Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Betonista aaltoa etsimässä - skeittilauta on tärkein työväline

Maisema-arkkitehti ja skeittari Janne Saario
Maisema-arkkitehti Janne Saario skeittaa suunnitelmassaan Varbergin skeittipuistoksi. Maisema-arkkitehti ja skeittari Janne Saario Kuva: Tuukka Kaila Lotta Jalava rakenna minut

Tätä et ehkä tiennyt. Skeittaamisen syntyminen on Alvar Aallon ansioita, paljastaa maisema-arkkitehti Janne Saario ohjelmassa Rakenna minut. Suomessa skeittaus on jo kymmenien tuhansien harrastus. Entinen ammattilaskeittaja on erikoistunut puistojen suunnitteluun. Juuri vihittiin käyttöön Espoon Leppävaaran skeitattava kuumaisema ja Fiskariin uusi puisto. Tampereelle on tulossa Suomen suurin puisto, ja työn alla on skeittipaikka hiekkadyyneille Ruotsiin ja Hollannissa Rotterdamiin Transformers-roboteista inspiraation saanut skeittipaikka.

Janne Saario ja pienoismalli skeittipuistosta Rotterdamiin
Pienoismallin Janne Saario tekee muovailuvahasta. Janne Saario ja pienoismalli skeittipuistosta Rotterdamiin Kuva: Minna Joenniemi/YLE rakenna minut

Tussi, pala maata, oma keho, betoni, mehiläisvaha, tietokone ovat kaikki maisema-arkkitehti Janne Saarion työvälineitä, mutta tärkein niistä on skeittilauta.

- Hienoin vaihe on se, kun kaikki suunnitelmat ovat valmiina ja skeittipaikka on rakentunut maastoon. Betoni on tuoretta. Silloin hyppään laudalle ja pääsen kokeilemaan ajatuksiani siinä rakennetussa ympäristössä.

Janne Saarioon päässyt skeittaamaan jo kahtakymmentä suunnittelemaansa skeittipuistoa. Niistä ensimmäinen oli Helsingin olympiastadionin taakse 2006 valmistunut Micropolis. Kohta valmistuu viisi uutta puistoa lisää. Puhelin soi. Kysyntää on. Skeittaaminen on kasvava laji.

Siinä rupee skeittijalka väpättämään.

Skeittari on kaupunkitilassa aarteen etsijä, valloittaja.

- Kyllä sitä niillä 50 millin pienillä renkailla on pinnoitetut pinnat tulleet tutuiksi. Hienointahan on se, että näitä muotoja ei ole suunniteltu skeitattavaksi vaan skeittarin täytyy itse muokata ne mielikuvituksensa avulla käyttöönsä.

Vielä 10 vuotta sitten skeittareita kiinnosti enemmän katu ja kaupunkitila, nyt myös skeittipuistot vetävät puoleensa. Saariolla on vaikeuksia kulkea hienoissa kaupunkitiloissa ilman skeittilautaa.

- Siinä rupee skeittijalka väpättämään.

Leppävaaran skeittiramppi
The Moon Leppävaarassa on vasta valmistunut ja toistaiseksi suurin puisto, kunnes Tampereen iso Vilhusen puisto avataan pian. Leppävaaran skeittiramppi Kuva: Concrete Proof leppävaara

Manifesti pitää olla

Skeittipuisto on nuorille tarkoitettu katu-uskottava pienoiskaupunkimaisema, jossa varmasti paikat kestää.

Janne Saario aloitti skeittaamisen 6-vuotiaana. Micropoliksen hän sai suunniteltavakseen ennen kuin oli muodollisesti pätevä. Hän oli sen sijaan maailmaa kiertänyt ammattilaisskeittaja, joka oli vasta harjoittelijana maisema-arkkitehtuurien Casagrande & Rintala toimistossa. Sami Rintalalta ja Marco Casagrandelta Saario on perinyt ajatuksen suunnittelijan manifestista, joita hänkin pyrkii puistoihinsa sisällyttämään.

Leppävaaran skeittirampit
Leppävaaran kiipeiltävä ja skeitattava juusto. Leppävaaran skeittirampit Kuva: Concrete Proof janne saario

- Jonkinlaisia koukkuja ja hauskoja ajatuksia pyrin niihin aina laittamaan sisään. On se sitten paremman kaupunkirakentamisen puolesta ekologisia käytäviä tai positiivista vahinkojen ja sattumien kautta syntynyttä maisemaa.

Fiskars
Janne Saarion betoninen aalto Fiskarssin uudessa puistossa Fiskars Kuva: Janne Saario janne saario
Fiskars
Fiskars ja jotain muuta kuin pussikaljottelua Fiskars Kuva: Janne Saario janne saario
Järvenpään skeittipuisto, havainnekuva
Saarion suunnittelemia puistoja on myös pienemissä kaupungeissa kuten Järvenpäässä (kuvassa) ja Karjaalla. Järvenpään skeittipuisto, havainnekuva Kuva: Janne Saario skeittirampit

- Yleensä ottaen skeittipuisto on aina hieno ele kunnalta. Se on tosi demokraattinen paikka. Se palvelee paljon muitakin kuin skeittareita. Muistan nuorempana. Ei ollut nuorten aukio –konseptia. Porukka pussikaljotteli jossain lasten leikkipaikoilla. Skeittipuisto on nuorille tarkoitettu katu-uskottava pienoiskaupunkimaisema, jossa varmasti paikat kestää.

Sjanne Saarion suunnittelema Steelpark, Luulaja
Teräksen kierrätystä Luulajassa Ruotsissa Sjanne Saarion suunnittelema Steelpark, Luulaja Kuva: Janne Saario rakenna minut

Kaikkein parhaiten Saario katsoo onnistuneensa Luulajan Steelparkissa, jossa hän käytti ympäröivästä teollisuusmaisemasta löytyneitä terästeollisuuden ylijäämää materiaalina. Sen tekemisestä on dokumentti. Löydät sen tämän artikkelin lopusta.

Suunnitelma Rotterdamin skeittipuistoksi
Rotterdamin puisto on saanut vaikutteita Transformersseista. Suunnitelma Rotterdamin skeittipuistoksi Kuva: Janne Saario rotterdam

Nyt on myös rakenteilla Rotterdamiin puisto, jossa oli jo valmiiksi keskellä veistos, joka esittää Transformers –animaatiosarjan robottia.

Transformers-patsaan pienoismalli
Patsas keskellä Rotterdamin puistoa. Transformers-patsaan pienoismalli Kuva: Minna Joenniemi/YLE rakenna minut

- Siitä alkoi muodostua ajatus siitä, miten ihminen muuttuu kun sen alle laitetaan pyörät. Alkaa rullamaan ympäri kaupunkia vähän niin kuin transformeri. Kärleksparkissa Varbergissä suunnittelun ideana on hienovaraisesti kunnioittaa luonnon muovaamia muotoja. Onhan se vähän viettelevä maisema.

Piirroskuva Varbergin skeittipuistosta
Kärleksparken eli rakkauden puisto Varbergissä Piirroskuva Varbergin skeittipuistosta Kuva: Lotta Jalava varberg

Aallon harjalla

Villa Mairean allas on skeittauksen syntysija.
Janne Saarion unelma on valloittaa Villa Mairean allas. Villa Mairean allas on skeittauksen syntysija. Kuva: Gustaf Welin, Alvar Aalto -museo rakenna minut

Suomestahan skeittaus on lähtöisin ja tännehän ne parhaat paikat rakennetaan

Janne Saariolla on tapana kertoa lajiin omistajan elkein suhtautuville amerikkalaisille skeittipuistojen rakentajille, että skeittauksen alkuperä on Suomessa.

- Kyllä tää skeittaus on keksitty Suomessa. Se oli jo 1930-luvun lopussa, kun Alvar Aalto suunnitteli Villa Maireaa skeitattavan poolin eli uima-altaan. Vaikka sanovat, että se muistuttaa kitaran kaikukoppaa tai jotain muuta hassuttelua sen ajan taiteilijoiden kesken. Yhtäkaikki maisema-arkkitehti Thomas Church tuli jenkeistä Suomeen 1940-luvun puolivälissä ja palattuaan ekskursiolta, teki ensimmäisen kidney-poolin eli munuaisen muotoisen altaan Sonomaan Kaliforniaan. Donell´s Gardenin pool on ollut esikuva tuhansille uima-altaille. Skeittaushan syntyi Kaliforniassa siellä uima-altaissa, kun surffarit sitten etsivät betonisia aaltoja. Suomestahan skeittaus on lähtöisin ja tännehän ne parhaat paikat rakennetaan.

Tampereen skeittipuisto Iso Vilhunen
Tampereen uusi pooli eli allas.Iso Vilhusen puistossa Tampereen skeittipuisto Iso Vilhunen Kuva: Concrete Proof rakenna minut

Skeitattava hautakivi

Omaa hautakiveä olen suunnitellut.

Skeittaajana Janne Saario on veteraani, arvioi pysyvänsä vielä kymmenen vuotta hyvinkin vielä laudan päällä. Skeittipuistojen jälkeen tavallinen puisto tuntuisi helpolta suunnitella. Golfkentät kiinnostavat ja hautasmaat.

Skeittausta muurin harjalla
Rullalautavalloittaja Skeittausta muurin harjalla Kuva: Tuukka Kaila skeittipuisto

- Omaa hautakiveä olen suunnitellut. Graniittinen curbi laitetaan paikkaan, jossa mä saan skeitata sitä loput päiväni. Laittaa siihen kynttilää ja hieroo pintaa, ja kuluttaa trukkeja ja lautaa siihen. Ja sitten aika jättää niin se siirrettäisiin hautakiveksi ja siinä voisi lukea vitsikkäästi, että: skate or die.

Sitä ennen unelmissa olisi päästä skeittaamaan Villa Mairean allasta.

Yle Uutiset Järvenpään skeittipuistosta.
Järvenpään uusi skeittipuisto aukesi koleassa säässä mutta lämpimässä tunnelmassa

Hellyyttävä pala skettihistoriaa Ylen Elävässä arkistossa. SUOSITTELEN.
Rullalautailu haastoi sekä ruumiin että mielen

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.