Hyppää pääsisältöön

E.T. on hyytelöön puettu mies

Lelu elokuvahahmosta E.T. Extra Terrestial
Lelu elokuvahahmosta E.T. Extra Terrestial Kuva: Yle/ Seppo Sarkkinen e.t.

Ääni tekee elokuvasta elävän. Äänen ansiosta tunnet oikeasti olevasi paikassa, jonka näet.

Menestyselokuva E.T:n nimihahmon kävellessä kuuluu litsahteleva ääni. Se on syntynyt pukemalla foley-artisti John Roesch asuun, jonka hihan- ja lahkeensuut teipattiin kiinni ja puku täytettiin hyytelöllä. Tavoitteena oli saada aikaan hassu ja sympaattinen ääni vähän vastenmielisen näköiselle sankarille.

Oscar-palkitussa Musta ori -elokuvassa on kohtaus, jossa köysiin ja valjaisiin sotkeutunut hevonen kiljuu kuin sikaa pistettäisiin. Tuo mielikuva osoittautuu osuvaksi kun kuulee, että elokuvan äänisuunnittelijat Alan Splet ja Ann Kroeber sekoittivat kohtauksen ääniraidalla toisiinsa hevosen ja sian ääniä.

Elokuvaa katsellessa huomio kiinnittyy kuvaan, musiikkiin ja dialogiin. Kuitenkin elokuvan muu äänimaailma on se, joka vie katsojan elokuvan tapahtumapaikalle ja herättää tunteet. Kuvan ulkopuolella ammuva lehmä, tai hirviön kynsien rapina lattiaa vasten, siirtävät meidät maaseudulle tai sydämen kurkkuun.

Äänestä 70 prosenttia on tunnetta.

Elokuvan ääniraita on kuin morsiamen asukokonaisuus: jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä eli mielikuvitusta. Mustan orin nauhoituksista syntyi ääni myös hevoselle, jolla Russell Crowe ratsastaa Gladiaattorissa. King Kong, Jurassic Parkin dinosaurukset ja Taru sormusten herrasta nazgûlien lentävät ratsut saavat kaikki kiittää äänestään alligaattoreita, jotka karjahtivat suoraan Ann Kroeberin mikrofoniin.

Kuvittele nainen kävelemään ylös kiviportaita. Parin askelman jälkeen mies tarttuu häntä olkapäästä. Nainen kääntyy ja pari lähtee yhdessä kävelemään lumisen puiston halki kohti kirkkoa. Ei ole samantekevää, kuuluuko taustalla varisten raakunta vai lasten leikki. Äänestä 70 prosenttia on tunnetta, kuten Jussi-palkittu äänisuunnittelija Pietari Koskinen sanoo.

Yle Uutisten artikkeli aiheesta

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miten kapula joutui kieleen?

    Kapulakielestä yleiskieleksi yhteistyöllä.

    Muuntojoustava palveluyhteenliittymä – mitä siitä pitäisi ajatella? Koskeeko se minua? Virkamiehiltä saa vaatia selkeää kielenkäyttöä.  Hallintolain yhdeksäs pykälä velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Selkeä kieli on tärkeä osa julkisen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri