Minna Joenniemi
Yle
Tätä et ehkä tiennyt. Skeittaamisen syntyminen on Alvar Aallon ansioita, paljastaa maisema-arkkitehti Janne Saario ohjelmassa Rakenna minut. Suomessa skeittaus on jo kymmenien tuhansien harrastus. Entinen ammattilaskeittaja on erikoistunut puistojen suunnitteluun. Juuri vihittiin käyttöön Espoon Leppävaaran skeitattava kuumaisema ja Fiskariin uusi puisto. Tampereelle on tulossa Suomen suurin puisto, ja työn alla on skeittipaikka hiekkadyyneille Ruotsiin ja Hollannissa Rotterdamiin Transformers-roboteista inspiraation saanut skeittipaikka.
Tussi, pala maata, oma keho, betoni, mehiläisvaha, tietokone ovat kaikki maisema-arkkitehti Janne Saarion työvälineitä, mutta tärkein niistä on skeittilauta.
- Hienoin vaihe on se, kun kaikki suunnitelmat ovat valmiina ja skeittipaikka on rakentunut maastoon. Betoni on tuoretta. Silloin hyppään laudalle ja pääsen kokeilemaan ajatuksiani siinä rakennetussa ympäristössä.
Janne Saarioon päässyt skeittaamaan jo kahtakymmentä suunnittelemaansa skeittipuistoa. Niistä ensimmäinen oli Helsingin olympiastadionin taakse 2006 valmistunut Micropolis. Kohta valmistuu viisi uutta puistoa lisää. Puhelin soi. Kysyntää on. Skeittaaminen on kasvava laji.
Siinä rupee skeittijalka väpättämään.
Skeittari on kaupunkitilassa aarteen etsijä, valloittaja.
- Kyllä sitä niillä 50 millin pienillä renkailla on pinnoitetut pinnat tulleet tutuiksi. Hienointahan on se, että näitä muotoja ei ole suunniteltu skeitattavaksi vaan skeittarin täytyy itse muokata ne mielikuvituksensa avulla käyttöönsä.
Vielä 10 vuotta sitten skeittareita kiinnosti enemmän katu ja kaupunkitila, nyt myös skeittipuistot vetävät puoleensa. Saariolla on vaikeuksia kulkea hienoissa kaupunkitiloissa ilman skeittilautaa.
- Siinä rupee skeittijalka väpättämään.
Manifesti pitää olla
Skeittipuisto on nuorille tarkoitettu katu-uskottava pienoiskaupunkimaisema, jossa varmasti paikat kestää.
Janne Saario aloitti skeittaamisen 6-vuotiaana. Micropoliksen hän sai suunniteltavakseen ennen kuin oli muodollisesti pätevä. Hän oli sen sijaan maailmaa kiertänyt ammattilaisskeittaja, joka oli vasta harjoittelijana maisema-arkkitehtuurien Casagrande & Rintala toimistossa. Sami Rintalalta ja Marco Casagrandelta Saario on perinyt ajatuksen suunnittelijan manifestista, joita hänkin pyrkii puistoihinsa sisällyttämään.
- Jonkinlaisia koukkuja ja hauskoja ajatuksia pyrin niihin aina laittamaan sisään. On se sitten paremman kaupunkirakentamisen puolesta ekologisia käytäviä tai positiivista vahinkojen ja sattumien kautta syntynyttä maisemaa.
- Yleensä ottaen skeittipuisto on aina hieno ele kunnalta. Se on tosi demokraattinen paikka. Se palvelee paljon muitakin kuin skeittareita. Muistan nuorempana. Ei ollut nuorten aukio –konseptia. Porukka pussikaljotteli jossain lasten leikkipaikoilla. Skeittipuisto on nuorille tarkoitettu katu-uskottava pienoiskaupunkimaisema, jossa varmasti paikat kestää.
Kaikkein parhaiten Saario katsoo onnistuneensa Luulajan Steelparkissa, jossa hän käytti ympäröivästä teollisuusmaisemasta löytyneitä terästeollisuuden ylijäämää materiaalina. Sen tekemisestä on dokumentti. Löydät sen tämän artikkelin lopusta.
Nyt on myös rakenteilla Rotterdamiin puisto, jossa oli jo valmiiksi keskellä veistos, joka esittää Transformers –animaatiosarjan robottia.
- Siitä alkoi muodostua ajatus siitä, miten ihminen muuttuu kun sen alle laitetaan pyörät. Alkaa rullamaan ympäri kaupunkia vähän niin kuin transformeri. Kärleksparkissa Varbergissä suunnittelun ideana on hienovaraisesti kunnioittaa luonnon muovaamia muotoja. Onhan se vähän viettelevä maisema.
Aallon harjalla
Suomestahan skeittaus on lähtöisin ja tännehän ne parhaat paikat rakennetaan
Janne Saariolla on tapana kertoa lajiin omistajan elkein suhtautuville amerikkalaisille skeittipuistojen rakentajille, että skeittauksen alkuperä on Suomessa.
- Kyllä tää skeittaus on keksitty Suomessa. Se oli jo 1930-luvun lopussa, kun Alvar Aalto suunnitteli Villa Maireaa skeitattavan poolin eli uima-altaan. Vaikka sanovat, että se muistuttaa kitaran kaikukoppaa tai jotain muuta hassuttelua sen ajan taiteilijoiden kesken. Yhtäkaikki maisema-arkkitehti Thomas Church tuli jenkeistä Suomeen 1940-luvun puolivälissä ja palattuaan ekskursiolta, teki ensimmäisen kidney-poolin eli munuaisen muotoisen altaan Sonomaan Kaliforniaan. Donell´s Gardenin pool on ollut esikuva tuhansille uima-altaille. Skeittaushan syntyi Kaliforniassa siellä uima-altaissa, kun surffarit sitten etsivät betonisia aaltoja. Suomestahan skeittaus on lähtöisin ja tännehän ne parhaat paikat rakennetaan.
Skeitattava hautakivi
Omaa hautakiveä olen suunnitellut.
Skeittaajana Janne Saario on veteraani, arvioi pysyvänsä vielä kymmenen vuotta hyvinkin vielä laudan päällä. Skeittipuistojen jälkeen tavallinen puisto tuntuisi helpolta suunnitella. Golfkentät kiinnostavat ja hautasmaat.
- Omaa hautakiveä olen suunnitellut. Graniittinen curbi laitetaan paikkaan, jossa mä saan skeitata sitä loput päiväni. Laittaa siihen kynttilää ja hieroo pintaa, ja kuluttaa trukkeja ja lautaa siihen. Ja sitten aika jättää niin se siirrettäisiin hautakiveksi ja siinä voisi lukea vitsikkäästi, että: skate or die.
Sitä ennen unelmissa olisi päästä skeittaamaan Villa Mairean allasta.
Yle Uutiset Järvenpään skeittipuistosta.
Järvenpään uusi skeittipuisto aukesi koleassa säässä mutta lämpimässä tunnelmassa
Hellyyttävä pala skettihistoriaa Ylen Elävässä arkistossa. SUOSITTELEN.
Rullalautailu haastoi sekä ruumiin että mielen
