Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Betonista aaltoa etsimässä - skeittilauta on tärkein työväline

Maisema-arkkitehti ja skeittari Janne Saario
Maisema-arkkitehti Janne Saario skeittaa suunnitelmassaan Varbergin skeittipuistoksi. Maisema-arkkitehti ja skeittari Janne Saario Kuva: Tuukka Kaila Lotta Jalava rakenna minut

Tätä et ehkä tiennyt. Skeittaamisen syntyminen on Alvar Aallon ansioita, paljastaa maisema-arkkitehti Janne Saario ohjelmassa Rakenna minut. Suomessa skeittaus on jo kymmenien tuhansien harrastus. Entinen ammattilaskeittaja on erikoistunut puistojen suunnitteluun. Juuri vihittiin käyttöön Espoon Leppävaaran skeitattava kuumaisema ja Fiskariin uusi puisto. Tampereelle on tulossa Suomen suurin puisto, ja työn alla on skeittipaikka hiekkadyyneille Ruotsiin ja Hollannissa Rotterdamiin Transformers-roboteista inspiraation saanut skeittipaikka.

Janne Saario ja pienoismalli skeittipuistosta Rotterdamiin
Pienoismallin Janne Saario tekee muovailuvahasta. Janne Saario ja pienoismalli skeittipuistosta Rotterdamiin Kuva: Minna Joenniemi/YLE rakenna minut

Tussi, pala maata, oma keho, betoni, mehiläisvaha, tietokone ovat kaikki maisema-arkkitehti Janne Saarion työvälineitä, mutta tärkein niistä on skeittilauta.

- Hienoin vaihe on se, kun kaikki suunnitelmat ovat valmiina ja skeittipaikka on rakentunut maastoon. Betoni on tuoretta. Silloin hyppään laudalle ja pääsen kokeilemaan ajatuksiani siinä rakennetussa ympäristössä.

Janne Saarioon päässyt skeittaamaan jo kahtakymmentä suunnittelemaansa skeittipuistoa. Niistä ensimmäinen oli Helsingin olympiastadionin taakse 2006 valmistunut Micropolis. Kohta valmistuu viisi uutta puistoa lisää. Puhelin soi. Kysyntää on. Skeittaaminen on kasvava laji.

Siinä rupee skeittijalka väpättämään.

Skeittari on kaupunkitilassa aarteen etsijä, valloittaja.

- Kyllä sitä niillä 50 millin pienillä renkailla on pinnoitetut pinnat tulleet tutuiksi. Hienointahan on se, että näitä muotoja ei ole suunniteltu skeitattavaksi vaan skeittarin täytyy itse muokata ne mielikuvituksensa avulla käyttöönsä.

Vielä 10 vuotta sitten skeittareita kiinnosti enemmän katu ja kaupunkitila, nyt myös skeittipuistot vetävät puoleensa. Saariolla on vaikeuksia kulkea hienoissa kaupunkitiloissa ilman skeittilautaa.

- Siinä rupee skeittijalka väpättämään.

Leppävaaran skeittiramppi
The Moon Leppävaarassa on vasta valmistunut ja toistaiseksi suurin puisto, kunnes Tampereen iso Vilhusen puisto avataan pian. Leppävaaran skeittiramppi Kuva: Concrete Proof leppävaara

Manifesti pitää olla

Skeittipuisto on nuorille tarkoitettu katu-uskottava pienoiskaupunkimaisema, jossa varmasti paikat kestää.

Janne Saario aloitti skeittaamisen 6-vuotiaana. Micropoliksen hän sai suunniteltavakseen ennen kuin oli muodollisesti pätevä. Hän oli sen sijaan maailmaa kiertänyt ammattilaisskeittaja, joka oli vasta harjoittelijana maisema-arkkitehtuurien Casagrande & Rintala toimistossa. Sami Rintalalta ja Marco Casagrandelta Saario on perinyt ajatuksen suunnittelijan manifestista, joita hänkin pyrkii puistoihinsa sisällyttämään.

Leppävaaran skeittirampit
Leppävaaran kiipeiltävä ja skeitattava juusto. Leppävaaran skeittirampit Kuva: Concrete Proof janne saario

- Jonkinlaisia koukkuja ja hauskoja ajatuksia pyrin niihin aina laittamaan sisään. On se sitten paremman kaupunkirakentamisen puolesta ekologisia käytäviä tai positiivista vahinkojen ja sattumien kautta syntynyttä maisemaa.

Fiskars
Janne Saarion betoninen aalto Fiskarssin uudessa puistossa Fiskars Kuva: Janne Saario janne saario
Fiskars
Fiskars ja jotain muuta kuin pussikaljottelua Fiskars Kuva: Janne Saario janne saario
Järvenpään skeittipuisto, havainnekuva
Saarion suunnittelemia puistoja on myös pienemissä kaupungeissa kuten Järvenpäässä (kuvassa) ja Karjaalla. Järvenpään skeittipuisto, havainnekuva Kuva: Janne Saario skeittirampit

- Yleensä ottaen skeittipuisto on aina hieno ele kunnalta. Se on tosi demokraattinen paikka. Se palvelee paljon muitakin kuin skeittareita. Muistan nuorempana. Ei ollut nuorten aukio –konseptia. Porukka pussikaljotteli jossain lasten leikkipaikoilla. Skeittipuisto on nuorille tarkoitettu katu-uskottava pienoiskaupunkimaisema, jossa varmasti paikat kestää.

Sjanne Saarion suunnittelema Steelpark, Luulaja
Teräksen kierrätystä Luulajassa Ruotsissa Sjanne Saarion suunnittelema Steelpark, Luulaja Kuva: Janne Saario rakenna minut

Kaikkein parhaiten Saario katsoo onnistuneensa Luulajan Steelparkissa, jossa hän käytti ympäröivästä teollisuusmaisemasta löytyneitä terästeollisuuden ylijäämää materiaalina. Sen tekemisestä on dokumentti. Löydät sen tämän artikkelin lopusta.

Suunnitelma Rotterdamin skeittipuistoksi
Rotterdamin puisto on saanut vaikutteita Transformersseista. Suunnitelma Rotterdamin skeittipuistoksi Kuva: Janne Saario rotterdam

Nyt on myös rakenteilla Rotterdamiin puisto, jossa oli jo valmiiksi keskellä veistos, joka esittää Transformers –animaatiosarjan robottia.

Transformers-patsaan pienoismalli
Patsas keskellä Rotterdamin puistoa. Transformers-patsaan pienoismalli Kuva: Minna Joenniemi/YLE rakenna minut

- Siitä alkoi muodostua ajatus siitä, miten ihminen muuttuu kun sen alle laitetaan pyörät. Alkaa rullamaan ympäri kaupunkia vähän niin kuin transformeri. Kärleksparkissa Varbergissä suunnittelun ideana on hienovaraisesti kunnioittaa luonnon muovaamia muotoja. Onhan se vähän viettelevä maisema.

Piirroskuva Varbergin skeittipuistosta
Kärleksparken eli rakkauden puisto Varbergissä Piirroskuva Varbergin skeittipuistosta Kuva: Lotta Jalava varberg

Aallon harjalla

Villa Mairean allas on skeittauksen syntysija.
Janne Saarion unelma on valloittaa Villa Mairean allas. Villa Mairean allas on skeittauksen syntysija. Kuva: Gustaf Welin, Alvar Aalto -museo rakenna minut

Suomestahan skeittaus on lähtöisin ja tännehän ne parhaat paikat rakennetaan

Janne Saariolla on tapana kertoa lajiin omistajan elkein suhtautuville amerikkalaisille skeittipuistojen rakentajille, että skeittauksen alkuperä on Suomessa.

- Kyllä tää skeittaus on keksitty Suomessa. Se oli jo 1930-luvun lopussa, kun Alvar Aalto suunnitteli Villa Maireaa skeitattavan poolin eli uima-altaan. Vaikka sanovat, että se muistuttaa kitaran kaikukoppaa tai jotain muuta hassuttelua sen ajan taiteilijoiden kesken. Yhtäkaikki maisema-arkkitehti Thomas Church tuli jenkeistä Suomeen 1940-luvun puolivälissä ja palattuaan ekskursiolta, teki ensimmäisen kidney-poolin eli munuaisen muotoisen altaan Sonomaan Kaliforniaan. Donell´s Gardenin pool on ollut esikuva tuhansille uima-altaille. Skeittaushan syntyi Kaliforniassa siellä uima-altaissa, kun surffarit sitten etsivät betonisia aaltoja. Suomestahan skeittaus on lähtöisin ja tännehän ne parhaat paikat rakennetaan.

Tampereen skeittipuisto Iso Vilhunen
Tampereen uusi pooli eli allas.Iso Vilhusen puistossa Tampereen skeittipuisto Iso Vilhunen Kuva: Concrete Proof rakenna minut

Skeitattava hautakivi

Omaa hautakiveä olen suunnitellut.

Skeittaajana Janne Saario on veteraani, arvioi pysyvänsä vielä kymmenen vuotta hyvinkin vielä laudan päällä. Skeittipuistojen jälkeen tavallinen puisto tuntuisi helpolta suunnitella. Golfkentät kiinnostavat ja hautasmaat.

Skeittausta muurin harjalla
Rullalautavalloittaja Skeittausta muurin harjalla Kuva: Tuukka Kaila skeittipuisto

- Omaa hautakiveä olen suunnitellut. Graniittinen curbi laitetaan paikkaan, jossa mä saan skeitata sitä loput päiväni. Laittaa siihen kynttilää ja hieroo pintaa, ja kuluttaa trukkeja ja lautaa siihen. Ja sitten aika jättää niin se siirrettäisiin hautakiveksi ja siinä voisi lukea vitsikkäästi, että: skate or die.

Sitä ennen unelmissa olisi päästä skeittaamaan Villa Mairean allasta.

Yle Uutiset Järvenpään skeittipuistosta.
Järvenpään uusi skeittipuisto aukesi koleassa säässä mutta lämpimässä tunnelmassa

Hellyyttävä pala skettihistoriaa Ylen Elävässä arkistossa. SUOSITTELEN.
Rullalautailu haastoi sekä ruumiin että mielen

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.