä voi vähän niin kuin korvaa sen puhumisen."

MOT:
"Mikä merkitys kännykällä on sulle?"

Lulu Markkanen:
"No sillä on aika iso merkitys, että mä pystyn tässä pitämään yhteyttä kavereihin ja sit pysyn maailmalla mukana tai maailmassa mukana tai miten se sanotaan. Mut ett mä olen tietoinen kaikista asioista ett onko joku kipeenä tai jotain vastaavaa."

Tabletti-tietokoneet on otettu osaksi opetusta kouluissa ympäri Suomen. Vantaalla kaupunki on jakanut kouluihin yhteensä 16-tuhatta tabletti-tietokonetta.

Ada Niinikoski:
"Mun mielestä se on muuttunut parempaan suuntaan, koska on paljon helpompi tehdä niitä tehtäviä niin kuin tableteilla ja tietokoneilla, jos on vaikka tabletit niin jos on luokka on niin kuin meteliä niin sä voit lähteä johonkin rauhalliseen paikkaan ja ottaa tehtävät mukaan sinne rauhalliseen paikkaan niin sä voit hyvin keskittyä siellä."

Markus Humaloja, opettaja:
"Se antaa niin paljon mahdollisuuksia muuttaa tätä oppimisen tyyliä semmoiseen tuottavampaan suuntaan siitä toistavammasta suunnasta. Ja mä itse fanitan sitä tosi paljon, että oppilaat saa käyttää luovuuttaan ja tuottaa sitä materiaalia oppimastaan asiasta."

Tablettitietokoneilla saadaan yhteys internetiin yleensä langattoman lähiverkon, wlanin kautta. Tiedonsiirto tapahtuu korkeataajuisten radioaaltojen eli mikroaaltojen välityksellä. Vantaan Veromäen kouluun on rakennettu uusi langaton verkko, jossa on parikymmentä wlan-tukiasemaa.

Markus Humaloja:
"Seinät ja muut vaikuttaa että noin joka toisessa luokkahuoneessa. Ja sitten muissa tiloissa, liikuntasaleissa ja tämmöisissä. "

Tukiasemat ovat päällä koko ajan.

Markus Humaloja:
"Teknisesti sen sammuttaminen olis ensinnäkin vikaherkkää ja sit toisekseen se on haluttukin rakentaa avoimeksi verkoksi, että se on kaikkien käytettävissä silloin kun se on aina päällä."

Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus on todennut, että matkapuhelinten säteily saattaa aiheuttaa syöpää. Tästä syystä säteilyturvakeskuksen entisen tutkimusprofessorin Dariusz Leszczynskin mielestä terveysvaikutuksia tulisi tutkia lisää.

Dariusz Leszczynski, biokemian dosentti, Helsingin yliopisto:
"Me emme tiedä millaisia vaikutuksia voi olla terveydelle. Asiaa ei tutkittu oikeasti. Wlan-verkot, langattomat verkot, periaatteessa ei tutkittu ollenkaan. Mutta täytyy muistaa, että ne langattomat verkot käyttävät samaa tapaista säteilyä kuin kännykkä tai tukiasemat ja WHO:n mukaan se on ainakin mahdollinen karsinogeeni ihmiselle."

Säteiluturvakeskuksen laboratorionjohtaja Tommi Toivonen aivan toista mieltä kuin Dariusz Leszczynski.

Tommi Toivonen, laboratorionjohtaja:
"Voidaan puhua sadasosista tai tuhannesosista verrattuna matkapuhelimen käyttöön. Todennäkösesti vielä vähemmän. Tästä on ihan systemaattista tutkimusta tehty, Brittien säteilyturvaviranomaisen toimesta laaja, laaja selvitys siitä, että miten esimerkiks koululuokassa kaikilla, kaikilla on käytössä jonkunnäkönen wlan-laite ja normaalia, opetukseen liittyvää liikennettä, niin hyvin vähästä altistuminen."

Joissakin kouluissa kännykkää ei saa käyttää oppitunneilla, Veromässä käyttö on sallittu.

Binta Diallo:
"Kännykkää saa käyttää samalla lailla kuin tablettia, jos tekee niin kuin tehtäviä ja tälleen. Mut sitten niin kuin puheluihin tai silleen niin kuin ett pitää pitää kummiskin äänettömänä ett jos pitää etsiä tietoa netistä, niin sitä saa käyttää. Niin.

MOT:
"Kuinka hyvin muut oppilaat sun mielestä noudattaa niitä sääntöjä?"

Binta Diallo:
"No en mä tiedä. Kun mä en aina itekään noudata niitä. Niin sitten siis, mun mielestä, tai en mä kovin paljon puhu puhelimessa, mutta mä käytän aika paljon sosiaalista mediaa niin sitten niin mä.. se on vaikeeta olla koko koulupäivä ilman.

Eduskunnassa on tehty kahden viime vuoden aikana kuusi kirjallista kysymystä säteilytutkimuksen rahoituksesta sekä langattoman teknologian haittavaikutuksista. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta on tehnyt niistä kaksi.

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja:
"Mun mielestä meillä on ollut aika kevyt linja ollut näissä. Säteilyturvakeskus STUK on se joka meillä näistä säteilyasioista huolehtii, niin sieltä tuli semmonen vastaus, että ei oo mitään vaaraa, että meillä on tämmöset kansainväliset raja-arvot, jotka on ihan tarpeeksi turvallisia, ja meillä on ne käytössä ja mitään vaaraa ei oo olemassa.
Kun olis kuitenkin turvallisia tapoja käyttää. Esim. jos Ipadit on käytössä niin niitähän ei nyt saa lankaverkkoon, mutta esim. omille lapsille suosittelen, että jos pitää, ladataan joku juttu sieltä verkosta, laitetaan se sitten lentotilaan ja sit käytetään niitä, mutta kuinka monessa koulussa tämmönen ohjeistus on käytössä?"

Ada Niinimäki:
"Kyllä me ollaan silleen aika tietosii, että siinä voi tulla jotain. Mut se ei oo mitenkään vaarallista, jos se olis vaarallista niin kyl se olis kielletty meiltä, ei me saatais käyttää."

Matkapuhelimet ovat ihmisten merkittävin radiotaajuisen säteilyn lähde. Matkapuhelin säteilee sitä enemmän mitä huonompi on kenttä. Matkapuhelinten turvallisuuden valvonta kuuluu säteilyturvakeskukselle. Sen mukaan toistaiseksi ainoa tunnettu mekanismi säteilyn vaikutuksista ihmiseen on vähäinen lämmön nousu aivojen pinnalla.

Tommi Toivonen:
"Turhaa altistumista kannattaa välttää. Turhaa altistumista on sellanen altistuminen, minkä voi helposti välttää. Että handsfreen käyttö, kaiutintoiminnon käyttö esimerkiks pudottaa altistumisen murto-osaan verrattuna siihen, että puhelinta pitäis puhelun aikana korvalla. Nää on hyvin helppoja toimia. Ja eritysten lasten kohdalla vois ajatella, että kun ei oo lopullista tietoo, niin kannattais tällasia, tällasia varovaisuustoimenpiteitä noudattaa."

Maailman terveysjärjestöön kuuluva kansainvälinen syöväntutkimuskeskus on käynyt läpi satoja tieteellisiä tutkimuksia. Niiden perusteella syöväntutkimuskeskus luokitteli matkapuhelimen säteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi.

Dariusz Leszczynski:
"Jos joku käyttää kännykkää yli 10 vuotta noin puolisen tuntia per päivä niin silloin se riski saada aivokasvain nousee. Ja on suoritettu myös useita eläinkokeita, mutta ne eläinkokeet eivät ole riittävästi hyviä, kun tutkitaan kännykkäsäteilyä, koska me emme suorita sellaisia toksikologisia tutkimuksia, missä annetaan suuri yliannos sitä säteilyä."
Se tarkoittaa, että turvallinen kaupasta ostettu puhelin ei ole täydellisesti täysin turvallinen, koska kun käytetään sitä pitkä aika ja ahkerasti, riski saada aivosyöpä se nousee. Se tarkoittaa, että ne turvallisuusstandardit jotka ovat siinä puhelimessa, eivät ole riittäviä."

Säteilyturvakeskus valvoo matkapuhelinten turvallisuutta testaamalla puhelimia pistokokein SAR-laboratoriossa. Matkapuhelimen aiheuttaman säteilyaltistumisen mittana käytettävä SAR-arvo saa olla korkeintaan 2. Se kuvaa sitä, kuinka paljon matkapuhelimesta imeytyy pään alueelle lämpöenergiaa.
SAR-arvot on testattu oletuksella, että kännykkää pidetään noin 1,5 sentin päässä vartalosta. Tästä on maininta jokaisen Suomessa myytävän kännykän ohjekirjassa.

Grafiikka:
Samsung Galaxy SII: "Radioaalloille altistumista koskevien määräysten noudattamiseksi laite on kehoa vasten käytettäessä pidettävä vähintään 1,5 cm etäisyydellä kehosta"
Nokia Lumia 920: "sen etäisyys kehosta on vähintään 1,5 senttimetriä"
iPhone 4S: "syytä pitää vähintään 1,5 cm etäisyydellä kehosta"

MOT:
"Lähes kaikilla alakouluikäisillä on puhelimet. Kuinka paljon sille säteilylle vuorokauden aikana altistutaan?"

Tommi Toivonen:
"Ihan sellasta kattavaa arviota nykytilasta niin ei oo siinä mielessä käytettävissä, et miten esimerkiks prosentteina ois vaikuttanu tää netin käyttö. Siinä ois ihan mielenkiintonen tutkimusaihe."

MOT:
"Miksi sellaista tutkimusta ei ole tehty?"

Tommi Toivonen:
"Säteilyturvakeskuksessa ei oo, lähinnä rahoituksen vuoksi tehty. Se että miksi muualla maailmassa, niin en tiedä. Toivotaan, että sellasta tietoa tulee."

MOT:
"Semmonen jatkuva säteily. Niin miten se vaikuttaa esimerkiks lapseen?"

Tommi Toivonen:
"Biologisista vaikutuksistahan ei ole tietoa. Siis ei ole näyttöä siitä, että se aiheuttais mitään. Mutta ei toisaalta oo päinvastaistakaan osoitettu. Ei ole sen kummemmin pitkäaikasen kuin lyhytaikasen altistumisen haitallisista vaikutuksista ei oo tieteellistä näyttöä. Mutta lisää tutkimusta tietysti tarvitaan siitäkin."

Oululaisessa SAR-laboratoriossa Cellraid -yritys on kehittänyt sovellusta, joka antaa lisätietoa säteilyn määrästä. Sovellus mittaa puhelimen käyttäjään kohdistuneen säteilyn määrän. Ohjelma käyttää hyväksi puhelimessa olevia antureita. Niiden avulla se saa tiedon, millaisessa kentässä puhelin on ja kuinka lähellä käyttäjää se on.

Pasi Niemi, toimitusjohtaja:
"Jos oot kaukana siitä tukiasemasta tai sitten oot muutoin sellaisessa paikassa, jossa kuuluvuus on huono, niin kuin parkkihalli, hissi tai joku tämmöinen paikka. Niin silloin se puhelin joutuu lähettämään suuremmalla teholla ja näin ollen säteilee enempi ja aiheuttaa näin ollen säteilyä."

Sovellus laskee erikseen puheluista, wlanverkoista ja datan käytöstä syntyvän säteilyn.

Pasi Niemi:
"Periaatteessa se säteilyteho, mikä puhelimesta lähtee, se on ihan vastaava oli se puhelussa tai lähetti se dataa. Kun puhuu puhelimeen, se on sulla korvalla ja se korva eristää sen sen 5-10 mm sun päästä. Kun taas sitten kun se käyttää dataa, se on tyypillisesti kädessä, jolloin se on ihan kiinni sinussa tai sitten se on taskussa, jolloin se on myöskin ihan kiinni sinussa. Ja nyt se etäisyys, kuinka kaukana se puhelin sinusta on, kun se säteilee, se on ihan merkittävä siihen mikä se säteilyannos on minkä sä siitä puhelimesta saat."

Saaran, Lulun ja Ainon puhelimiin asennetaan viikoksi Cellraidin ohjelma mittaamaan säteilyn määrää.

Matkapuhelimet tarvitsevat toimiakseen riittävän tiheän tukiasemaverkon. Turussa Kähärin koulun vanhempainyhdistys on taistellut vuosia tukiaseman sijoittamisesta.

Henrik Elonheimo, vanhempainyhdistyksen pj:
"Teleoperaattori Telia-Sonera on hakenut lupaa perustaa matkaviestitukiaseman tähän koulun viereen. Maston paikka on alapihalla aivan ton leikkikentän vieressä."

Turun kaupunki linjasi vuonna 2009, että tukiasemia ei pidä sijoittaa kouluihin tai päiväkoteihin tai niiden läheisyyteen. Muualla ei tiettävästi ole vastaava linjaa. Tästä huolimatta Kastun koulun katolle rakennettiin tukiasema vuonna 2013. Se rakennettiin, koska kännykät eivät kuuluneet koulussa kunnolla. Kastun tukiasemasta ei valitettu.

Kähärin tukiaseman vastustajat ovat sen sijaan vieneet asian korkeimpaan halinto-oikeuteen saakka. Se ei myöntänyt vastustajille valituslupaa.

Henrik Elonheimo:
"Tieteellisen tiedon valossa epäselvää minkälaisia terveysriskiä liittyy tukiasemasäteilyyn ja pitäs soveltaa varovaisuusperiaatetta. Se puhuu sen puolesta, että tukiasemat pitäs olla kauempana koulusta. Mutt tää kouluhan ei oo tässä ainoa tällainen herkkä kohde niin sanotusti vaan täss on aivan vieressä myös lastenkoti ja rivitaloasuntoja. Eli nää kaikki on sellasia kohteita, jotka pitäs olla kauempana siitä tukiasemasta jos halutaan olla varovaisia."

Säteily on ollut arka ja vaiettu aihe kännykkäteollisuudessakin. Matti Niemelä oli mukana kehittämässä Nokian kommunikaattoripuhelimia 90-luvun lopussa. Hän eteni urallaan nopeasti teknologiapäälliköksi.

Matti Niemelä:
"Se oli jatkuvaa yhteydenpitoa ulkomaailmaan. Minua sanottiin 90-luvun lopulla käveleväks kommunikaattorimainokseksi. Elikkä sen käyttö oli hyvin suurta."

Niemelällä diagnosoitiin MS-tauti 2000-luvun alussa. Hän joutui jättämään työnsä vuonna 2007. Niemelän mukaan kännykän käyttö pahensi oireita.

Matti Niemelä:
"Kärjistettynä: kävellessä en pystyny enää, en ollu moneen vuoteen pystyny, puhumaan samaan aikaan kännykkään. Se oli kaikkein mieleenpainuvin oire. Hyväksyin asian ja käytin kännykkää vain istuessa. Ja rupesin käyttämään handsfree-laitteita, jotka helpottavat laitteen käyttöä."

Työpaikan lääkärille hän kertoi kännykän käyttöön liittyvistä oireista vasta vuonna 2006.

Matti Niemelä:
"Hän oli sitä mieltä, että hänellä on muitakin, samantapaisia ongelmia potilailla. Se on hänen mielestään hyvin selvää, että sähköset aivot ja siihen viereen kännykkä, niin siinä voi tapahtua, tapahtua joku yhteentörmäys, joka aiheuttaa erilaisia oireita."
"Kyllä sitä kahvi-, kahvipöydässä keskusteltiin ja ihmeteltiin urani loppuaikoina. Se oli hyvin hiljaista keskustelua. Että mahtaako olla, säteilyä, havaittavissa. Mutta siitä ei haluttu julkisuudessa puhua, koska pelättiin potkujen, (potkujen, tota, myötä… potkujen mahdollista olemassaoloa tai) tulemista."

MOT:
"Jos kerrot lääkäreille näistä asioista? Et kerrot siitä, että vältät tekniikkaa ja, ja oireesi pysyvät sillä lailla kurissa, niin mikä on lääkäreiden näkemys tähän asiaan?"

Matti Niemelä:
"En ole uskaltanut, koska he luultavasti tulkitsevat, että miehellä on mielessä vikaa. Minä en pidä itseäni hulluna, että olen mieluummin suomalaisena hiljaa oireista."

Lapsia koskevaa tutkimustietoa matkapuhelinsäteilyn vaikutuksista on vain vähän. Säteilyturvakeskus suosittelee, että vanhempien on hyvä rajoittaa lasten matkapuhelimen käyttöä. Vanhemmat voivat puheluiden sijasta suositella tekstiviestejä ja he voivat ohjata lapsia käyttämään handsfree -laitetta.

MOT:
"Miksi tässä on kysymys pelkästä suosituksesta?"

Tommi Toivonen, laboratorinjohtaja, STUK:
"Ei oo tieteellistä näyttöä perustaksi, että velvottavia raja-arvoa vois tehdä. Eli ihan varovaisuustoimi, ei perustu tieteelliseen näyttöön."

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja:
"Jos ajatellaan koko Suomen väestöä, ei voida olla sen varassa, että joku vanhempi sattuu käymään siellä Säteilyturvakeskuksen sivuilla ja sattuu lukemaan tän suosituksen. Kyllä mun mielestä viranomaisen pitäis tiedottaa näistä jatkuvasti ja tiedottaa koulujen kautta ja tiedottaa ehkä vanhempainilloissa."

Tommi Toivonen:
"Kyllähän suositus, jota me viestinnässämme tuodaan esiin, on meiän mielestä oikein mitotettu toimi varovaisuuden suuntaan.

Darius Leszczynski, biokemian dosentti, Helsingin yliopisto:
"Tällä hetkellä tilanne on aivan erilainen kuin vuonna 2009, kun ihmisillä tai lapsilla on älypuhelimet. Älypuhelimet säteilevät paljon enemmän, koska ne säteilee myös silloin, kun ei puhuta. Kun ne ovat taskussa ja ne synkronisoivat dataa, sitten kaikki Facebookit, Twitterit ja mitä vaan, uutiset, sähköpostit, synkronointi tapahtuu koko aika."

Aikuisten osalta tiedetään, että pitkään ja paljon matkapuhelimeen puhuvilla on kohonnut riski sairastua aivosyöpään. Lasten osalta vastaavaa pitkäaikaistutkimusta ei ole tehty. Tutkimuksissa ei ole myöskään huomioitu lasten lisääntynyttä älypuhelinten dataominaisuuksien käyttöä.

Dariusz Leszczynski:
"Ei tarvi olla, että kännykkä on taskussa ja koko aika synkronisoidaan. Ei ole tarvetta että koulussa on koko aika wlan päällä. Ei tarvi olla että lentokentällä koko lentokentällä on wlan, siellä voi tehdä myös sellaiset alueet missä wlan on ja missä sitä ei ole.
Jos otetaan varovaisuusperiaate käyttöön, silloin voi pakottaa teollisuus rahoittamaan nää tutkimukset selvittääkseen minkälainen terveysvaikutus tai onko olemassa jonkinlainen terveysvaikutus tai ei.
Että me saamme oikeaa tietoa, me tarvitsemme altistaa ihmisiä, ottaa kudoksen pois ja sitten katsoa, että mitä siellä, molekyylitasolla, tapahtuu. Ja sen avulla me voimme selvittää, että onko ne muutokset mitä tapahtuu ihmisen kudoksissa, ovat sellaisia että niiden seurauksena voisi tulla syöpää tai joku muu sairaus."

Juuri tämä säteilybiologinen tukimus on ollut Dariusz Leszczynskin erikoisalaa. Säteilyturvakeskus irtisanoi hänet pari vuotta sitten, kun hänen johtamansa säteilybiologian laboratorion toiminta lopetettiin säästösyistä. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on ollut siirtää tutkimusta yliopistoille. Ensi vuonna valtio leikkaa säteilyturvakeskuksen tutkimukseen suunnattua budjettirahaa 80 prosenttia.

Tommi Toivonen:
"Viranomaisille on tosi tärkeetä, että on osaamista käytettävissä. Ja kyllä silloin näkisin, että on tärkeetä, että sitä osaamista on Suomessa eikä pelkästään kansainvälisesti saatavilla."

Säteilyturvakeskus on mukana laajassa kansainvälisessä Cosmos-tukimuksessa, joka tutkii matkapuhelinten vaikutusta terveyteen. Lapsia ei tälläkään kertaa tutkita.

Darius Leszczynski:
"Siellä on taas samanlainen ongelma kuin aikaisemmin, että se altistus, miten paljon ihmiset saavat sitä säteilyä, perustuu siihen, että operaattorit sanovat, että montako minuuttia joku on käyttänyt kännykkää. Se on aivan riittämätön tieto.

Darius Leszczynski vertaa matkapuhelinten terveysvaikutuksista käytävää keskustelua aikoinaan tupakasta käytyyn keskusteluun.

Darius Leszczynski:
"Ensimmäisiä varoitusmerkkejä ei otettu huomioon, koska se olisi liian kallista ja loppujen lopuksi kymmeniä vuosia sen jälkeen, kun mitä tupakka tai asbestia tai DDT:tä otettiin käyttöön, ilmeni, että oikeasti ne ovat vaarallisia ja rajoitettiin niiden käyttöä.
Tästä historiasta pitäisi ottaa opiksi, niin että kun meillä on viitteitä, että sillä voi olla terveysvaikutuksia, kännykkäsäteilyllä voi olla terveysvaikutuksia, sitä teknologiaa ei voi kieltää, mutta pitäisi rajoittaa mahdollisimman paljon, se tarpeeton altistuminen."

Saaran, Lulun ja Ainon puhelimet ovat mitanneet säteilyä viikon ajan. Nyt he saavat suuntaa antavaa tietoa säteilyn määrästä.

Pasi Niemi:
"Tämä säteily, joka tässä näkyy, on ainoastaan sitä säteilyä, joka on kohdistunut siihen tyttöön. Eli jos puhelin on pöydällä tai jos se puhelin on repussa tai se puhelin on pois siitä tytön läheltä, niin silloin me ei lasketa tätä kumulatiivista sateilyä tähän.
Tässä on tummemmalla punaisella tuo langattoman verkon eli w-lanin käyttö ja vaalemammalla punaisella kännykän dataverkon käyttö. ja tää kyseinen tyttö on suurimmaksi osaksi käyttänyt tätä wlania ja saanut suurimman osan säteilystä nimenomaan siitä w-lanista."

Lulun puhelimesta on lauantaina lähtenyt wlan -säteilyä 7 ja puolen tunnin ajan. Pasi Niemen arvion mukaan säteilyn määrä on sama kuin jos Lulu olisi puhunut noin 40 minuutin mittaisen puhelun huonossa 3G-verkossa.

Lulu Markkanen:
"Toi lauantai saattaa olla se, kun mä olin mun kaverilla, niin se kännykkä oli jossain vaiheessa koko ajan mun taskussa."

MOT:
"Kuinka isoja nuo määrät sitten ovat?"

Pasi Niemi:
"Sitä on 17 000 mikrowattituntia per neliö sitä säteilyä. Onko se sitten paljon tai vähän niin tähän ei ole asetettu mitään raja-arvoja viranomaisen taholta. Jolloin sitä ei pysty sanomaan, mikä on vaarallinen määrä ja mikä ei.
Tässä joutuu tällä hetkellä vähän jokainen itte miettimään, minkä ittelleen antaa ottaa säteilyä."

MOT:
"Onks teil semmonen olo, että tarvitsisiko teidän jotekinkin muuttaa sitä kännykän käyttöä?"

Lulu Markkanen:
"En mä tiiä, mutta saattaa olla esim se, että mä en pidä enää niin paljon taskussa, että mä pidän esim. repussa sitä."

Cellraidin sovellus on vasta koekäytössä. Muut koehenkilöt ovat olleet aikuisia.

Pasi Niemi:
"Heidän kanssaan suurin piirten 70% säteilystä on tullut datasta, 60-70 %. Ja näiden tyttöjen osalta. selkeästi yli 90 %, ehkä noin 96% Kyllä tässä ihan selkeä ero on, nuoriso käyttää puhelinta ihan muuhun kuin puhumiseen."