Hyppää pääsisältöön

Hinaaja Kalakukon kyydissä kala-apajille

Lii-Filmin lyhytelokuva vuodelta 1946 on kuvaus Varkauden tehtaiden työntekijöiden kalastusretkestä hinaaja Kalakukon avustamana. Mielenkiintoista tarinaa elävöittävät selostajan lausumat savonmurteiset runonpätkät.

Aiemmin kalakerholaiset kävivät pyyntiretkillään moottoriveneillä. Sota merkitsi kuitenkin käännekohtaa, kun polttoaine loppui. Matkat soutuveneillä kävivät liian pitkiksi. Syntyi ajatus tarkoitusta varten varustetusta laivasta, hinaaja Kalakukosta. Sen ilmaisen kyydin myötä retkeläisille tarjoutui mahdollisuus kalastusharrastuksen jatkamiseen.

Kymmenet veneet perässään Kalakukko matkasi lauantaisin kohti kalavesiä, jättäen venekuntia omiin pysähdyspaikkoihinsa. Sunnuntaisin saattueen suunta oli kotiin, kohti Varkautta.

Jo vuodesta 1941 lähtien kalaretkiään tehnyt Kalakukko oli hyvin suosittu. Vuosi vuodelta osanottajien ja saaliiden määrät kasvoivat. Kesän aikana Kalakukko kuljetti toista tuhatta venekuntaa. Kalamäärät saattoivat kohota 20-25 tonniin purjehduskauden aikana.

Kalaonni oli vaihtelevainen. Siiman saaminen järveen ja sen nosto olivat jännittävää puuhaa. Kalaretket tarjosivat kalasaaliin lisäksi virkistystä ja yhdessäolon iloa. Tyytyväisin mielin palattiin kotiin odottamaan seuraavan viikonlopun kalaretkeä.

Teksti: Teuvo Niiranen

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto