Hyppää pääsisältöön

Vapaakauppasopimus EPA herätti Namibiassa pelon siirtomaa-aikoihin paluusta

Kun EU aloitti vuonna 2002 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa neuvottelut vapaakauppasopimus EPA:sta, EU:n neuvottelukumppaneissa heräsi pelko paluusta siirtomaa-aikaan. Namibiassa pelättiin sopimuksen horjuttavan maan omaa kehitystä ja tekevän koko Afrikasta vain raaka-aineiden tuottajia.

Euroopan entiset siirtomaat Afrikassa, Karibialla ja Tyynellämerellä ovat perinteisesti saaneet tuoda tuotteitaan tulli- ja kiintiövapaasti Euroopan markkinoille. Euroopan mailla ei ole ollut vastaavia etuisuuksia entisissä siirtomaissaan. Järjestelyllä Eurooppa on kenties lievittänyt huonoa omaatuntoa siitä, että köyhien maiden talous kärsi siirtomaa-aikoina, vuoden 2008 MOT: Suomi siirtomaaherraksi? -ohjelmassa pohdittiin.

2000-luvulla EU tuli toisiin aatoksiin Afrikan etuisuuksista: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueisiin kuuluvien kehitysmaiden eli AKT-maiden pitäisi avata markkinansa EU:n tuottajille, poistaa suurin osa tulleista ja lopettaa oman tuotantonsa suojelu. Niinpä vuonna 2002 EU aloitti vapaakauppaneuvottelut 77 AKT-maan kanssa. Vapaakauppasopimusta alettiin kutsua EPA-sopimuksiksi (Economic Partnership Agreement) eli talouskumppanuussopimuksiksi.

Yksi AKT-maista on Namibia. MOT teki maassa reportaasin, jossa selvitettiin, mitä vaikutuksia EPA:lla olisi Namibialle. Namibia kaikista AKT-maista kiinnosti erityisesti siksi, että Namibia on ollut Suomen yksi tärkeimpiä kehitysavun kohdemaita. Ja olihan presidentti Martti Ahtisaarikin auttanut maata itsenäistymään vuonna 1990.

Namibiassa EPA:an suhtauduttiin kriittisesti. Vaikka EU:n mukaan EPA auttaisi AKT-maiden vaurastumista ja kehittymistä, Namibian pääministeri Nahas Angula uskoi sopimuksen tarkoitusperien olevan aivan muu:

"Ehkä EU haluaa vain viedä Afrikan raaka-aineet luodakseen työpaikkoja jäsenmaissaan. Se ei ole reilua!" Angula sanoi MOT:ssa.

Vuoteen 2008 mennessä EPA-sopimusten vaikutuksista Afrikan maille oli tehty lukuisia tutkimuksia, ja monissa niistä varoiteltiin riskeistä. Esimerkiksi Maailmanpankki varoitteli, että tullien poistaminen EU:n tuotteilta aiheuttaisi Afrikan maille taloudellisia menetyksiä, mikä näkyisi tietysti alueen kehityksen takkuamisena.

EPA:ssa haluttiin kieltää Namibian oman teollisuuden suojelu

Vuonna 2008 Namibia oli edelleen kehitysmaa siitäkin huolimatta, että maassa oli tapahtunut myös keskiluokkaistumista. Maan kauppapoliittinen johtaja Alfred Ndabeni selitti, että monipuolistaakseen talouttaan Namibian olisi lisättävä jalostusta. Ja jotta jalostusta voisi lisätä, maan pitäisi suojella omaa tuotantoaan tietyin keinoin.

Namibia on pyrkinyt eroon EU-riippuvaisuudestaan esimerkiksi sulkemalla maissin ja vehnän tuontimarkkinat sadonkorjuukautensa ajaksi sekä antamalla uusien teollisuudenalojen yrityksille kahdeksan vuoden suoja-ajan, minkä aikana ne voivat rauhassa kehittyä. Näillä toimilla maassa halutaan lisätä työpaikkoja ja talouskasvua. Tällaiset suojelukeinot EPA-sopimuksessa haluttiin kieltää.

Ndabenin mukaan Namibiaa joudutettiin allekirjoittamaan EPA-sopimus jopa uhkaamalla maan joutuvan ulos Euroopan markkinoilta. Niinpä Namibia hyväksyi ensivaiheen EPA-sopimuksen vuoden 2007 lopussa. Sen mukaan Namibian pitäisi aikanaan luopua uusien teollisuudenalojen suojelemisesta. Ndabeni kysyi, miten namibialaiset yritykset voisivat ilman suojelua pärjätä kilpailussa EU:n vastaavia tuotteita vastaan.

"Nehän litistävät meidät kuin kärpäset", totesi paikallisen maissimyllyn toimitusjohtaja Koos Ferreira.

Vaikka EPA-sopimuksissa AKT-mailta haluttiinkin kieltää oman tuotannon suojelutoimet, ei malli ole vieras EU:ssa. EU-maissa, Suomi mukaan lukien, maataloutta on suojeltu rajoittamalla tuontia ja tukemalla vientiä, kertoi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Ovatko EPA:n tarkoitusperät ihan muut, kuin EU antaa ymmärtää?

MOT:n mukaan AKT-maat ovat pieniä markkina-alueita EU:lle. Miksi se sitten ajoi EPA:a niin hanakasti?

EU:n ja Afrikan väliseen kauppaan perehtynyt Paul Goodison kertoi oman näkemyksensä EPA:n tarkoitusperistä. Hänen mukaansa isoa, yli sataa maata koskevaa sopimusta halutaan käyttää mallina tulevaisuudessa sellaisten maiden kanssa, joissa EU:lla todella on taloudellisia intressejä.

Namibian pääministeri Nahas Angulan mukaan olisi kaikkien etu, jos Namibian ja muiden AKT-valtioiden huolenaiheita EPA:an liittyen kuunneltaisiin.

"Muuten palaamme siirtomaa-ajan järjestelmään", hän sanoi.

Heinäkuussa 2014 EU:n komissio tiedotti, että eteläisen Afrikan alue (SADC) oli hyväksynyt EPA-sopimuksen EU:n kanssa. Myös Namibia kuuluu SADC:hen. Tiedotteesta kävi ilmi, että sopimuksen myötä EU saa helpomman pääsyn erityisesti alueen maataloussektorin markkinoille.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.