Hyppää pääsisältöön

Ahvenanmaalaiset miehet rakensivat itselleen penissuojan

Stradassa Kenneth Bambergin valokuvataidetta.
Stradassa Kenneth Bambergin valokuvataidetta. Kuva: Kenneth Bamberg peniskotelo

Taiteilija Kenneth Bamberg kuvasi ahvenanmaalaisia miehiä heidän ainoana suojanaan koteka, miesten itsensä rakentama penissuoja. Bamberg halusi tutkia, miten heimokulttuureissa käytetty koristeltu peniskotelo sopii länsimaiseen kulttuuriin. Taitelijan mukaan itse tehdyt kotekat kertovat miehen persoonallisuudesta.

Alunperin Bamberg sai idean Galleria Hippolytessä meneillään olevana Koteka Impressions -näyttelyyn näkemällä valokuvan melanesialaisista miehistä, jotka käyttivät kotekaa. Taitelijan oma koteka valmistui metalliverkosta, kukkaruukusta ja haravasta.

”Koteka ilmentää persoonallisuuttani. Haravan eri suuntiin osoittavat piikit ilmentävät minulle eri suuntia, joita ihmisenä voin valinta. Miehen ei tarvitse olla yhteen muottiin väännetty", hän sanoo Yle Stradan haastattelussa.

Kenneth bambergin valokuvia Stradassa.
Kenneth bambergin valokuvia Stradassa. Kuva: Kenneth Bamberg koteka

Bamberg on tutkinut valokuvissaan miesidentiteettiä kymmenen vuotta. Hän päätyi tutkimaan miehiä, koska niitä on hänen mielestään kuvattu ja tutkittu vähemmän kuin naisia. Projektiin hän sai mukaan miehiä hyvin erilaisista taustoista. Mukana on ystäviä, opettajia, kulttuurityöläisiä, poliitikkokin. Kieltäytymisiäkin tuli, totta kai.

Tässä on kyseessä paljon isompi asia kuin pelkkä penis.

"Kun aloin puhua kotekasta, moni mies ei tiennyt mikä se on. Kun miehet saivat tietää enemmän, mitä olin tekemässä, he halusivat itse rakentaa oman kotekansa kaikessa rauhassa."

Taitelijan mukaan rohkeissa kuvissa ei ole kysymys ei ole siitä, että Ahvenanmaalla miehet olisivat mannersuomalaisia miehiä vapaamielisempiä.
"En usko, että tässä on kysymys siitä, että olemma ahvenanmaalaisia. Myös Ahvenanmaalla ollaan konservatiivisia."

Vaimo ehdotti, että voisin käyttää kotekan tekemiseen hänen kutomiaan villasukkia.

Bambergin tekemässä videotaideteoksessa miehet kertovat, mitä koteka heille merkitsee. Yksi valokuvatuista miehistä kertoo herkistävästi, kuinka hänen vaimonsa osallistui penissuojan suunnitteluun. Vaimo ehdotti, että mies voisi käyttää kotekan koristamiseen vaimon tekemiä villasukkia.

"Kun näyttelyyn tutustuu enemmän, ymmärtää, että tässä on kysymyksessä paljon isompi asia kuin pelkkä penis", Bamberg kertoo.

Stradassa esillä Kenneth Bambergin valokuvia
Stradassa esillä Kenneth Bambergin valokuvia Kuva: Kenneth Bamberg penissuoja

Bamberg on valinnut viisaasti, että kuvattavat kohteet esiintyvät kuvissa vakavuudella, lähes hartaudella. Jos miehet olisivat virnuilleet, upeat ja näyttävät valokuvat olisivat muuttuneet helposti kolonialistiseksi pilaksi heimokulttuureita kohtaan.

Voisi silti kuvitella, että kaikki miehet eivät ymmärrä tarvetta poseerata kalukukkaro yllään valokuvassa. Negatiivista palautetta on tullut kuitenkin vähän.

"Kukaan ei ole sanonut mitään huonoa. Suomalainen ei hauku kuin ehkä sitten, jos hän on kännissä", hän sanoo.

Keskustele! Kannattaisiko alusvaatevalmistajien ottaa vaikutteita Bambergin penissuojista?

Näyttely on esillä Galleria Hippolytessä 21.12.2014 saakka.
Galleria Hippolyten kotisivut

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.