Sodan ankeissa jälkitunnelmissa eläneille suomalaisille Hollywoodin ja Kalifornian on täytynyt tuntua kuun näkymättömältä puolelta: se oli käsittämätön paratiisi, jossa aurinko paistoi aina, kukat ja puut kukkivat ympäri vuoden, ja jossa rypäleet kasvoivat ja viini kypsyi. Ja jonne ennen muuta kauniit ihmiset kerääntyivät. Siellä Armi Kuusela oli voittanut ensimmäisen Miss Universum -kilpailun, ja sinne olivat sittemmin suunnanneet monet menestyksekkäät suomalaiset, yhtenä viimeisimpänä Esa-Pekka Salonen.
1900-luvun puoliväliin tultaessa myös Sibelius joutui kosketuksiin Hollywoodin kanssa – kukapa viime vuosisadan merkkihenkilö ei olisi joutunut. Igor Stravinsky ja Arnold Schönberg asuivat kaupungin naapuruudessa, samoin kirjailija Thomas Mann ja monimiljonääri Howard Hughes.
Kirje Walt Disneyn tuotantoyhtiöltä
Sibeliuksen suhde tähän erikoislaatuiseen kaupunkiin oli kuitenkin kautta vuosien hiukan hankala.
Joulukuun 9. päivänä 1940 Hollywood kääntyi Sibeliuksen puoleen. Yhteydenotto tapahtui kirjeen muodossa; se saapui Walt Disneyn tuotantoyhtiöltä. Kirje oli kirjoitettu arkille, jonka otsikossa luki Walt Disney's Fantasia (Walt Disneyn Fantasia) ja jonka yläreunaa koristivat lisäksi virtahevot ja erinäiset muut sarjakuvahahmot. Ne hyppelivät muusikkojoukon keskellä. Disneyn piirroselokuva Fantasia oli juuri tullut teattereihin Leopold Stokowskin ja Philadelphian orkesterin musiikkiäänityksineen, ja sen mahdollisesta menestyksestä ei vielä ollut minkäänlaista varmuutta.
Piirretty elokuva on saavuttanut tason, joka tekisi oikeutta Tuonelan joutsenen tulkitsemiselle valkokankaalla
Edustajansa Mr. John C. Rosen välityksellä Walt Disney viestitti Sibeliukselle: ”Walt Disney on pitkään ihaillut musiikkianne ja hän on sitä mieltä, että piirretty elokuva on vihdoin saavuttanut sellaisen tason, että se tekisi oikeutta Tuonelan joutsenen tulkitsemiselle valkokankaalla.” Hän lisää, että vaikka Tuonelan joutsenella ei olekaan tekijänoikeuslain suojaa Yhdysvalloissa, Walt Disney ei halua edetä asiassa ilman säveltäjän lupaa.
Ja niinpä Mr. Rose selosti, kuinka filmintekijä suunnitteli kuvaavansa 'kunnioituksella ja arvonannolla' elämästä poistuneen sielun aavemaista matkaa kuoleman 'Ob-joella' ja läpi 'Rutan koskien' kohti Tuonelaa, matkaseuranaan kaunis ja majesteetillinen Tuonelan joutsen. Rose vakuutti, että jokainen kohtaus olisi mahdollisimman uskollinen suomalaiselle tarustolle ja kuvailisi tarkasti vastaavia säkeitä 'suuressa eeppisessä runoelmassa' Kalevalassa.
Piirrosfilmin tekijä suunnitteli elämästä poistuneen sielun aavemaista matkaa kohti Tuonelaa
Rosen kirjeen mukana oli Suomen Washingtonin lähettilään Hjalmar J. Procopén kannustava viesti. Sen mukaan hankkeella tulisi olemaan suuri merkitys suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekemisessä.
Suostua vai kieltäytyä?
Sibelius kiinnostui asiasta siinä määrin, että otti yhteyttä kustantajaansa Breitkopf & Härteliin. Osasyynä kiinnostukseen saattoi olla se seikka, että Stokowski ja Philadelphian orkesteri olivat tehneet Tuonelan joutsenen ensi levytyksen vuonna 1929. Mutta loppujen lopuksi Sibelius kuitenkin torjui Disneyn ehdotuksen. Asiaa koskenut kirjeenvaihto Breitkopf & Härtelin kanssa ei ole tiettävästi säilynyt, eikä näin ollen ole varmuutta, kieltäytyikö Sibelius kustantajansa kehotuksesta vaiko jostakin muusta syystä.
Sibeliuksen toista sinfoniaa voi verrata Hollywoodin A-luokan elokuvan tehoon
Historian ironiaa lienee se seikka, että Sibelius, joka ei antanut musiikkiaan Hollywoodin käyttöön, on saanut jonkinasteisen negatiivisen maineen 'elokuvamusiikin' säveltäjänä. Samalla Igor Stravinsky, jonka 'Kevätuhri' oli yksi Disneyn Fantasian anteja, on puolestaan nähty vakavampana ja positiivisessa merkityksessä 'vaikeana' modernistina.
Sibeliuksen säveltäjänkuvan 'hollywoodisoinnin' taustalla oli amerikkalainen säveltäjä Virgil Thomson. Kun hän aloitti New Yorkin Herald Tribunen musiikkikriitikkona 11. lokakuuta 1940, samana vuonna kuin Disney lähetti kirjeensä, Thomson vertasi Sibeliuksen toisen sinfonian 'massoja miellyttävää' voimaa 'Hollywoodin A-luokan elokuvan tehoon'. Vertaus on säilynyt amerikkalaisten muistissa.
Suomalaista multaa Hollywood Bowliin
Sibelius joutui kuitenkin myöhemmin osalliseksi Hollywoodin toimintoihin, mutta ei Thomsonin vihjaamalla tavalla. Sodan jälkeen Ainolaan tuli jälleen pyyntö Hollywoodista. Hollywood Bowl -yhdistys pyysi saada suomalaista maata. Kyllä, maata, multaa.
Luonnon muovaamassa amfiteatterissa Hollywood Bowlissa oltiin järjestämässä erityistä seremoniaa; Bowl oli palvellut kalifornialaisia orkesterin kesäkotina vuodesta 1922 alkaen konserteillaan 'Symphonies under the stars'. Yhdistys oli keräämässä multaa maailman eri maista tarkoituksella sekoittaa mullat näyttävässä vertauskuvallisessa seremoniassa. Pyrkimys oli 'edistää musiikin ja taiteen välityksellä maailman kulttuurillista yhteyttä'; tämä optimistinen ele halusi viestittää, ettei maailmansota enää koskaan saisi pimentää maailmaa.
Elokuun 1. päivänä 1950 Jean Sibeliuksen lahjoittama Suomen multa liitettiin saveen, hiekkaan ja maahan, joka oli saapunut eri puolilta planeettaa tähän loiston ja lumon pääkaupunkiin.
Sibelius lapiomassa multaa Ainolan puutarhassa?
Kalifornialaisten multapyyntö herättää mielessä varsin erikoisen kuvan moitteettoman tyylikkäästä Sibeliuksesta astelemassa Ainolan puutarhassa ja lapioimassa sankoon rakasta Suomen maata. Miten multa lähetettiin Hollywoodin? Millaista lähetyspakkausta hän käytti? Miten lähetys läpäisi tullimuodollisuudet? Vuonna 1950 maailma oli tietysti erilainen kuin nyt; pelko suu- ja sorkkataudin, pernaruton tai muiden vitsausten leviämisestä ei rajoittanut postin kulkua eikä ollut esteenä toivon julistamiselle.
Sibelius ja Elvis Presley
Hollywood lähestyi Sibeliusta vielä hänen viimeisenä elinvuotenaan. Toukokuussa 1957 Metro-Goldwyn-Mayer-yhtiön edustaja kirjoitti pyytäen lupaa käyttää säveltäjän nimeä eräässä elokuvassa. Filmin nimeksi tulisi 'Jailhouse rock'. Se kertoisi entisen vangin 'Vincent Everettin' tarinan. Päästyään vankilasta Everettistä tulisi ennennäkemättömän menestyksekäs viihdetaiteilija ja levytähti.
Kirje kuvaili juhlavaan sävyyn, kuinka käsikirjoitukseen haluttiin tähden managerin 'Mr. Shoresin' kommentti siitä, kuinka nuoriso luultavasti pitää Everettin musiikkityyliä erittäin houkuttelevana, mutta kuinka hän, siis 'Mr. Shores' kuuntelee mieluummin Sibeliusta. Tälle toteamukselle Metro-Goldwyn-Mayer toivoi säveltäjän suostumusta. Sibeliusta pyydettiin allekirjoittamaan ja palauttamaan mukana seuranneet kaksi lupakirjettä.
Everettin osan näyttelee uusi rock-sensaatio Elvis Presley
Kirje jätti viisaasti mainitsematta, että Everettin osan näyttelisi uusi rock-sensaatio Elvis Presley. Hänen töröhuulinen tulkintansa elokuvan nimisävelmästä 'Jailhouse rock' päästi valloilleen sen tutun lonkkanivelten pyörittelyn, joka sittemmin johti mullistukseen populaarimusiikissa.
Sibeliusta pyydettiin allekirjoittamaan ja palauttamaan mukana seuranneet kaksi lupakirjettä
Sibeliuksen reaktiota voi vain arvailla. Vain neljä kuukautta pyynnön saapumien jälkeen säveltäjä nimittäin kuoli. Oliko tämä ehkä syy siihen, että lupakirjeet jäivät makaamaan allekirjoittamattomina hänen papereittensa joukkoon. Mustavalkoinen elokuva, yksi Elvis Presleyn varhaisimpia, valmistui, ja 'Mr. Shores' todellakin aloittaa vuorosanansa sanoen: "Minulle on kerrottu, että nuoriso pitää Mr. Everettin tyyliä hyvin houkuttelevana." Katsoja odottaa jatkoa henkeä pidätellen. Mainitaanko Jean Sibeliuksen nimi samassa henkäyksessä Everett/Elviksen kanssa?
Voi ei. 'Mr. Shores' jatkaakin pitkällä valitusvirrellä huippusuositun rock-tähden asiainhoidon hankaluuksista, ja näin mahdollisuus Hollywoodin maineeseen menee Sibeliukselta - ohi.
Glenda Goss
Glenda Dawn Goss on amerikkalainen musiikintutkija, joka tuli Suomeen 1980-luvun lopulla Sibeliuksen vuoksi. Gossin englanninkielinen Sibelius-elämäkerta ilmestyi 2009. Radiosarja Sibelius ja Amerikka kuultiin Yle Radio 1:ssä kesällä 2008. Tekstin suomennos Martti Haapakoski. Artikkelin nettitoimitus Laila Kangas.
#sibelius150
Sarjan osat:
Sibelius ja Hollywood
Sibeliuksen amerikkalaiset elämänkertojat
Bostonin Sibelius-kultti
Olin Downes - Sibeliuksen apostoli
Sibelius ja kapellimestari Antonia Brico
Aallottaret – sävelrunoelma Amerikkaa varten
Maailman ensimmäinen Sibelius-seura
Kullervo-sinfonia ja amerikkalaiset
Suomen leijona ja Venäjän karhu
Samuel Barber ja Jean Sibelius
Eräs Huckleberry Finn
Sibelius, sikarit ja Louis Armstrong
