Hyppää pääsisältöön

Työeläkeuudistus syntyi - kaikki voittavat, mutta kuka maksaa

työelämästä mennään ja sinne tullaan
Miltä eläkeuudistus näyttää työuran eri vaiheissa olevista. Nykyeläkkeisiin (Heljä Arovaara, yläkuva) uudistus ei vaikuta, mutta nuoremmalla polvella (Katja Reinikka, alla) on edessään pidempi työurakka. työelämästä mennään ja sinne tullaan Kuva: Yle/Jari Pussinen eläkeuudistus heljä ja katja

Koitko syvää helpotuksen tunnetta, kun työmarkkinajärjestöt vihdoin ja viimein syyskuun lopulla pääsivät sopuun työeläkejärjestelmämme uudistuksesta? Hyvä. Niin oli tarkoituskin.

On reilua yrittää pitää tulevien sukupolvien maksutaakka kohtuullisena. Samalla koko Suomea jo muutaman vuoden kaikessa talouspuheessa uhannutta kestävyysvajetta lyötiin päähän niin, että se ymmärtää varmasti pysyä piilossa edes muutaman hetken.

Mutta ilmaista eläkeuudistuskaan ei ole. Kaikki tekevät nykyistä pidemmän työuran.

Kahden vuoden päästä hypähdetään nykyisestä 63:n vuoden alimmasta vanhuuseläkeiästä kohti 65:ttä. Vuonna 1955 syntyneet ja sitä nuoremmat pääsevät tästä osallisiksi kolme kuukautta per vuosiluokka. 1962 syntyneet siis lähtevät eläkkeelle vasta 65:n iässä, ja vuosi on silloin 2027. Tai siis saavat lähteä, jos haluavat: eläkeikänsä voi edelleen valita viiden vuoden haarukasta.

Fifty-sixty ei toimi

Eläkeuudistuksen välttämättömyyttä varten täytyy miettiä, kuinka paljon pitkäikäisempää väki on nyt verrattuna eläkejärjestelmän syntyvuosiin 1950-60-lukujen vaihteessa.
Tämän päivän eläkeläisellä on kymmenen vuotta enemmän aikaa nauttia eläkettään.

Alun perin ajatus oli, että ihminen on puolet elämästään töissä ja puolet koulussa ja eläkkeellä. Pitkäikäisemmän väestön kohdalla työssä vietetyn ajan suhteellinen osuus pienenee sitä mukaa, kun eliniänodote nousee.

Eläkeuudistus tasaa siis tuon yhtälön ainakin likemmäs alkuperäistä fifty-fifty-periaatetta.

Elinaikakerroin edelleen ilonamme

Jos oletetaan, että terveydenhoitomme pystyy jatkossa yhtä hyviin suorituksiin kuin tähän mennessä emmekä heittäydy elintavoiltamme ihan hulttioiksi, niin suomalaisen elinaika on jatkossa entistäkin pidempi. Tämän takia eläkejärjestelmässä säilyy niin sanottu elinaikakerroin, mutta sen laskemistapaa muutetaan nykyistä loivemmaksi vuoden 2027 jälkeen.

Elinaikakertoimesta johdetaan myös jokaiselle ikäluokalle oma tavoite-eläkeikä. Se kertoo, kuinka paljon lisätyöskentelyä tarvittaisiin, jotta elinaikakertoimesta seuraava vähennys kuukausieläkkeeseen tulisi korvatuksi.

Esimerkiksi vuonna 1964 syntyneelle toimittajalle eivät alakaan täyden eläkkeen joutopäivät vuoden 2029 alussa, vaan vasta helmikuussa 2031.

Tätä vaikutusta voi helposti testailla omilla tiedoillaan eläkeuudistuslaskurilla.

Vuosien ja eurojen lukemat voivat yllättää. Nimimerkki 67v. ja 2 kk!

Maksumiehet ja -naiset 60- ja 70-luvuilta

Järjestelmä on siis jälleen uudistanut itsensä, mutta kuka lystin maksaa?

Helppo vastaus on: työnantajat ja palkansaajat. Työeläkemaksu on tänä vuonna keskimäärin 23,6 prosenttia. Siihen sisältyy työntekijän osuus: alle 53-vuotiaat maksavat 5,55 prosenttia ja sitä vanhemmat 7,05 prosenttia palkastaan. Eikä maksun pitäisi siis nousta lähivuosina.

Mutta kun yrittää määritellä oman eläkehyötynsä, niin törmää sangen suureen tuntemattomaan muuttujaan. Elinpäiviensä määrää, kun ei kenkään tietää voi.

Kuukausieläkettä tutkailemalla pääsee ehkä havainnollisimpaan kuvaan. Se kasvaa, koska työura on pidempi, vanhemmilla vähän, nuoremmilla enemmän.

Suhteellisesti pahimmin näpeilleen saavat 1960- ja 70-luvuilla syntyneet. He eivät ehdi hyötyä maksujen tasaantumisesta. Eivätkä saa parempia etujakaan. Maksuaikaa tulee kuitenkin lisää.

Nuoret ikäluokat hyötyvät eläkeuudistuksesta
Nuoret ikäluokat hyötyvät eläkeuudistuksesta Kuva: Yle/Tommi Anttila, Eläketurvakeskus eläkeuudistus grafiikka

1980-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat ikäluokat sen sijaan hyötyvät uudistuksesta.

Missä ovat 35-55-vuotiaiden mielenosoitukset?

Ehkä meillä on niin kiire töissä, ettemme ole tätä huomanneet.

Vaihtoehdot ovat sitä paitsi vähissä. Suuret ikäluokat alkavat olla jo eläkkeellä. Nuoremmille ei voi jättää perinnöksi pelkkiä laskuja. Työttömiltä tai muuten työelämän ulkopuolella olevilta ei kolehtia voi kerätä.

Mennään siis meiningillä, että kaveria ei jätetä.

Järjestelmä toimii, työstä vain on pula

Vaikka usein tuntuu siltä, että kaverille ei jätetä.

Ongelmahan ei ole itse työeläkejärjestelmä, vaan se, että nimensä mukaan työeläkettä kertyy vain työstä maksetusta palkasta. Ne, jotka eivät syystä tai toisesta palkkaa nauti, jäävät ulkopuolelle.

Työhän ei tekemällä lopu, mutta palkan saaminen työstä on näinä päivinä kovin vaikeaa. Työttömyysaste oli lokakuussa 8,9 prosenttia. Siis 220 000 työikäistä suomalaista vailla työtä ja palkkaa. Ja tulevaa työeläkettä.

Lisää selväsanaista tarinaa eläkeuudistuksen eri puolista mm. Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtajan Mikko Kauton Eläketutka-blogista.

Katso: Naiset työurien ääripäistä

Mitä mieltä eläkeuudistuksesta ovat työuransa ääripäissä olevat naiset? Heljä Arovaaralla on takanaan 42 vuotta vakuutusvirkailijana, Katja Reinikka on juuri aloittanut ensimmäisessä omaa koulutustaan vastaavassa työpaikassa.

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän