Hyppää pääsisältöön

Vuokratyö – vapautta vai vastuunkiertoa?

Vuokratyö tuli suomalaiseen työelämään rytinällä 1990-luvulla, jolloin Suomessa oli laman takia paljon työttömiä. 2010-luvulle tultaessa vuokratyöstä oli kehittynyt vakiintunut tapa tehdä töitä. Aikavälin TV-ohjelmissa työnantajat ovat korostaneet vuokratyön vapautta, kun samaan aikaan vuokratyöläiset itse ovat valittaneet heikompaa asemaansa työyhteisössä.

Vielä 1980-luvulla vuokratyöllä oli työsuhdekeinottelun maine ja vuonna 1986 sitä alettiin säädellä, jotta palkkataso pysyisi ennustettavana. Vuokratyön säätelyt kuitenkin poistettiin 1994, sillä laman aikaan pätkätöiden todettiin olevan työttömyyttä parempi vaihtoehto.

Varhaisimpia taltioita vuokratyöstä on Ajankohtaisen kakkosen insertti vuodelta 1997. Kerroshoitaja Seija Lauren kertoo, kuinka häneltä poistettiin kaikki aiemmin työsuhteeseen kuuluneet etuudet, kun hänet siirrettiin vakituisesta työsuhteesta vuokrafirmalle. ”Ne ei maksa pekkaspäiviä, eikä sairaslomapalkkaa, ja meillä ei ole terveydenhuoltoa. Ei ole ikälisää”, Lauren sanoo.

”Heistä voi päästä eroon yhdellä lauseella”

Vuonna 2005 ravintoloitsija Sedu Koskinen kertoi MOT-ohjelmassa käyttävänsä ravintoloissaan lähinnä vuokratyövoimaa, minkä hän perusteli ravintola-alan arvaamattomuudella.

”Sä voit pitää ravintoloita vaan kaksi kolme päivää viikossa auki keskimäärin. Silloin ei ole järkevää maksaa turhasta, vaan maksaa pelkästään tehdystä työstä”, Koskinen selittää.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan henkilöstöpalveluja käytetään ruuhkahuippujen tasaamiseksi, sen joustavuuden takia tai jos vakituisen työntekijän palkkaaminen on liian kallista.

Samaisessa MOT-ohjelmassa professori Riitta Viitala ottaa kantaa työntekijöiden turvattomuuteen.

”Henkilön saattaa saada sisään muutamassa tunnissa, ja heistä voi päästä eroon yhdellä lauseella.” Tarvittaessa töihin tulevan nollasopimukseen ei ole kirjattu minimituntimäärää eli töihin kutsutaan, kun niitä on tarjolla. Koska sopimuksessa ei ole irtisanomisaikaa, töiden jatkumisesta ei ole taetta.

Seitsemän vuotta MOT-ohjelman jälkeen vuonna 2012 vuokratyöstä uutisointi lisääntyi, kun tätä työllistämismuotoa tutkittiin tarkemmin yliopisto- ja ministeriötasolla sekä muun muassa Henkilöstöpalveluyritysten liitossa.

Vuonna 2012 uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan vuokratyöntekijät eivät koe itseään tasa-arvoisiksi vakituisten työntekijöiden rinnalla. Henkilöstöpalveluyritysten liitto selvitti 6000 työntekijän näkemyksiä. Puolet vastaajista haluaisi mieluummin vakituisen työn. Työttömyyden välttäminen oli merkittävin syy vuokratyön tekemiseen.

Samana vuonna 2012 Suora linja tutki vuokratyöntekijöiden verkkoon kirjoittamia kokemuksia. Ohjelma kertoo erään keikkatyöläisen saaneen potkut ilmoitettuaan olevansa kipeä. Moni kirjoittajista pohtikin, uskaltaako vuokratyöläinen sairastaa, kun joutuu kieltäytymään tarjotuista vuoroista.

Vakiintuneeksi työllistämistavaksi

Työntekijöiden kommenteista huolimatta vuonna 2013 uutisoitiin, että henkilöstövuokrausala on kehittynyt parempaan villeistä vuosistaan. Etenkin alan isoimmat yritykset ovat sitoutuneet noudattamaan työehtosopimuksia.

Aamu-tv:ssä vuonna 2013 vieraillut vuokratyötä tutkinut Liisa Lähteenmäki Turun yliopistosta viittaakin juuri edellisen uutisen antamaan mielikuvaan. Hänen väitöstutkimuksestaan selviää, että 2010-luvulle tultaessa vuokratyöstä on muovautunut julkisuudessa hyväksytty tapa työllistää.

Aamu-tv:n toinen vieras Henkilöstövälitysyritys Opteamin toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo, ettei kovin moni vuokratyöntekijöistä edes hae kokoaikaista tai vakituista työtä, sillä iso osa heistä on opiskelijoita, eläkeläisiä tai perhevapailla olevia. Toisaalta hänen mielestään keikkatyöt voivat myös olla ponnahduslauta vakinaisiin töihin.

Tutkija Lähteenmäki taas huomauttaa, että vuokratyöntekijä jää vaille monia työsuhde-etuja. Tällaisia ovat esimerkiksi työsuhdeturva, kattava työterveyshuolto, tulospalkkiot, koulutus, liikuntaedut ja lomien kertyminen. Vuokrausfirman ei tarvitse maksaa kuin työehtosopimuksen mukainen palkka ja lakisääteiset eläke- ja sotumaksut.

Teksti: Emmi Karhiaho

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.