Hyppää pääsisältöön

Soittolistoja viikonlopun jokaiseen tunnelmaan.

Satellite Storiesin kulkureilla pysyy paketti kasassa

Satellite Stories
Satellite Stories Kuva: Jussi Ulkuniemi satellite stories

Indiepop-tykki Satellite Stories on juuri julkaissut uuden sinkkubiisin The Trap - juuri sopivasti valaisemaan vuoden synkintä ajankohtaa. Oululainen nelikko on koonnut nyt myös Viikonloppulistaansa kappaleita, jotka ovat tarttuneet bändin haaviin pitkän kiertueen ja studiosessioiden lomassa.

Satellite Storiesin Viikonloppulista

Satellite Stories on jo useamman vuoden ollut yksi lahjakkaimmista indiepop-yhtyeistämme ja onkin kantanut yllään vientitoivon viittaa alusta saakka. Odotuksiin on vastattu, kun bändi on kiertänyt ahkerasti Eurooppaa ja noussut isoille festivaalilavoille.

Pitkän kiertueen kyljessä Satellite Stories on äänittänyt helmikuussa 2015 julkaistavan kolmannen albuminsa Vagabonds. Tuleva levy on äänitetty Englannissa ja tuottajaksi haalittiin nimekäs mies Simon ”Barny” Barnicott, joka on työskennellyt mm. Arctic Monkeysin, Temper Trapin, Kasabianin ja Bombay Bicycle Clubin kanssa.

Tulevaa levyä odotellessa Satellite Storiesin Esa, Marko, Jyri ja Olli-Pekka ovat koonneet Viikonloppulistan, jonka biisit ovat kulkureiden reppuihin matkoilta tarttuneet. Yhtye kertoo myös hieman lisää Vagabondsista ja sen ensimmäisestä The Trap -sinkusta.

Mistä juontaa albumin nimi Vagabonds juurensa?

Nimi tuntui kuvaavan bändiä tällä hetkellä parhaiten. Olimme tänä vuonna niin paljon kiertueella, että tunsimme kulkevamme vain paikasta toiseen, mihinkään kiinnittymättä. Toisaalta se on vapauttavaa, mutta toisaalta kaiken vaihtuminen joka päivä voi olla kuluttavaa. Vagabonds on myös levyn nimikkobiisi. Se on erittäin henkilökohtainen kappale ja kuvaa oikeastaan tätä tekstikappaletta paremmin, mitä levyn nimi tarkoittaa.

Satellite Stories
Satellite Stories Kuva: Jussi Ulkuniemi satellite stories

Millaista on ollut kiertää maailmaa bändin kanssa?

Kyllähän keikat ja kiertue-elämä ovat parasta, mitä bänditoiminta voi tarjota. Tänä kesänä olimme pääesiintyjänä usealla eurooppalaisella festivaalilla. Saa olla kyllä hyvä tuuri, että bändi kehittyy tuohon vaiheeseen asti.

Miten kuvailisitte itse uutta The Trap -sinkkua?

Tässä biisissä on meille olennaista siinä oleva tunne. Tavallaan se kertoo peloista, mitä liitämme nykyajassa elämiseen. Pelko lamasta, levottumuuksista ja köyhyydestä ovat kaikki sellaisia, jotka lamauttavat uskon tulevaisuuteen. Toisaalta sitä ei halua myöskään antaa periksi. Meidän bändille on aika olennaista se, että me ei olla koskaan luovutettu, vaikka vastoinkäymisiä on ollut paljon. Monta kertaa ollaan palattu takaisin lähtöruutuun ja kasattu itsemme uudestaan. Tämä kappale ehkä kertoo eniten siitä toivosta, mikä syntyy, kun alkaa nousemaan edellisestä tappiosta.

Kuitenkin paketti tuntuu pysyvän kasassa, joka on erikoista meille.

Musiikillisesti biisiä on vaikea kuvailla. Teimme kappaleesta todella monta versiota, joista tämä on yksi monista. Jotenkin koko tekoprosessi on sekoittanut oman käsityksen biisistä. Kuulen kappaleessa vain yksityiskohtia, en kokonaisuutta. Biisissä on hetken mielijohteesta aamuviiden aikaan laulettuja stemmoja ja puolihuolimattomasti soitettuja synia, joita ei ole sen kummemmin suunniteltu. Kuitenkin paketti tuntuu pysyvän kasassa, joka on erikoista meille. Yleensä meidän biiseissä on enemmän sekoilua. Nyt ehkä Barny sai tuon sekoilun kuulostamaan ihan järkevältä.

Satellite Storiesin Viikonloppulista: Kiertueilta ja studiosta mukaan tarttuneet biisit

1. Kakkmaddafakka - No Song
Arenal Soundissa 2013 seurasimme lavan vierestä Kakkmaddafakkan keikkaa, bändi oli kutsunut meidät heidän vieraakseen. Yleisömeri ja No Song olivat yhdessä sellainen kokemus, joita on keikkakokemuksena vaikea ylittää. Se herätti uuden tunteen, jota en ole kokenut missään muualla, enkä sitä osaa oikeastaan kuvaillakaan sen kummemmin.

2. Shields - Mezzanine
Viime vuoden Reeperbahn-festival oli merkillinen kokemus. Olli-Pekka soitti rumpuja humppapleksin takana, koska musiikin desibeliraja oli niin alhainen. En usko, että kukaan kielisoittajista kuuli omaa soitintaan. Showcase-festivaalit tarjoavat aina yllätyksiä. Festivaalin afterpartyilla kuului erittäin hyvä biisi, joten Esa kävi kysymässä DJ:ltä kappaleen nimeä. Kyseessä oli tämä Shieldsin Mezzanine, joka vakuuttaa melodioillaan.

3. Trippy Turtle - Trippy’s Theme
Tämän vuoden by:Larmin yhteydessä pääsimme nauttimaan norjalaisen Trippy Turtlen hauskasta showsta. Ennen keikkaa arvailimme, onko Trippy Turtle sama ihminen kuin Cashmere Cat (toinen norjalainen tanssimusiikkiartisti), koska joku internetissä oli väittänyt niin. Keikan jälkeen olimme yhtä tietämättömiä, koska artistilla oli päällään henkilöllisyyden peittävä kilpikonnahuppari. Eiväthän ne sitten loppujen lopuksi olleet samoja henkilöitä. Kuviota sekoittaa vielä se, että myöhemmin meille selvisi, että Trippy Turtle on sama henkilö kuin LidoLido, jota olimme lämpänneet aiemmalla Norjan reissulla. Ja hänen keikka-DJ:nään oli ollut Cashmere Cat. Kaikenlaista.

4. Veronica Maggio - Jag kommer
Samalla by:Larmin reissulla kävimme myös katsomassa Veronica Maggion keikan. Varsinkin äänimiehemme Timo tuntui olevan Maggiosta täpinöissään, ja hän pitää myös Maggion musiikista.

5. Saint Pepsi - Fiona Coyne
Kesän festarireissujen ja studiopäivien jälkeen lennettiin Briteistä Helsinkiin ja matkustettiin Ouluun junalla. Siinä sitten kolme väsynyttä muusikkoa (Jyri otti aikaisemman lennon Ouluun) ja äänimies huutavat toisilleen junassa, että miten ne kitarat ja laukut saadaan mahtumaan hyllyille. Pitkillä kiertueilla saa kyllä keskittyä siihen, että pitää itsensä kohteliaana, varsinkin kun asuu monta kuukautta yhdessä. Selkkausten unohdettua löydettiin tuolla junamatkalla tämä Saint Pepsin mahtava biisi.

6. Talking Heads - This Must Be The Place
Tätä biisiä tuli kuunneltua aika paljon studiossa. Tuottajamme Barny sanoi ensimmäisinä studiopäivinä, että hänelle Satellite Storiesista tulee eniten mieleen Talking Heads. Tällä hän tarkoitti ilmeisesti jonkinlaista vakavuuden ja leikkisyyden yhdistelmää.

7. Saint Raymond - I Want You
Bändimme alkuaikoina meihin otti yhteyttä nuori muusikko, joka halusi heittää meidän kanssa keikan Oulussa. Meille tämä sopi mainiosti, ja Saint Raymond saapui sitten akustisen kitaran kanssa Pohjois-Suomeen. Majoituksena toimi Olli-Pekan keittiön lattialle aseteltu patja. Miehen keikka oli tietenkin aivan mahtava ja olemme yhä usein yhteyksissä. Aika lailla samanlaisena mies on pysynyt, vaikka faneja on tullut paljon enemmän.

8. Divine Paiste - Nasty Hornets
Teimme vuosina 2011-2012 Divine Paisten kanssa muutaman bändivaihtoreissun. Me järjestimme heille kiertueen Suomessa ja he taas järjestivät meille reissun Ranskaan. Kummastakin kiertueesta meille jäi lämpimiä muistoja. Muistan, että Divine Paisten kanssa joulukuussa 2011 heitetty Bar Loosen keikka oli silloin meille se paras Helsingin keikka ikinä.

9. Skaters - I Wanna Dance (But I Don’t Know How)
Keväällä 2013 soitimme Bristolissa Dot 2 Dot -festareilla. Siinä samalla kävimme katsomassa Skatersin keikan Thekla-nimisellä keikkapaikalla, joka oli rakennettu laivan sisälle. Skaters on kyllä aivan uskomaton livebändi. Bändin jäsenillä on päällä pitkät harmaat takit, joissa luki Skaters. Lavan yläpuolella oli putkia ja laulaja veti niiden avulla leukoja instrumentaaliosoissa. Myöhemmin heitettiin bändin basistin kanssa läppää nakkikioskijonossa, mukavalta ihmiseltä vaikutti.

10. Young Romance - Pale
Young Romanceen meillä on tuntemistamme bändeistä läheisimmät välit. Teimme ensimmäisen yhteiskeikan heidän kanssaan tänä vuonna Lontoon Old Blue Lastissa. Paolo ja Claire ovat mahtavia ihmisiä ja teemme heidän kanssa mielellään keikkoja. Varsinkin kun musiikki on näin hyvää.

Satellite Storiesin kotisivut

  • Metsä huokaa ja hiljenee. Avaruusromua 17.12.2017

    Äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa.

    Yhtäkkiä metsä hiljenee ympärillä. Linnunlaulu lakkaa ja metsä vaikenee. Valo tulee oudosta suunnasta. Kaikki on ylösalaisin. Kaikki on väärinpäin. Tuttu metsä on muuttunut vieraaksi paikaksi. Metsänpeittoon joutuneelle tulee omituinen, vieras olo. Metsänpeitto on suomalaisessa kansanuskomusperinteessä tila tai paikka, johon metsässä kulkeva ihminen tai kotieläin voi joutua. Metsänpeitossa kulkija joutuu metsänhaltijoiden ja maahisten maailmaan. Avaruusromussa seikkaillaan äänien ihmeellisessä maailmassa, metsissä ja maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Iskelmämiehet iskelmän puolella Levylautakunnassa

    Suomalaista Levylautakunnassa

    Suomalaisuuden lippua heiluteltiin Levylautakunnassa, jossa kuunneltiin poikkeuksellisesti vain kotimaisten tekijöiden uutuuksia. Arvioitaan antamassa iskelmäsanoittajat Ilkka Vainio ja Lasse Wikman sekä musiikkitoimittaja Tero Liete. Pisteet ja kommentteja 1. J.

  • Äärirajoille asti! Avaruusromua 10.12.2017

    Avaruusromussa matkataan retrohengessä.

    Osa kaikkein parhaasta taiteesta on tehty rajoitusten puitteissa. Usein kaikkein rohkein ja vaikuttavin elektroninen musiikki on syntynyt artistien käyttäessä saatavilla ollutta tekniikkaa sen äärirajoille asti. Tällaisia ajatuksia esittävät japanilaista videopelimusiikkia esittelevän kokoelman toimittajat. Tuntuu siltä, että he ovat oikeassa. Samat ajatukset pätevät musiikkiin laajemminkin. Avaruusromussa matkataan retrohengessä. Yllätyksiä Japanista, Suomesta, Yhdysvalloista, Ranskasta ja Saksasta. Toimittajana Jukka Mikkola.