Hyppää pääsisältöön

Ole rohkea – tuli mitä tuli

Marjo-Riitta Karhunen ja Iina Avec Tastula
Marjo-Riitta Karhunen ja Iina Marjo-Riitta Karhunen ja Iina Avec Tastula Kuva: Tommi Ketonen iina

Marjo-Riitta Karhunen on päähenkilö Avec Tastulan uuden tuotantokauden ensimmäisessä osassa. Julkaisemme Marjo-Riitan ajatuksia taistelustaan syöpää, ja pelkoa, vastaan. Mitä Marjo-Riitalle tapahtui ohjelman valmistumisen jälkeen?

Marjo-Riitta Karhunen, Avec Tastula
Marjo-Riitta Marjo-Riitta Karhunen, Avec Tastula Kuva: Tommi Ketonen marjo-riitta karhunen

Tänä joulukuisena iltana on tullut kuluneeksi yli vuosi siitä kun sain lasteni kanssa lähteä mukaan Avec Tastula ohjelman kuvauksiin. Kuvausprosessin alkaessa emme voineet aavistakaan mitä kaikkea tulevat kuukaudet tuovat tullessaan. Lähdin matkaan tutkimusretkeilijän mielellä, uteliaisuudella. Minulle oli heti ensivaiheista selvää ettei kyseessä ole mikään kevytmatka, kuten rintasyöpäkään ei ole mikään kevytsyöpä.

Sain diagnoosini syksyllä 2012, ja vuosi sitten näihin aikoihin elin hyvin toiveikasta elämänvaihetta. Vaikka elämääni varjostikin mahdollinen keuhkolevinneisyys koin elämäni kaikesta epävarmuudesta huolimatta riittävän tavalliseksi. Riittävällä tavallisuudella tarkoitan sitä, että kaikesta kivusta ja oireilusta huolimatta pystyin palaamaan työhön ja arki lasten kanssa sujui kuten missä tahansa lapsiperheessä. Huolimatta siitä, että elämäämme olikin langennut ikävä varjo sairauden leviämisen suhteen.

Vaikka epävarmuudessa eläminen tekikin olotilasta täysin erilaisen kuin koskaan aikaisemmin, ajan kanssa sopeuduin tähän tunteeseen. Sopeuduin pelkäämiseen. Ihminen nimittäin pelkää myös pelkäämistä. Pystyin kuitenkin hyväksymään sen osaksi elämääni.
Miten tämä tuli mahdolliseksi? Kävin niin syvällä omassa pelossani, että se tuli minulle tutuksi. Kuulen pelon raakkuvan äänen edelleenkin mutta se ei uhkaa olemassa oloani. Pelkoon ei kuole. Omiin tunteisiin, ajatuksiin, sanottuihin sanoihin ei kuole. Ihminen kuolee silloin kun on tarkoitettu.

Miten kukaan voi sanoa, että kuolemalla olisi joku tarkoitus? Sietämätöntä puhetta!

Entä saavatko pienten lasten äidit kuolla? Vastaan edelleenkin: ”Eivät saa!”. Silti uskon vahvasti myös kaiken merkityksellisyyteen, siihenkin ettei lopultakaan ole olemassa väärää aikaa kuolla. On traagista jos lapsi kuolee, se on täysin musertavaa. On äärimmäisen surullista kun pienten lasten äitejä tai isiä kuolee. Sitä ei haluaisi mitenkään hyväksyä.

Marjo-Riitta Karhunen ja Iina 2 Avec Tastula
Marjo-Riitta ja Iina Marjo-Riitta Karhunen ja Iina 2 Avec Tastula Kuva: Tommi Ketonen marjo-riitta karhunen ja iina

Itse en kuitenkaan haluaisi omien lasteni ajattelevan, että heidän äitinsä kuolema olisi jotenkin erityisen väärin. Vihainen saa olla, saa olla ihan raivoissaan. Mutta elämä ei pääty yksittäisen ihmisen kuolemaan ja lasteni elämässä on rakastava kannatteleva voima, oli minua tai ei. Olen ikuisesti heidän ainutkertainen äitinsä, ja he ovat minulle ainutkertaisen rakkaita ihmeitä - ikuisesti. Tämä on se syvin viesti jonka heille haluan välittää. Ja sen välittäminen tapahtuu asioiden käsittelemisen kautta, yhdessä.
Kuoleman kohtaaminen on siis jokaisen ihmisen oikeus, ja kulttuurissamme tulisi olla enemmän sijaa siitä puhumiseen. Myös lasten kanssa.

Omaa kuolemaansa ei myöskään voi käsitellä muulloin kuin vielä elossa ollessaan. Se on tehtävä etukäteen. Omaan viimeiseen vaiheeseen tulisi mielestäni suhtautua arvokkuudella. Mikä sanoma sillä on itselle ja läheisille? Minkälaisen jäljen haluaa jättää perheelle, lähiyhteisölle, maailmalle?

Tällä hetkellä elän sen todellisuuden kanssa etten enää parane (ihmeisiin uskon kyllä!). Jo viime keväänä sain lopullisen varmuuden siitä, että sairauteni on levinnyt luustoon, kaikkiin selkärangan nikamiin. Ja juuri tällä viikolla olen saanut kuulla leviämisen todennäköisesti jatkuvan edelleen. Tällä hetkellä on luuytimen tuotanto mahdollisessa vaarassa. Tästä johtuen minulla aloitetaan lähiviikkoina sytostaattihoidot ja kokoan nyt voimia niiden kestämiseen. Minua tietenkin jännittää valtavasti! En ensimmäisellä kierroksellakaan oikein hyvin kestänyt juuri sytostaatteja, mitä nyt mahtaa tapahtua? Mistä saada taas voimaa kaikkeen tulevaan?

Marjo-Riitta Karhunen, Avec Tastula 2
Marjo-Riitta Karhunen, Avec Tastula 2 Kuva: Tommi Ketonen marjo-riitta karhunen

Voima ei synny asioiden torjumisesta vaan niiden kohtaamisesta. Vaikeiden asioiden kohtaaminen on tie aitoon ja syvään toivoon. Toivoahan ei ole se, että naivilla tavalla uskotellaan ihmiselle hänen olevan kuolematon. Toivoa on rakkaudellisen kokemuksen välittäminen lähellä kärsivälle ihmiselle. Meistä kukaan ei voi luvata läheisillemme ikuista elämää, emme voi luvata sairastavalle rakkaallemme parantumista, aina emme voi luvata edes oireiden helpottamista. Ainoa asia mitä me ihmiset voimme toisillemme luvata tai antaa, on rakkauden parantava voima hetkeen kerrallaan. Voi olla läsnä vaikeassa hetkessä, muuta ei tarvitse osata eikä tietää. Siinä on riittämiin.

Oma isäni kuoli syöpään kymmenen vuotta sitten, elettyään vaikuttavan ja arvostettavan 56-vuotisen elämän. Muistan kuinka isäni kuoleman hetkellä, jossa koko perheen kanssa saimme olla läsnä, veljeni saattamisen sanat isälleni olivat: ”Ole rohkea.”. Tämä on sanoma jota nyt varjelen sydämessäni, sanoma joka resonoi sielussani.

Olen rohkea. Niin hyvin kuin osaan. Siinä on riittämiin.

-Voittaaks rakkaus kuoleman?

-Voittaa. Rakkaus ei tee meistä kuolemattomia. Koska sitähän me ei olla. Mun mielestä rakkaus voi voittaa kuoleman pelon ja sit se voittaa sillä lailla kuoleman et rakkaus ei koskaan katoa. Se on ikuista.”

(ote Maaritin ja Marjo-Riitan keskustelusta)

teksti: Marjo-Riitta Karhunen

Linkki Marjo-Riitan blogiin: http://syopatarinoituutodeksi.blogspot.fi/

Katso ohjelma Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/tv/2372307
Katsottavissa 19.11.2015 saakka.

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.

  • Kesän liikuntatauko ei ole katastrofi – Kunto säilyy vähemmälläkin

    Miten hyvän kunnon voi säilyttää kesälomalla?

    Kesän ei tarvitse olla älytöntä tykitystä lenkkipoluilla tai jatkuvaa punttijumppaa salilla. Metsäretket, soutelu järvellä ja mökkijumppa sopivat oikein hyvin lomailijan kesäliikunnaksi, eikä turhaa stressiä liikuntatauosta kannata ottaa. Kunto ei romahda hetkessä ja vähäiselläkin liikunnalla kunto pysyy tasollaan yllättävän vähällä.

  • Suojaako kerran sairastettu borrelioosi uusilta tartunnoilta? Testaa tietosi punkeista.

    Testaa tietosi punkeista.

    Kesä tekee tuloaan. Pihamaan pitkässä nurmessa odottaa kulkijaa mikroskooppisen pieni vihulainen, punkki. Punkkien välittämät taudit aiheuttavat vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Testaa tietosi punkkien torjunnasta ja nauti kesästä turvallisin mielin. Muistathan jokailtaisen punkkisyynin sekä ihmisille että lemmikeille, jos liikut luonnossa!

  • Mitä rusketus on? Miksi iho palaa? Testaa tietosi ruskettumisesta.

    Testaa tietosi ihon palamisesta ja ruskettumisesta.

    Ruskettunut iho on nykykäsityksen mukaan kauniin ja terveen näköinen, mutta pinnan alla piilee vaara. Ihon ruskettuminen altistaa okasolusyövälle ja sen esiasteille, aurinkokeratoosille sekä tyvisolusyövälle. Ihotautilääkärit varoittavat erityisesti ihon palamisesta.

  • Lihavuustutkija Hannele Harjunen: Hyvinvoinnilla ja terveydellä tehdään bisnestä, ihmisten epävarmuudella rahastetaan

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään.

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään. Puhutaan paljon terveydestä ja hyvän fyysisen kunnon merkityksestä, mutta totuus on usein muuta. Terveyden tavoittelun sijaan monen juoksulenkin, salitreenin ja laihdutuskuurin takana on ulkonäköpaineet. Individualistisessa kulttuurissa itse itsensä käyntikorttina oleminen on yleistynyt ajatus. "Meillä on kauhean tiukka käsitys siitä, millainen ihminen on terve, urheilullinen, hyväkuntoinen tai viehättävä, ja tätä väärää kuvaa pitää saada aktiivisesti murrettua", sanoo lihavuustutkija Hannele Harjunen.

  • Borrelioosin diagnoosi viivästyi - kivut ovat osa Katjan päivittäistä arkea

    Punkin aiheuttamaa borrelioosia on hankala diagnosoida.

    Katja Nevalaisen perheessä sekä äiti että tytär ovat vuorollaan sairastuneet borrelioosiin. Katjan sairautta ei voida enää parantaa, mutta tyttären borrelioosi hoidettiin ajoissa antibiooteilla. Perheessä punkkisyynejä tehdään päivittäin sekä lapsille että lemmikeille. Siperiankissa Pomosta Katja nyppi eräänä kesäisenä aamuyönä irti lähes sata punkkia.

  • Tiedätkö millaista ravintoa kehosi tarvitsee? Tietoisessa syömisessä ruokia ei jaotella kiellettyihin ja sallittuihin

    Opettele kuuntelemaan oman kehosi tarpeita ja merkkejä.

    Nälkä kurnii vatsassa, mutta ravinto-ohjelman mukaan ruoka-aika on vasta kahden tunnin päästä. Ei auta kuin kärvistellä nälissään. Näin moni ajattelee. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppisen mielestä ulkoapäin annettujen ohjeiden sijaan kannattaisi opetella kuuntelemaan oman kehon tarpeita ja merkkejä. Omat tarpeet huomioiden ja ruokailuun keskittyen voi löytää rennon syömisen sekä vapauden nauttia ruoasta ja syömisestä.

  • Alzheimerin tauti mullisti Annen elämän kahdessa kuukaudessa

    Muistihäiriö muutti elämäni täysin.

    59-vuotias Anne Vihakara oli kiireinen nainen. Ajomatkaa työpaikalle Turun yliopistoon kertyi kauppatieteiden lehtorille päivittäin 250 kilometriä. Kotona päivä jatkui Kiina-aiheisella tutkimuksella ja toisella puolella työpöytää odotti satojen opiskelijoiden tenttivastauspino. Perhe, puutarha, harrastukset. Ja sitten täysin yllättäen elämä pysähtyi.

  • Anne Kukkohovi kannustaa unohtamaan ulkoiset paineet: "Elämä on liian lyhyt itsensä vähättelyyn"

    Anne Kukkohovi kannustaa etsimään sisäistä hehkua.

    Anne Kukkohovi on nähnyt Vuosia nuoremmaksi -ohjelman juontajana suuria tunteita ja muuttuneita ihmisiä. Kun muuttuja, joka ei aluksi pysty katsomaan itseään peilistä, pyörähtelee jo parin viikon päästä peilin edessä iloisesti naurahdellen, on juontajankin pidäteltävä kyyneliään. Pääasia ole upea mekko tai uusi kampaus, vaan sisäisen hehkun löytyminen ja itsevarmuuden herääminen.

  • Lääkäri: Endometrioosi on yhtä yleinen kuin astma ja diabetes

    Yleisyydestään huolimatta endometrioosista puhutaan vähän.

    Endometrioosi on yleinen hedelmällisessä iässä olevien naisten krooninen sairaus, jolla on vaikutusta läpi naisen elämänkaaren aina nuoruudesta vaihdevuosi-ikään asti. Yleisyydestään huolimatta sairaudesta puhutaan vähän – naiset eivät osaa hakeutua lääkäriin ajoissa, eivätkä kaikki lääkärit osaa diagnosoida sairautta oireiden perusteella ajoissa.