Hyppää pääsisältöön

"Veisaisinpa virsiä jos muistuttaisin Kirsiä"

Runoilija, lastenkirjailija Kirsi Kunnas
Runoilija, lastenkirjailija Kirsi Kunnas Runoilija, lastenkirjailija Kirsi Kunnas Kuva: Yle/Tuula Nyberg Kirsi Kunnas,lastenkirjailija

Kirsi Kunnas liikkui 50-luvulla boheemiympyröissä, niissä hän oli taiteilijaperheen kasvattina lapsuutensakin viettänyt. Sylvi Kunnas, Kirsin äiti, laittoi sisarusten kiiltokuvakirjoihin Edith Södergranin runoja. Sillä se selvä, Kirsi rupesi runoilijaksi ja julkaisi esikoisrunonsa 1947.

Kirsi Kunnaksen runoilijakaverit olivat 50-luvun modernisteja kieli keskellä suuta. Nuoret runoilijat kävivät runoussotaa vanhakantaisia helskyttelijöitä vastaan ja Kirsi siinä muiden mukana.

Mutta Kirsi oli villi ja omapäinen. Modernismin kuvallisuus kiehtoi kuvataiteen keskellä kasvanutta runoilijaa, mutta kiehtoivat häntä ihan toisenlaisetkin kielileikit, ne kauheat kauheat riimit! Hän alkoi riimitellä.

Seuraava hupsutus on saanut alkunsa Ekbergin kahvilassa missä runoilijat istuksivat 50-luvulla. Paikalla ainakin lorun henkilöt, Kirsi Kunnas ja Tuomas Anhava.

Runoilija, lastenkirjailija Kirsi Kunnas lausuu runoa.
Runoilija, lastenkirjailija Kirsi Kunnas lausuu runoa Runoilija, lastenkirjailija Kirsi Kunnas lausuu runoa. Kuva: Yle/Tuula Nyberg lastenkirjailija

Veisaisinpa virsiä
jos muistuttaisin Kirsiä.
Jos muistuttaisin Tuomasta
lakkaisin lauluja luomasta.
(Haitulan laulu)

Kirsi Kunnaksen ensimmäiset lastenlorut olivat suomennoksia. Hän kirjoitti englantilaisesta nonsense-lastenkamarirunoudesta innostuneena suomeksi kokoelman Hanhiemon iloinen lipas. Se oli vallankumous. Rytmiä ja iloa, vapautta joka vaikutti siitä lähtien kaikkeen mitä runoilija tuli kirjoittamaan.

Ja myöhemmin tulivat paitsi omat lastenrunokokoelmat, ne unohtumattomat Tiitiäiset, myös monet runokokoelmat, jotka joskus tuntuivat jäävän lorujen varjoon. Nyt on toisin. Kirsi Kunnaksen lastenrunoja luetaan rinnan hänen muun tuotantonsa kanssa ja syntymäpäiväänsä juhliva kirjailija on saanut nähdä miten paljon hänen koko tuotantoaan rakastetaan.

Juhlittu runoilija, kuvallinen 50-luvun modernisti, joka antoi kielen ja leikin viedä, Kirsi Kunnas, on radion Kirjakerhon päähenkilö kollaasissa, jossa eri aikakaudet, lukijat, tuotanto, kirjailija itse, ja hänen runoutensa ovat läsnä.'

Yle Radio 1 Kirjakerho 12.12 2014 klo. 17.20
Yle Areena 12.12. klo. 17.20 alkaen 11.01.2015 asti

Kommentit
  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri