Hyppää pääsisältöön

Vuokratyö – vapautta vai vastuunkiertoa?

Vuokratyö tuli suomalaiseen työelämään rytinällä 1990-luvulla, jolloin Suomessa oli laman takia paljon työttömiä. 2010-luvulle tultaessa vuokratyöstä oli kehittynyt vakiintunut tapa tehdä töitä. Aikavälin TV-ohjelmissa työnantajat ovat korostaneet vuokratyön vapautta, kun samaan aikaan vuokratyöläiset itse ovat valittaneet heikompaa asemaansa työyhteisössä.

Vielä 1980-luvulla vuokratyöllä oli työsuhdekeinottelun maine ja vuonna 1986 sitä alettiin säädellä, jotta palkkataso pysyisi ennustettavana. Vuokratyön säätelyt kuitenkin poistettiin 1994, sillä laman aikaan pätkätöiden todettiin olevan työttömyyttä parempi vaihtoehto.

Varhaisimpia taltioita vuokratyöstä on Ajankohtaisen kakkosen insertti vuodelta 1997. Kerroshoitaja Seija Lauren kertoo, kuinka häneltä poistettiin kaikki aiemmin työsuhteeseen kuuluneet etuudet, kun hänet siirrettiin vakituisesta työsuhteesta vuokrafirmalle. ”Ne ei maksa pekkaspäiviä, eikä sairaslomapalkkaa, ja meillä ei ole terveydenhuoltoa. Ei ole ikälisää”, Lauren sanoo.

”Heistä voi päästä eroon yhdellä lauseella”

Vuonna 2005 ravintoloitsija Sedu Koskinen kertoi MOT-ohjelmassa käyttävänsä ravintoloissaan lähinnä vuokratyövoimaa, minkä hän perusteli ravintola-alan arvaamattomuudella.

”Sä voit pitää ravintoloita vaan kaksi kolme päivää viikossa auki keskimäärin. Silloin ei ole järkevää maksaa turhasta, vaan maksaa pelkästään tehdystä työstä”, Koskinen selittää.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan henkilöstöpalveluja käytetään ruuhkahuippujen tasaamiseksi, sen joustavuuden takia tai jos vakituisen työntekijän palkkaaminen on liian kallista.

Samaisessa MOT-ohjelmassa professori Riitta Viitala ottaa kantaa työntekijöiden turvattomuuteen.

”Henkilön saattaa saada sisään muutamassa tunnissa, ja heistä voi päästä eroon yhdellä lauseella.” Tarvittaessa töihin tulevan nollasopimukseen ei ole kirjattu minimituntimäärää eli töihin kutsutaan, kun niitä on tarjolla. Koska sopimuksessa ei ole irtisanomisaikaa, töiden jatkumisesta ei ole taetta.

Seitsemän vuotta MOT-ohjelman jälkeen vuonna 2012 vuokratyöstä uutisointi lisääntyi, kun tätä työllistämismuotoa tutkittiin tarkemmin yliopisto- ja ministeriötasolla sekä muun muassa Henkilöstöpalveluyritysten liitossa.

Vuonna 2012 uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan vuokratyöntekijät eivät koe itseään tasa-arvoisiksi vakituisten työntekijöiden rinnalla. Henkilöstöpalveluyritysten liitto selvitti 6000 työntekijän näkemyksiä. Puolet vastaajista haluaisi mieluummin vakituisen työn. Työttömyyden välttäminen oli merkittävin syy vuokratyön tekemiseen.

Samana vuonna 2012 Suora linja tutki vuokratyöntekijöiden verkkoon kirjoittamia kokemuksia. Ohjelma kertoo erään keikkatyöläisen saaneen potkut ilmoitettuaan olevansa kipeä. Moni kirjoittajista pohtikin, uskaltaako vuokratyöläinen sairastaa, kun joutuu kieltäytymään tarjotuista vuoroista.

Vakiintuneeksi työllistämistavaksi

Työntekijöiden kommenteista huolimatta vuonna 2013 uutisoitiin, että henkilöstövuokrausala on kehittynyt parempaan villeistä vuosistaan. Etenkin alan isoimmat yritykset ovat sitoutuneet noudattamaan työehtosopimuksia.

Aamu-tv:ssä vuonna 2013 vieraillut vuokratyötä tutkinut Liisa Lähteenmäki Turun yliopistosta viittaakin juuri edellisen uutisen antamaan mielikuvaan. Hänen väitöstutkimuksestaan selviää, että 2010-luvulle tultaessa vuokratyöstä on muovautunut julkisuudessa hyväksytty tapa työllistää.

Aamu-tv:n toinen vieras Henkilöstövälitysyritys Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo, ettei kovin moni vuokratyöntekijöistä edes hae kokoaikaista tai vakituista työtä, sillä iso osa heistä on opiskelijoita, eläkeläisiä tai perhevapailla olevia. Toisaalta hänen mielestään keikkatyöt voivat myös olla ponnahduslauta vakinaisiin töihin.

Tutkija Lähteenmäki taas huomauttaa, että vuokratyöntekijä jää vaille monia työsuhde-etuja. Tällaisia ovat esimerkiksi työsuhdeturva, kattava työterveyshuolto, tulospalkkiot, koulutus, liikuntaedut ja lomien kertyminen. Vuokrausfirman ei tarvitse maksaa kuin työehtosopimuksen mukainen palkka ja lakisääteiset eläke- ja sotumaksut.

Teksti: Emmi Karhiaho

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.