Hyppää pääsisältöön

2.4. Kino Suomi: Petos

Eeva Litmanen ja Paavo Pentikäinen Taavi Kassilan Petoksen päärooleissa.
Eeva Litmanen ja Paavo Pentikäinen Taavi Kassilan Petoksen päärooleissa. Eeva Litmanen ja Paavo Pentikäinen Taavi Kassilan Petoksen päärooleissa. Kuva: Yle Kuvapalvelu eeva litmanen

Suomen suurin postiryöstö ja sitä seurannut vankilapako olivat aikansa mediatapauksia 1950-luvulla. Elokuvassa ryöstäjää ja vankikarkuria esittää Paavo Pentikäinen.

Heimo Hilarius Sorjonen aloitti rikollisen uransa pankkiryöstöillä Viipurissa 1930-luvulla, mutta hänen kuuluisin ryöstönsä tapahtui Helsingissä maaliskuussa 1950. Hilarius oli aikansa julkkis, jonka kirjoituksia muun muassa Helsingin Sanomat julkaisi, ja jolta kassaneiti pyysi nimikirjoituksen ryöstön yhteydessä. Ryöstöstä vangittu Sorjonen karkasi Kakolasta vuonna 1953, ja media seurasi tarkkaan pakomatkaa, joka päätyi keväällä 1954, kun hän ampui itsensä poliisien piirittämänä.

Taavi Kassilan elokuvassa Hilarius Sorjosen sukunimi on vaihdettu Ruokoseksi, ja dramaattisuuden lisäämiseksi loppuhuipennus on sijoitettu vuoteen 1952, jolloin mukaan mahtuu niin Olympialaiset kuin Miss Universumitkin. Käsikirjoitus perustuu Jussi Kylätaskun näytelmään Hentomielinen Hilarius – sillä nimellä rikollinen allekirjoitti Hesarille lähettämänsä kirjelmät. Elokuva-alan sisäisten karenssisyiden vuoksi elokuvan nimi ensi-illassa oli muodossa Taavi Kassilan Petos.

Päärooleissa Hilariuksena ja hänen rakastettunaan nähdään Paavo Pentikäinen ja Eeva Litmanen. Rikosetsivänä on kovasti palmumainen Martti Tschokkinen ja konstaapelina Carl-Christian Rundman. Rikollista sakkia tulkitsevat Pekka Räty, Jarkko Rantanen ja Harri Hyttinen, Muissa rooleissa nähdään muun muassa Liisamaija Laaksonen, Elina Salo, Olavi Ahonen, Raili Tiensuu, Erkki saarela ja Maija Leino.

Ohjaaja Matti Kassilan poika Taavi ohjasi Petoksen lisäksi vain yhden pitkän elokuvan, Jousiampujan vuonna 1982. Hän teki monenlaisia muita elokuvatöitä ja tv-töitä 1980-90-luvuilla, ja tietty sukupolvi muistaa hänen tuotannostaan erityisesti pienoista kulttimainetta nauttivan kolmiosaisen nuorisorikollisista kertovan tv-elokuvan Autovaras (1991).

Sen jälkeen Kassila teki muutaman televisiodokumentin Intiasta ja hindulaisuudesta, kunnes toimintansa liikkuvan kuvan parissa kokonaan, ja ryhtyi joogaopettajaksi. Nykyisin hän asuu Intiassa Äiti Amman ashramissa, ja vierailee vuosittain Suomessa opettamassa.

Martti Tschokkinen Taavi Kassilan elokuvassa Petos.
Martti Tschokkinen on rikosetsivä Petoksessa. Martti Tschokkinen Taavi Kassilan elokuvassa Petos. Kuva: Yle Kuvapalvelu martti tschokkinen
  • Petos (1987) Näyttelijät Paavo Pentikäinen, Eeva Litmanen, Martti Tschokkinen, Carl-Christian Rundman, Pekka Räty, Jarkko Rantanen, Harri Hyttinen, Liisamaija Laaksonen, Elina Salo, Olavi Ahonen, Raili Tiensuu, Erkki saarela ja Maija Leino. Musiikki: Upi Sorvali. Käsikirjoitus Taavi Kassila Jussi Kylätaskun näytelmän pohjalta. Ohjaus Taavi Kassila. Tuotanto National Filmi Oy.
Kommentit
  • 70 vuotta suljettu ovi aukesi

    Dokumenttielokuva avaa oven Jugoslavian historiaan.

    Mila Turajlić valottaa dokumentissaan Jugoslavian historiaa oman perheensä kautta.

  • Tere Perestroika! – eli voiko yksi punk-biisi horjuttaa maailman mahteja?

    Musiikki muurin murtajana

    Poliittisen kuohunnan aikoina musiikilla on väliä, se menee suoraan tunteisiin paremmin kuin pamfletit. Viron laulava vallakumous 80-luvun lopulla hyödynsi vanhoja kansallislauluja, mutta myös rockilla ja punkilla oli iso rooli. Euroopan poliittiset valtarakenteet alkoivat säröillä 1980-luvun puolivälissä.

  • Teeman elokuvafestivaalin 2019 juliste on täällä!

    Filmi, metsä ja Stalker festivaalijulisteen inspiraationa.

    Teeman elokuvafestivaalia vietetään taas 27.11.–1.12.2019. Festivaalin visuaalinen ilme sisältää kaikuja Andrei Tarkovskin Stalkerin salaperäiseltä vyöhykkeeltä: Kriittisellä vyöhykkeellä puhutaan elokuvasta. Lataa juliste itsellesi täältä ja paikanna itsesi ja mobiililaitteesi Kriittiselle vyöhykkeelle profiili- ja taustakuvilla!

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa