Hyppää pääsisältöön

Säälipillu-elokuva aloitti keskustelun säälimunasta

Tanja Heinänen näyttelee Säälistäjät-elokuvan Mirjaa.
Tanja Heinänen näyttelee Säälistäjät-lyhytelokuvan Mirjaa. Tanja Heinänen näyttelee Säälistäjät-elokuvan Mirjaa. Kuva: Säälistäjät - tuotantoyhtiö säälistäjät tanja heinänen

Säälistäjät-elokuvasta tehty juttu käynnisti Stradan nettisivuilla vilkkaan keskustelun sääliseksistä ja sukupuolirooleista. Nettisivuilla on väitelty siitä, johtaako tytön puute nuoren miehen tuhokäyttäytymiseen, vai ovatko naiset ymmärtäneet aiheen ympärillä pyörineen julkisen keskustelun täysin väärin.

Keskustelun alkulähde on Hanneleena Haurun ja Tanja Heinäsen Säälistäjät-lyhytelokuva, jossa työvoimatoimiston naiset tarjoavat säälipillua syrjäytyneille nuorille miehille. Naisten tarkoitus on ehkäistä kouluampumisia. Elokuva syntyi vastauksena Aamulehdessä kesällä 2011 olleelle kolumnille, jossa väitettiin, että tytön puute tekee nuoresta miehestä itsetuhoisen.

Säälistäjät-elokuva sijoittuu työvoimatoimistoon.
Säälistäjät-elokuva sijoittuu työvoimatoimistoon. Säälistäjät-elokuva sijoittuu työvoimatoimistoon. Kuva: Säälistäjät - tuotantoyhtiö säälistäjät tanja heinänen

”Jumalauta mitä sotanorsuja”, kirjoitti nimimerkki DatS. Useampi nettikirjoittaja nosti esiin, että parinvalinta on primitiivinen kilpailu, jossa vain komeat menestyvät. Nimimerkki Per Vers runoilija myönsi itse kokeneensa masennuskausia naisenpuutteen vuoksi ja kärsineensä hetken itsetuhoajatuksista. Keskustelussa otettiin esille aiheellisesti se, että kaikki miehet eivät ole seksihulluja ja naisten perään, toisin kuin miehiltä automaattisesti odotetaan.

Jumalauta mitä sotanorsuja

Kiihtymystä herättivät elokuvan miesten roolit. Miehet olivat syrjäytyneinä reppanoina, statisteja naisten käsittelyssä ilman omaa tahtoa. Tanja Heinäsen mukaan tämä oli tietoinen valinta.

”Meidän elokuvassa miehet myös ottaa tarjotun seksin vastaan. Oikeassa elämässä uskoisin miehistä vähän enemmän sen sijaan, että he keneltä tahansa ottaisivat vastaan lääkinnällistä seksiä”, Heinänen sanoi Stradan haastattelussa.

Elokuvakäsikirjoittaja, näyttelijä Tanja Heinänen
Näyttelijä ja käsikirjoittaja Tanja Heinänen Elokuvakäsikirjoittaja, näyttelijä Tanja Heinänen Kuva: Thomas Hagström / Yle tanja heinänen

Ressukka-rooli sai muutamia epäilemään, että miehille saa elokuvissa ja teatteriesityksissä nauraa enemmän kuin naisille. Nimimerkki Totuus kirjoitti, että jos miehet tekisivät elokuvan, jossa vanhat äijät antaisivat nuorille naisille säälimunaa, sitä pidettäisiin loukkaavana naisen kannalta.

Tänään perjantaina Strada palaa sukupuoliaiheeseen kysymällä, ovatko miesten roolit taiteessa stereotyyppisiä. Kirjailja Antti Nylén viedään katsomaan ahvenanmaalaisen taitelijan Kenneth Bambergin Koteka Impressions -näyttelyä Galleria Hippolyteen. Bamberg on kuvannut ahvenanmaalaisia miehiä, jotka ovat rakentaneet itselleen kotekan eli penissuojan.

Esseisti Antti Nylén ja Stradan Marjut Tervola.
Esseisti Antti Nylén ja Stradan Marjut Tervola. Esseisti Antti Nylén ja Stradan Marjut Tervola. Kuva: Henrik Leppälä / Yle antti nylén marjut tervola

"En näe, että meillä varsinaisesti on enää sukupuolirooleihin liittyviä tabuaiheita. Melkein mille tahansa saa nauraa, kunhan esittäjä itse on naurun kohde, jolloin huumori on parhaimmillaan. Konventioita meillä sen sijaan on", Nylén kertoo.
Miehen alastomuudesta tehdään kulttuurissa joko vitsiä tai roisia huumoria

Hänen mielestään miehen esittäminen alasti on konventioihin sidottua. Alaston mies on tuttu näky teatterilavalla ja viihdeohjelmissa, mutta alastomuudesta tehdään tavallisesti joko vitsiä tai tosi rajua huumoria. Tämä johtuu Nylénin mukaan siitä, että miestä ei edelleenkään ole hyväksyttyä esittää halun kohteena. Tällainen esittäminen voisi herättää haluja myös miehissä itsessään, mikä ei ole sovinnaista.

"Alastomuudesta tehdään äijähuumoria. Enemmän pitäisi saada alastomia miehiä esille ja nimen omaan sillä tavalla, että heidät näytetään haavoittuvina ja paljaina", Nylén sanoo.

Nimimerkki Totuuden mainitsemaa roolinvaihtokuviota Nylén pitää absurdina.

"Sellaista keskustelua ei ole olemassa, että nuoret tytöt eivät saisi riittävästi seksiä ja siksi heillä olisi kaikenlaisia ongelmia. Tällaiselle työlle ei ole tilausta. Mikään taide ei voi keskittyä ilmiöön, jota ei ole", hän sanoo.

Miehiä alastomina haavoittuvina ja paljaina pitäisi saada enemmän esiin kulttuurissa

Säälistäjät-leffan etukäteen nähnyt kirjailija Raimo Pesonen kiinnitti huomiota siihen, että yllättävästä lähestymistavasta huolimatta Säälistäjät pikemminkin pyrki säilyttämään vallitsevia sukupuolirooleja kuin vastustamaan niitä.

”Siinä viitataan säälipillun ikiaikaisuuteen ja siihen, että näin naiset ovat toimineet aina. Heräsi kysymys, että kuinka pyyteettömiä henkilöt oikeastaan olivat vai käyttivätkö he valtaa. Sen sijaan, että naiset pyrkisivät muuttamaan olemassa olevia rakenteita, he pyrkivät säilyttämään ne ja vieläpä viemään kauan jatkunutta perinnettä sukupolvelta toiselle”, Pesonen sanoi.

Raimo Pesonen ja Marjut Tervola
Kirjailija Raimo Pesonen ja Stradan Marjut Tervola. Raimo Pesonen ja Marjut Tervola Kuva: Thomas Hagström / Yle raimo pesonen

Tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin hiljattain, ja nyt puhutaan siitä, että myös kolmannesta sukupuolesta olisi aika tehdä virallisesti hyväksytty. Maailma on avartumassa, mutta kulttuurituotteet kuitenkin näyttäisivät myös ylläpitävän vanhoja, menneen maailman sukupuoliroolimalleja.

Nylénin mukaan patriarkaalisen maailman koventiot vaikuttavat vielä pitkään.

Kansallisteatterin Maaseudun tulevaisuus -teatteriesitys.
Kansallisteatterin Maaseudun tulevaisuus -näytelmässä nähdään housuton mies. Kansallisteatterin Maaseudun tulevaisuus -teatteriesitys. Kuva: Kansallisteatteri kansallisteatteri maaseudun tulevaisuus

”Elämme jälkipatriarkaalisessa maailmassa. Systeemi, jossa miehet päättävät kaikesta ja johtavat maailmaa, on luhistunut. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämä maailma olisi kadonnut, vaan siihen kohdennetaan jopa enemmän mielenkiintoa, koska se on juuri menetetty. Tästä johtuvat nykyään leimahtavat kulttuurisodat", Nylén arvelee.

Strada kiittää nettikeskusteluun osallistuneita.

Antti Nylénin haastattelu nähdään perjantaina 5.12.2014 Stradassa TV1 klo 21:30.

Tästä pääset nettikeskusteluun ja Stradan artikkeliin Säälipillua lääkkeeksi nuorten miesten syrjäytymiseen.
Stradan artikkeli Säälistäjät-elokuvasta.

  • Avaruusromua: Ajatuksista tekoihin!

    20-vuotias DiN-merkki on elektronisen musiikin merkkituote.

    Ian Boddy istuskelee pubissa. Istuu, miettii ja puhuu. Miettii ja puhuu lisää. Ollaan Newcastlessa Iso-Britanniassa. Eletään 1990-luvun loppua. Ian Boddylla on idea. Se on jännittävä, mutta samalla hieman vaarallinen ajatus. Hän aikoo perustaa levymerkin. "OIen ehkä vähän hullu", hän sanoo virne naamallaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin hänen luotsaamansa DiN-merkki on kokeellisen ja elektronisen musiikin kansainvälinen merkkituote. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri