Hyppää pääsisältöön

Inarijärven erakkokalastaja tiesi paremmin

Kalastaja Eemeli Nikula asui kaksikymmentäviisi vuotta erakkona pienessä saaressa keskellä Inarijärveä. Nikula eli sopusoinnussa luonnon kanssa, sen ehdoilla ja siitä elantonsa saaden. Kokenut kalastaja tunsi Inarijärven ja osasi myös ennustaa sen kalakannan karun kohtalon vain kolme vuotta ennen kuolemaansa.

Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi, jonka alkuperäinen kalakanta käsittää vain kymmenisen erilaista kalalajia. Kalastajien suosimaan Inariin alettiin kuitenkin istuttaa kaloja jo 1970-luvun lopulla. Jo kalanistutuksen alkaessa majaili järvellä Eemeli Nikula, Inarijärven kalastajaerakko.

Järven kalakanta rikastui vuosien varrella ja kalasaaliit kasvoivat nopeasti. Nikula kertoo vuoden 1990 henkilöhaastattelussa nostaneensa järvestä aikoinaan kalaa reilusti yli oman tarpeensa. Kalastuksen huippu koettiin vuonna 1989, jolloin Inarijärvestä pyydettiin yli 500 tonnia kalaa.

Seuraavien kolmen vuoden aikana järveen istutettu muikku alkoi kuitenkin ehtyä ja kalasaaliit vähenivät. Syynä oli liikakalastus,erityisesti troolaus, johon myönnettiin Nikulan mukaan lupia aivan liian kevyesti. Läheltä järveä tarkkaillut mies varoitti kalan pian loppuvan, mikäli toimintaan ei puututtaisi.

Vaikka vanha kalamies puhuu henkilökuvassaan ajoittain synkkiä, näemme hänet myös nauttimassa elämästään järvellä. Suurta iloa hänelle tuottivat järven vesilinnut, ”pojat”, joita Nikula ruokki ja jotka hän oli koulinut tulemaan kutsusta luokseen. Innokkaimmat linnuista kävivät jopa oma-aloitteisesti vakoilemassa erakon majalla ja tarkistamassa oliko Eemeli paikalla vai ei.

Eemeli Nikula majaili Inarijärvellä kunnes sairastui vakavasti vuonna 1992. Vain vuotta myöhemmin hän kuoli.

Eemelin ennustus toteutui

Inarijärvelle palattiin vuonna 1994 Nikulalle omistetussa dokumentissa Niin kuin Eemeli sen ennusti. Tällä kertaa äänessä olivat erakon ystävät ja tutut, jotka muistelivat veteraanikalastajan eloa. Puheenvuoro annettiin myös järven muille kalastajille, jotka tuskailivat tuolloin alati huononevaa kalatilannetta.

Joroislainen kalastaja Olli Miettinen esimerkiksi kiroaa dokumentissa vuolaasti ”perkeleen Helsingin herroja”, jotka päättivät antaa Inarijärvelle trooliluvat. Troolaus ehdytti ensin muikkukannan ja kalanistutusaltaat toivat mukanaan bakteerit, jotka tappoivat lohet. Pian järveltä kaikkosivat kalastajatkin.

Inarijärven kalakatastrofi venyi lopulta lähes kymmenen vuoden mittaiseksi. Kalastajien lisäksi myös paikalliset asukkaat kärsivät järven rappiosta. Kalaturismin harteille kun oli vuosien mittaan kertynyt suuri paino koko alueen elinkeinona.

Näytä kartalla (Google)

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto