Hyppää pääsisältöön

Vapaakauppasopimus EPA herätti Namibiassa pelon siirtomaa-aikoihin paluusta

Kun EU aloitti vuonna 2002 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa neuvottelut vapaakauppasopimus EPA:sta, EU:n neuvottelukumppaneissa heräsi pelko paluusta siirtomaa-aikaan. Namibiassa pelättiin sopimuksen horjuttavan maan omaa kehitystä ja tekevän koko Afrikasta vain raaka-aineiden tuottajia.

Euroopan entiset siirtomaat Afrikassa, Karibialla ja Tyynellämerellä ovat perinteisesti saaneet tuoda tuotteitaan tulli- ja kiintiövapaasti Euroopan markkinoille. Euroopan mailla ei ole ollut vastaavia etuisuuksia entisissä siirtomaissaan. Järjestelyllä Eurooppa on kenties lievittänyt huonoa omaatuntoa siitä, että köyhien maiden talous kärsi siirtomaa-aikoina, vuoden 2008 MOT: Suomi siirtomaaherraksi? -ohjelmassa pohdittiin.

2000-luvulla EU tuli toisiin aatoksiin Afrikan etuisuuksista: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueisiin kuuluvien kehitysmaiden eli AKT-maiden pitäisi avata markkinansa EU:n tuottajille, poistaa suurin osa tulleista ja lopettaa oman tuotantonsa suojelu. Niinpä vuonna 2002 EU aloitti vapaakauppaneuvottelut 77 AKT-maan kanssa. Vapaakauppasopimusta alettiin kutsua EPA-sopimuksiksi (Economic Partnership Agreement) eli talouskumppanuussopimuksiksi.

Yksi AKT-maista on Namibia. MOT teki maassa reportaasin, jossa selvitettiin, mitä vaikutuksia EPA:lla olisi Namibialle. Namibia kaikista AKT-maista kiinnosti erityisesti siksi, että Namibia on ollut Suomen yksi tärkeimpiä kehitysavun kohdemaita. Ja olihan presidentti Martti Ahtisaarikin auttanut maata itsenäistymään vuonna 1990.

Namibiassa EPA:an suhtauduttiin kriittisesti. Vaikka EU:n mukaan EPA auttaisi AKT-maiden vaurastumista ja kehittymistä, Namibian pääministeri Nahas Angula uskoi sopimuksen tarkoitusperien olevan aivan muu:

"Ehkä EU haluaa vain viedä Afrikan raaka-aineet luodakseen työpaikkoja jäsenmaissaan. Se ei ole reilua!" Angula sanoi MOT:ssa.

Vuoteen 2008 mennessä EPA-sopimusten vaikutuksista Afrikan maille oli tehty lukuisia tutkimuksia, ja monissa niistä varoiteltiin riskeistä. Esimerkiksi Maailmanpankki varoitteli, että tullien poistaminen EU:n tuotteilta aiheuttaisi Afrikan maille taloudellisia menetyksiä, mikä näkyisi tietysti alueen kehityksen takkuamisena.

EPA:ssa haluttiin kieltää Namibian oman teollisuuden suojelu

Vuonna 2008 Namibia oli edelleen kehitysmaa siitäkin huolimatta, että maassa oli tapahtunut myös keskiluokkaistumista. Maan kauppapoliittinen johtaja Alfred Ndabeni selitti, että monipuolistaakseen talouttaan Namibian olisi lisättävä jalostusta. Ja jotta jalostusta voisi lisätä, maan pitäisi suojella omaa tuotantoaan tietyin keinoin.

Namibia on pyrkinyt eroon EU-riippuvaisuudestaan esimerkiksi sulkemalla maissin ja vehnän tuontimarkkinat sadonkorjuukautensa ajaksi sekä antamalla uusien teollisuudenalojen yrityksille kahdeksan vuoden suoja-ajan, minkä aikana ne voivat rauhassa kehittyä. Näillä toimilla maassa halutaan lisätä työpaikkoja ja talouskasvua. Tällaiset suojelukeinot EPA-sopimuksessa haluttiin kieltää.

Ndabenin mukaan Namibiaa joudutettiin allekirjoittamaan EPA-sopimus jopa uhkaamalla maan joutuvan ulos Euroopan markkinoilta. Niinpä Namibia hyväksyi ensivaiheen EPA-sopimuksen vuoden 2007 lopussa. Sen mukaan Namibian pitäisi aikanaan luopua uusien teollisuudenalojen suojelemisesta. Ndabeni kysyi, miten namibialaiset yritykset voisivat ilman suojelua pärjätä kilpailussa EU:n vastaavia tuotteita vastaan.

"Nehän litistävät meidät kuin kärpäset", totesi paikallisen maissimyllyn toimitusjohtaja Koos Ferreira.

Vaikka EPA-sopimuksissa AKT-mailta haluttiinkin kieltää oman tuotannon suojelutoimet, ei malli ole vieras EU:ssa. EU-maissa, Suomi mukaan lukien, maataloutta on suojeltu rajoittamalla tuontia ja tukemalla vientiä, kertoi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.

Ovatko EPA:n tarkoitusperät ihan muut, kuin EU antaa ymmärtää?

MOT:n mukaan AKT-maat ovat pieniä markkina-alueita EU:lle. Miksi se sitten ajoi EPA:a niin hanakasti?

EU:n ja Afrikan väliseen kauppaan perehtynyt Paul Goodison kertoi oman näkemyksensä EPA:n tarkoitusperistä. Hänen mukaansa isoa, yli sataa maata koskevaa sopimusta halutaan käyttää mallina tulevaisuudessa sellaisten maiden kanssa, joissa EU:lla todella on taloudellisia intressejä.

Namibian pääministeri Nahas Angulan mukaan olisi kaikkien etu, jos Namibian ja muiden AKT-valtioiden huolenaiheita EPA:an liittyen kuunneltaisiin.

"Muuten palaamme siirtomaa-ajan järjestelmään", hän sanoi.

Heinäkuussa 2014 EU:n komissio tiedotti, että eteläisen Afrikan alue (SADC) oli hyväksynyt EPA-sopimuksen EU:n kanssa. Myös Namibia kuuluu SADC:hen. Tiedotteesta kävi ilmi, että sopimuksen myötä EU saa helpomman pääsyn erityisesti alueen maataloussektorin markkinoille.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.