Hyppää pääsisältöön

Vapaakauppasopimus EPA herätti Namibiassa pelon siirtomaa-aikoihin paluusta

Kun EU aloitti vuonna 2002 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa neuvottelut vapaakauppasopimus EPA:sta, EU:n neuvottelukumppaneissa heräsi pelko paluusta siirtomaa-aikaan. Namibiassa pelättiin sopimuksen horjuttavan maan omaa kehitystä ja tekevän koko Afrikasta vain raaka-aineiden tuottajia.

Euroopan entiset siirtomaat Afrikassa, Karibialla ja Tyynellämerellä ovat perinteisesti saaneet tuoda tuotteitaan tulli- ja kiintiövapaasti Euroopan markkinoille. Euroopan mailla ei ole ollut vastaavia etuisuuksia entisissä siirtomaissaan. Järjestelyllä Eurooppa on kenties lievittänyt huonoa omaatuntoa siitä, että köyhien maiden talous kärsi siirtomaa-aikoina, vuoden 2008 MOT: Suomi siirtomaaherraksi? -ohjelmassa pohdittiin.

2000-luvulla EU tuli toisiin aatoksiin Afrikan etuisuuksista: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueisiin kuuluvien kehitysmaiden eli AKT-maiden pitäisi avata markkinansa EU:n tuottajille, poistaa suurin osa tulleista ja lopettaa oman tuotantonsa suojelu. Niinpä vuonna 2002 EU aloitti vapaakauppaneuvottelut 77 AKT-maan kanssa. Vapaakauppasopimusta alettiin kutsua EPA-sopimuksiksi (Economic Partnership Agreement) eli talouskumppanuussopimuksiksi.

Yksi AKT-maista on Namibia. MOT teki maassa reportaasin, jossa selvitettiin, mitä vaikutuksia EPA:lla olisi Namibialle. Namibia kaikista AKT-maista kiinnosti erityisesti siksi, että Namibia on ollut Suomen yksi tärkeimpiä kehitysavun kohdemaita. Ja olihan presidentti Martti Ahtisaarikin auttanut maata itsenäistymään vuonna 1990.

Namibiassa EPA:an suhtauduttiin kriittisesti. Vaikka EU:n mukaan EPA auttaisi AKT-maiden vaurastumista ja kehittymistä, Namibian pääministeri Nahas Angula uskoi sopimuksen tarkoitusperien olevan aivan muu:

"Ehkä EU haluaa vain viedä Afrikan raaka-aineet luodakseen työpaikkoja jäsenmaissaan. Se ei ole reilua!" Angula sanoi MOT:ssa.

Vuoteen 2008 mennessä EPA-sopimusten vaikutuksista Afrikan maille oli tehty lukuisia tutkimuksia, ja monissa niistä varoiteltiin riskeistä. Esimerkiksi Maailmanpankki varoitteli, että tullien poistaminen EU:n tuotteilta aiheuttaisi Afrikan maille taloudellisia menetyksiä, mikä näkyisi tietysti alueen kehityksen takkuamisena.

EPA:ssa haluttiin kieltää Namibian oman teollisuuden suojelu

Vuonna 2008 Namibia oli edelleen kehitysmaa siitäkin huolimatta, että maassa oli tapahtunut myös keskiluokkaistumista. Maan kauppapoliittinen johtaja Alfred Ndabeni selitti, että monipuolistaakseen talouttaan Namibian olisi lisättävä jalostusta. Ja jotta jalostusta voisi lisätä, maan pitäisi suojella omaa tuotantoaan tietyin keinoin.

Namibia on pyrkinyt eroon EU-riippuvaisuudestaan esimerkiksi sulkemalla maissin ja vehnän tuontimarkkinat sadonkorjuukautensa ajaksi sekä antamalla uusien teollisuudenalojen yrityksille kahdeksan vuoden suoja-ajan, minkä aikana ne voivat rauhassa kehittyä. Näillä toimilla maassa halutaan lisätä työpaikkoja ja talouskasvua. Tällaiset suojelukeinot EPA-sopimuksessa haluttiin kieltää.

Ndabenin mukaan Namibiaa joudutettiin allekirjoittamaan EPA-sopimus jopa uhkaamalla maan joutuvan ulos Euroopan markkinoilta. Niinpä Namibia hyväksyi ensivaiheen EPA-sopimuksen vuoden 2007 lopussa. Sen mukaan Namibian pitäisi aikanaan luopua uusien teollisuudenalojen suojelemisesta. Ndabeni kysyi, miten namibialaiset yritykset voisivat ilman suojelua pärjätä kilpailussa EU:n vastaavia tuotteita vastaan.

"Nehän litistävät meidät kuin kärpäset", totesi paikallisen maissimyllyn toimitusjohtaja Koos Ferreira.

Vaikka EPA-sopimuksissa AKT-mailta haluttiinkin kieltää oman tuotannon suojelutoimet, ei malli ole vieras EU:ssa. EU-maissa, Suomi mukaan lukien, maataloutta on suojeltu rajoittamalla tuontia ja tukemalla vientiä, kertoi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Ovatko EPA:n tarkoitusperät ihan muut, kuin EU antaa ymmärtää?

MOT:n mukaan AKT-maat ovat pieniä markkina-alueita EU:lle. Miksi se sitten ajoi EPA:a niin hanakasti?

EU:n ja Afrikan väliseen kauppaan perehtynyt Paul Goodison kertoi oman näkemyksensä EPA:n tarkoitusperistä. Hänen mukaansa isoa, yli sataa maata koskevaa sopimusta halutaan käyttää mallina tulevaisuudessa sellaisten maiden kanssa, joissa EU:lla todella on taloudellisia intressejä.

Namibian pääministeri Nahas Angulan mukaan olisi kaikkien etu, jos Namibian ja muiden AKT-valtioiden huolenaiheita EPA:an liittyen kuunneltaisiin.

"Muuten palaamme siirtomaa-ajan järjestelmään", hän sanoi.

Heinäkuussa 2014 EU:n komissio tiedotti, että eteläisen Afrikan alue (SADC) oli hyväksynyt EPA-sopimuksen EU:n kanssa. Myös Namibia kuuluu SADC:hen. Tiedotteesta kävi ilmi, että sopimuksen myötä EU saa helpomman pääsyn erityisesti alueen maataloussektorin markkinoille.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto