Hyppää pääsisältöön

Tarva aamukahvitti Suomen ja yllytti sen avustustalkoisiin

Niilo Tarvajärvi oli 1950- ja 1960-luvuilla Yleisradion keskeinen viihdepersoona, aluksi radiossa ja sitten ensi askeleitaan ottavassa televisiossa. Arkiston helmiä -sarjassa muisteltiin vuonna 1993 muun muassa hänen Palapeli- ja Tervetuloa aamukahville -ohjelmiaan.

Tietolaatikko

Lähdekirjallisuutta:
Niilo Tarvajärvi, Tarvan mustelmat, Kustannusosakeyhtiö Lehmus 1964.
Raimo Salokangas, Aikansa oloinen, Yleisradion historia 1926–1996, Yleisradio 1996.

Vuonna 1958 alkanut Palapeli oli elävän yleisön edessä kuvattu lavaviihdeohjelma, jonka esikuvana oli Ruotsin tv:n Hylands hörna. Mukana oli joitakin esityksiä, jutustelua kulloistenkin vieraiden kanssa sekä seremoniamestari Tarvajärven ideoimia tempauksia ja kilpailuja.

Huippusuositun lähetyksen odotetuin osuus oli "laatikkoleikki", jossa kilpailija sai valita rahatukun ja laatikon kätkemän yllätyslahjan välillä.

"Tarva" sai ohjelmaansa mukaan myös yhteiskunnan eliittiä, mikä ei vielä tuolloin ollut tavallista. Aiemmin parturina toiminut valtioneuvos K. A. Fagerholm suostui jopa ajelemaan häneltä hiukset kameroiden edessä. Laatikkoleikistä tämä Alkon johtaja sai viemisikseen korkkiruuvin.

Lasten ja poliisien hyväksi

Palapelin suosiota hyödynnettiin myös monissa hyväntekeväisyyskampanjoissa. Yksi niistä sai alkunsa, kun Tarvajärvi sai maatalousnäyttelystä lahjaksi elävän porsaan. "PP-possua" alettiin lihottaa, ja sen mittoja arvuuteltiin maksusta. Rahoilla kustannettiin sadan rajaseudun lapsen joululahjat ja visiitti Helsinkiin.

Myöhempinä Mainos-TV-aikoinaan Tarvajärvi pani pystyyn mm. keräyksen, jolla hankittiin autoja liikennepoliisille hamsteritarrojen myynnillä. Päämääränä oli ehkäistä ennalta rattijuoppouden aiheuttamia onnettomuuksia. Seitsemässä viikossa koottiin varat peräti 58 autoon. "Se oli rytinöiden rytinää, kun tämä puuha eteni", Tarva toteaa.

Kekkonen toivottaa järkeä

Tarvajärven läpilyönti tapahtui 1950-luvun alussa käynnistyneissä Tervetuloa aamukahville -radiolähetyksissä, joiden idea oli niinikään lainattu Ruotsista. Koostumukseltaan ne muistuttivat aika lailla myöhempiä Palapelejä: musiikkia ja seremoniamestarin rupattelua vieraiden kanssa yleisön edessä. Sunnuntaiaamuisessa ohjelmassa juotiin luonnollisesti myös kahvia, jonka tarjoilusta huolehti "Frida-rouva".

Tavalliset kansalaiset pääsivät Aamukahveilla harvinaisen lähelle päättäjiä. Tarvajärven muistiin on jäänyt muuan säännöstelyaikana radioitu lähetys, jossa helsinkiläinen perheenäiti pani kansanhuoltoministeri Teuvo Auran tilille siitä, miksi kahvi oli jälleen pantu kortille.

Pahimman munauksensa Tarvajärvi sanoo tehneensä ohjelmassa, johon pääministeri Urho Kekkonen oli lupautunut kertomaan puhelimitse kuulumisia Lappeenrannassa pidetystä kokouksesta. Sunnuntaiaamuna Tarva soitti sovitusti pääministerin hotelliin – mutta, kuten ilmeni, liian varhain. Kekkonen nukkui vielä.

Sinnikäs Tarvajärvi teki vielä pari yritystä, kunnes sai haastateltavansa herätetyksi ja langan päähän ohjelman ollessa juuri alkamassa. Uninen Kekkonen vastaili kysymyksiin kohteliaasti, mutta lyhyesti ja kuivakasti. Juttutuokio päättyi liian innokkaalle juontajalle osoitettuun näpäytykseen: "Kiitän tästä haastattelusta. Toivotan Yleisradiolle järkeä."

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.