Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Voiko museo johdattaa pikkukaupungit tulevaisuuteen?

Futudesignin suunnitelma Kankaanpään seurakuntakeksukseen
Futudesignin suunnitelma Kankaanpään seurakuntakeksukseen Kuva: Futudesign kaupunki uusiksi

Kun katselee suomalaisia kaupunkeja Googlen kuvahausta tulee mieleen pääministeri Stubbin toteama, jonka mukaan asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät. Sympaattista, mutta vanhanaikaista. Missä ovat unelmat, esteettinen lumo ja tulevaisuuden dynamiikka? Museossa, vai huoltoasemalla? Ehkäpä kummassakin.

Esimerkiksi pohjoissatakuntalainen Kankaanpää näyttää hakukonetulosten perusteella autojen ja peltihallien valtaamalta kaupungilta. Valokuvissa vilahtavat Halpa-Halli, Lidl, Hesburger, Matkahuolto ja virastotalo. Sama koskee monia muita pikkukaupunkeja. Olemmeko samaa mieltä – paikkakunnat eivät näytä erityisen houkuttelevilta ulkopuolisen silmin?

Taiteesta uusia elinkeinoja?

Syksyn viimeisessä Uusi kaupunki -työpajassa pohdittiin, miten arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla voi piristää muuttotappiosta kärsiviä paikkakuntia? Kaksi ryhmää miettii mahdollisuutta rakentaa uusi näyttävä taidemuseo kaupunkiin.

Kankaanpää on tunnettu julkiseen taiteeseen sijoittavana kaupunkina. Kaupungissa on yli sata julkista taideteosta. Vuonna 1965 perustetusta Kankaanpään taidekoulusta ovat valmistuneet monet Suomen taiteen keskeiset nimet. Riittääkö kuvataidehistoria uuden museon tarinaksi ja kaupungin vetonaulaksi vai tarvitaanko jotain enemmän?

studio puiston suunnitelma Kankaanpään taidekeskukseksi
Studio Puiston suunnitelmassa Kankaanpään kirjasto ja museo ovat samaa tilaa. studio puiston suunnitelma Kankaanpään taidekeskukseksi Kuva: Studio Puisto kaupunki uusiksi

Kaupungin sijainti ei ole kaikkein paras ja palvelurakenne ei tue taideturismia. Voiko uusi museo synnyttää kaupunkiin uuden, taideturismiin perustuvan elinkeinorakenteen? Muualla maailmassa investointi arkkitehtuuriin ja taiteeseen on onnistunut synnyttämään uutta elinkeinoa. Näin on käynyt ainakin parissa Kankaanpään kokoisessa pikkukaupungissa.

Museoturismia maailmalla ja meillä

Tanskassa Kööpenhaminan pohjoispuolella Humlebækissa 1950-luvun lopulla avattu modernin taiteen museo Louisiana houkuttelee vuosittain satoja tuhansia vierailijoita ihastelemaan Juutinrauman rantamaisemien ohella maailmanluokan taidetta ja arkkitehtuuria.

Naoshiman taidesaari Japanissa
Näkymä Naoshiman taidesaarelta. Naoshiman taidesaari Japanissa Kuva: Uusi kaupunki kaupunki uusiksi

Syrjäinen 3 500 asukkaan Naoshima-saari Etelä-Japanissa kerää vuosittain miljoonia vierailijoita huolimatta siitä, että sinne pääsemiseksi pitää matkustaa Tokiosta junalla, bussilla ja lautalla. Kohde syntyi, kun japanilainen varakas kustantaja päätti perustaa saarelle huippuarkkitehtien suunnitteleman nykytaidekeskittymän. .

Mäntässä aukesi tänä kesänä espanjalaisen arkkitehtitoimiston MX_SI Architectural Studiosin suunnittelema taidemuseon laajennus. 4 700 neliömetrin lisärakennus viisinkertaisti 1945 avatun Serlachiuksen museon näyttelytilat.

Serlachiuksen taidesäätiön uutuus sai palstatilaa kaikissa kesän matkaoppaissa, aikakauslehdissä ja lentoyhtiöiden matkustamolehdissa. Museo houkutteli runsaslukuisen kävijämäärän. Mutta onko kiinnostus pysyvää?

Göstan paviljonki
Mäntän uusi taidemuseo Gösta. Göstan paviljonki Kuva: Tuomas Uusheimo arkkitehtuuri

Paikallliset toimijat eivät ainakaan tänä kesänä olleet ehtineet aktivoitua. Majoituspalvelut ja ravintolat kaupungilla olivat hyvin vaatimattomat. Taiteen ohella kävijälle ei tarjottu paljonkaan tekemistä.
Aika näyttää oliko säätiön 19 miljoonan euron investoinnista hyötyä myös Mäntän kaupungille ja kaupunkilaisille. Kävi miten kävi kaupunkilaisilla on yksi 2000-luvun maamerkki, jota voi ylpeänä esitellä!

Sittenkin huoltoasemalle?

Miten menestystarina voidaan rakentaa hupenevien verovarojen kaupungeissa? Edellisiä esimerkkejä yhdistävät intohimoiset taiteen ystävät ja yksityinen rahoitus.
Kankaanpään kaltaisissa pikkukaupungeissa julkiset verovarat ovat vähissä ja niiden sijoittaminen kalliisiin taidekokoelmiin ja museorakennuksiin on vaikeaa perustella.

Fudesignin suunnitelma Kankaanpähän.
Fudesignin suunnitelma Kankaanpään taidemuseon lisärakennukseksi iltavalossa. Fudesignin suunnitelma Kankaanpähän. Kuva: Futudesign kaupunki uusiksi

Yksityisen pääoman löytäminen riskialttiiseen kulttuurirakentamiseen pienelle paikkakunnalle on hankalaa. Voiko kansan rakastamat ja vihaamat superhuoltoasemat tarjota tähän uuden mallin? Jos niiden arkkitehtuuriin ja rakentamiseen panostettaisiin tosissaan? Palveluita hiottaisiin ja pakettiin liitettäisiin kulttuuri?

Syntyisi wow-huoltoasema, jossa estetiikka, uutuudenviehätys ja unelmat kohtaavat, ja jossa ruokaostosten, tankkauksen ja lottoamisen ohella voi uppoutua nykytaiteeseen
Voilà! Näin kaupungin tarina kehittyy ja näyttävä, erilainen arkkitehtuuri rohkaisee kokeilemaan uutta.

Auvo Lindroos, arkkitehti, Uusi kaupunki -kollektiivi

Kommentit
  • Tanssi itsellesi terveemmät aivot

    Aivot voivat hyvin, kun keho ja mieli voivat hyvin.

    Käykö sinulle joskus niin, että erityisen stressaavan työpäivän jälkeen jätät liikunnan väliin ja sorrut lohdutukseksi roskaruokaan? Kotiin tultuasi kohdistat turhautumisesi puolisoosi ja uppoudut koko illaksi mököttämään päätteen ääreen. Yöllä uni ei tule, kun mietit elämäsi kurjuutta. Inhimillistä, mutta aivan väärin, jos ajattelet aivojesi terveyttä.

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko rivous uusi musta?

    Rivot jutut huvittavat, koska ne ovat tabu.

    Äitini korvat menevät välittömästi lukkoon, jos hän kuulee v-sanan. Hän ei hyväksy kiroilua tai alapääjuttuja lainkaan. Monille muillekin hänen sukupolvensa edustajalle tämä tabu on ehdoton. Hänen mukaansa törkeyksiä ja rivoa kieltä kuulee yhä useammin ja kaikkialla. Toisaalta monet nauttivat tabujen rikkomisesta. Kielletty kiinnostaa, estottomuus ja häpeästä vapautuminen tuottaa mielihyvää.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri