Hyppää pääsisältöön

Kulttuurieliitti on erillään muista eliiteistä

Professori Ilkka Ruostetsaaren kirja Vallan sisäpiirissä (Vastapaino 2014) kertoo, että maamme eri eliitteihin kuuluu n. 1400 ihmistä. Heistä noin 130 edustaa kulttuurialoja, eli he kuuluvat ns. kulttuurieliittiin. Ruostetsaari laskee kulttuurieliittiin kuuluvaksi esimerkiksi taidelaitosten johtoa, taidehallinnon virkamiehiä, taiteilijajärjestöjen edustajia ja näkyviä taiteilijoita.

Stradan jutussa Joonatan Pitkänen tapaa Oopperan taiteellisen johtajan, mezzosopraano Lilli Paasikiven ja Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtajan, teatteriohjaaja Irina Krohnin. Molemmat vaikuttavat siltä, että he voisivat kuulua kulttuurieliittiin, mutta asia selviää vasta jutun lopuksi, kun he tekevät Stradan kulttuurieliittitestin. Testin voi tehdä Stradan nettisivuilla, klikkamalla tästä.

Karsastan sitä sanaa, sanoo Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi.

Lilli Paasikivi korostaa suomalaisen kulttuurin demokraattisuutta, eikä koe termiä "eliitti" kovinkaan osuvaksi:

- Karsastan sitä sanaa. Suomalaisessa yhteiskunnassa on hienoa, että kaikki voivat harrastaa ja osallistua, ja että tekemällä ja onnistumalla omalla alallaan ja voi myös saada mahdollisuuden ottaa vastuuta.

Irina Krohn puolestaan näkee kulttuurieliitissä myös kriittisen tarkastelun aihetta.

- Suomalainen kulttuurieliitti on keskiluokkaisempi, kaupunkilaisempi ja valkoihoisempi kuin Suomi nykyään on.

Suomalainen kulttuurieliitti on keskiluokkaisempi, kaupunkilaisempi ja valkoihoisempi kuin Suomi nykyään on.

Paasikiven mukaan kulttuurieliitin elämä on varsin arkista työtä kulttuurin hyväksi. Sitäpaitsi kulttuurieliitti on ansainnut asemansa:

- Kukaan ei ilman vankkaa asiaosaamista päädy päättäviin asemiin kulttuurissa.

Ilkka Ruostetsaaren mukaan kulttuurieliitin erillisyys muista eliiteistä saattaa olla ongelma kulttuurin rahoituksen kannalta.

- Muut eliittiryhmät eivät oikein koe kulttuurieliitin arvoja omakseen. Tämä voi olla ongelma silloin kun päätetään esimerkiksi kulttuurin rahoituksesta.

Sekä Paasikivi, että Krohn pitävät tärkeänä, että kulttuurieliitti pitää yhteyttä myös muihin eliittiryhmiin.

- Jostakin syystä talouseliitin piiriin on päässyt henkilöitä, joilla on hyvin ohut käsitys siitä, miten ihmisyhteisöt toimivat. Kulttuurieliitin pitää pitää tiivistä yhteyttä sekä poliittiseen eliittin ja talouseliittiin, ja perustella se yhteisöhyöty, joka kulttuurilla on, sanoo Krohn.

Tee Stradan kulttuurieliittitesti!

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri