Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Millainen on tulevaisuuden taidemuseo?

Pietari Kylmälä
Pietari Kylmälä Kuva: Yle/Jyrki Valkama pietari kylmälä

Tulevaisuuden taidemuseota ei ole vielä keksitty, mutta juuri tällä hetkellä rakennettavia museoita on silti ajateltava tulevaisuuden perspektiivistä.

- Avoin kilpailu tarkoittaa avoimuutta myös kysymykselle siitä millainen tulevaisuuden museo voisi olla.

Näin sanoi Helsingin Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun juryn puheenjohtaja Mark Wigley saapuessaan syksyllä Habitare-messuille Helsinkiin. Uudet sukupolvet käyttävät tottuneemmin digitaalisia työkaluja kuin astuvat pölyttyneen taidemuseon ovesta sisään. Wigleyn mukaan ne ovat kokeneet jakamiseen perustuvan talouden nousun, ja suhtautuvat tämän takia myös kulttuuri-instituutioihin erilailla kuin vanhempansa. Voihan olla, että tulevaisuudessa ei tarvita museorakennuksia ollenkaan:

Nyt on otettava härkää sarvista ja mietittävä tarkkaan, mitä kaikkea tulevaisuuden taidemuseo voisi olla.

- Museo sisältää hiljaista tietoa, johon sisältyy kaikki se geneettinen, ruumiillinen, intuitiivinen, myyttinen, arkkityyppinen ja kokemusperäinen tieto, jota ei voi pelkästään tai lainkaan sanoin ilmaista, kirjoittaa Marja-Liisa Rönkkö vuonna 2009 ilmestyneessä Tulevaisuuden taidemuseo -kirjassa.

Onko museon mahdollista sopeutua tulevaisuuteen, jonka taidemuodot ovat tuntemattomat?

Taidemuseo tappaa taiteen

1800-luvulla syntynyt eurooppalainen taidemuseolaitos kohtasi ensimmäisen väkevän vastustajansa vuonna 1909, kun italialaisen Filippo Tommaso Marinettin Futuristien manifesti julkaistiin Le Figaron etusivulla. Marinetti kirjoitti, että hautausmaita muistuttavat museot ovat suorastaan kuolemanvaarallisia niin taiteelle, taideyleisölle kuin taiteilijoillekin. Taide on vapaata, eikä sitä voi kahlita instituution vankilaan, Marinetti provosoi.

Taidemuseot ovat kohdanneet samankaltaista kritiikkiä eri muodoissa pitkin 1900-lukua. Toisinaan taidemuseon on koettu häpäisevän taiteen uudet muodot, toisinaan vanhat. Taidemuseosta oli kuitenkin jo tullut osa modernia kaupunkirakennetta ja valtiojärjestelmää. 1900-luvun loppupuolella taidemuseoista tuli uusien urbaanien kasvukeskuksien lippulaivoja ja niiden rooli nähtiin yhä enemmän taloudellista lisäarvoa tuottavina instituutioina. Samaan aikaan taidemuseokeskustelussa kaupallisuuden kritiikki on nostanut päätään yhä selvemmin.

Helsingin Guggenheim-keskustelu on tämän historian jatke: onko taidemuseo rakennettava taidetta vai kauppaa varten?

Julkisen taidemuseon on samanaikaisesti myötäiltävä ja suhtauduttava kriittisesti taidemaailman trendeihin. Nykyistä taidemaailmaa leimaa yhtäältä globaalien taidemarkkinoiden ylikuumeneminen ja laajeneminen. Julkinen taidemuseolaitos joutuu toimimaan ja ottamaan kantaa taidemarkkinoiden lainalaisuuksiin. Se tuottaa lisäarvoa teoksille ja laajentaa itse taideteoksen määritelmää.

Toisaalta taidemaailmassa on paljon toimijoita, jotka eivät tule noteeratuksi taidemarkkinoilla. Näin on varsinkin Suomen kaltaisessa maassa, jossa taidetta tuetaan paljon julkisista varoista. Julkisten taidemuseoiden kokoelmahankinnat muodostavat merkittävän tulonlähteen taiteilijoille.

Prosessinomaiset taideteokset ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä ja tulevat yleistymään myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden taidemuseo tulee olemaan enemmän tekemisen paikka. Tulevaisuuden taidemuseossa ei ole ainoastaan esittelytila, vaan entistä useammin myös verstas ja jumppasali. Se myös levittäytyy yhä enemmän varsinaisen museorakennuksen ulkopuolelle.

Monumentti vai varasto?

Taidemuseo on alusta asti ollut yhtälailla arkkitehtoninen kuin taidepoliittinen instituutio. Vanhimmat taidemuseot ovat hyviä esimerkkejä monumentaaliarkkitehtuurista, jotka symboloivat valtaapitävän eliitin etuja ja maailmankuvaa.

Nykyään varsinkin julkisin varoin ylläpidettävät taidemuseot pyritään ymmärtämään laajemmin. Nykytaiteen museoon ei tulla ainoastaan kunnioittamaan menneisyyttä vaan ennen kaikkea hahmottamaan tulevaisuutta. Silti nykytaiteen museoita pidetään elitistisinä. Museoissa käydään paljon keskustelua siitä, miten yhä uudet ihmisryhmät kokisivat olevansa tervetulleita kokemaan taidetta.

Monumentaaliarkkitehtuurista ei ole taidemuseoiden kohdalla kuitenkaan luovuttu. Vau-arkkitehtuuri on korvannut doorilaiset pylväät porttina taiteen kokemiseen. Vau-efektin kautta halutaan kerätä urbaaniin ympäristöön symbolista pääomaa, joka muuttuisi taloudelliseksi pääomaksi esimerkiksi turismin kautta.

On vaarallista mikäli julkista taidemuseolaitosta ajatellaan ainoastaan urbaanin ympäristön palveluna. Millainen tulevaisuuden taidemuseo ottaisi huomioon myös tyhjenevän maaseudun? Suomessa on paljon paikkoja, joissa ei yksinkertaisesti pääse kokemaan taidetta. Vaarana on, että yhä suurempi osa Suomea jää kulttuuripalvelujen ulkopuolelle.

Muotoiluasiantuntija Kaj Kalinin mukaan tulevaisuuden taidemuseo voisi olla vaikka jonkinlainen keskusvarasto, josta lähetettäisiin teoksia ympäri Suomea sellaisiin paikkoihin, joissa taidetta ei tavallisesti nähdä.

- Tulevaisuuden taidemuseo on minusta lähinnä kiertueteatteri, Kalin sanoo.

Museo keskustelupaikkana

Arkkitehti Hilla Rudanko sanoo, että arkkitehdit ovat hyviä sovittamaan erilaisten ihmisryhmien intressejä yhteen, mutta heiltä ei löydy suoria vastauksia taidemuseon tulevaisuuteen.

- Isompia päätöksiä ei kuitenkaan saa paeta arkkitehtien selän taakse. Varsinainen museon syntyprosessi käydään, kun taidemaailma, kaupunkilaiset ja tilaaja pääsevät samaan pöytään keskustelemaan, Hilla Rudanko sanoo.

Ehkä tässä saman pöydän ääreen istumisessa toteutuu myös yksi taidemuseon tehtävistä. Tulevaisuuden taidemuseo on ennen kaikkea julkinen tila, jossa ihmiset päätyvät keskustelemaan toistensa kanssa.

Kultakuume-ohjelmassa keskustellaan tiistaina 9.12.2015 klo 15.05 siitä, millainen tulevaisuuden taidemuseo voisi olla. Keskustelemassa ovat Kaj Kalinin ja Hilla Rudangon lisäksi kuvataiteilija Terike Haapoja.

Lisää aiheesta:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/02/guggenheim-ehdotuksille-tuli-heti-lempinimet

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri