Hyppää pääsisältöön

Kulttuurieliitti on erillään muista eliiteistä

Professori Ilkka Ruostetsaaren kirja Vallan sisäpiirissä (Vastapaino 2014) kertoo, että maamme eri eliitteihin kuuluu n. 1400 ihmistä. Heistä noin 130 edustaa kulttuurialoja, eli he kuuluvat ns. kulttuurieliittiin. Ruostetsaari laskee kulttuurieliittiin kuuluvaksi esimerkiksi taidelaitosten johtoa, taidehallinnon virkamiehiä, taiteilijajärjestöjen edustajia ja näkyviä taiteilijoita.

Stradan jutussa Joonatan Pitkänen tapaa Oopperan taiteellisen johtajan, mezzosopraano Lilli Paasikiven ja Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtajan, teatteriohjaaja Irina Krohnin. Molemmat vaikuttavat siltä, että he voisivat kuulua kulttuurieliittiin, mutta asia selviää vasta jutun lopuksi, kun he tekevät Stradan kulttuurieliittitestin. Testin voi tehdä Stradan nettisivuilla, klikkamalla tästä.

Karsastan sitä sanaa, sanoo Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi.

Lilli Paasikivi korostaa suomalaisen kulttuurin demokraattisuutta, eikä koe termiä "eliitti" kovinkaan osuvaksi:

- Karsastan sitä sanaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on hienoa, että kaikki voivat harrastaa ja osallistua, ja että tekemällä ja onnistumalla omalla alallaan ja voi myös saada mahdollisuuden ottaa vastuuta.

Irina Krohn puolestaan näkee kulttuurieliitissä myös kriittisen tarkastelun aihetta.

- Suomalainen kulttuurieliitti on keskiluokkaisempi, kaupunkilaisempi ja valkoihoisempi kuin Suomi nykyään on.

Suomalainen kulttuurieliitti on keskiluokkaisempi, kaupunkilaisempi ja valkoihoisempi kuin Suomi nykyään on.

Paasikiven mukaan kulttuurieliitin elämä on varsin arkista työtä kulttuurin hyväksi. Sitäpaitsi kulttuurieliitti on ansainnut asemansa:

- Kukaan ei ilman vankkaa asiaosaamista päädy päättäviin asemiin kulttuurissa.

Ilkka Ruostetsaaren mukaan kulttuurieliitin erillisyys muista eliiteistä saattaa olla ongelma kulttuurin rahoituksen kannalta.

- Muut eliittiryhmät eivät oikein koe kulttuurieliitin arvoja omakseen. Tämä voi olla ongelma silloin kun päätetään esimerkiksi kulttuurin rahoituksesta.

Sekä Paasikivi, että Krohn pitävät tärkeänä, että kulttuurieliitti pitää yhteyttä myös muihin eliittiryhmiin.

- Jostakin syystä talouseliitin piiriin on päässyt henkilöitä, joilla on hyvin ohut käsitys siitä, miten ihmisyhteisöt toimivat. Kulttuurieliitin pitää pitää tiivistä yhteyttä sekä poliittiseen eliittin ja talouseliittiin, ja perustella se yhteisöhyöty, joka kulttuurilla on, sanoo Krohn.

Tee Stradan kulttuurieliittitesti!

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri