Hyppää pääsisältöön

Get On päihitti Euroopan huiput

Hurriganes voitti radioyhtiöiden järjestämän European Pop Jury -äänestyksen ensimmäisenä suomalaisena bändinä joulukuussa 1974. Rokkikolmikon yllättävä saavutus koettiin samalla "Suomen voitoksi" ja urheilujuhlan veroiseksi tapaukseksi.

Tietolaatikko

Lähteitä:
Harri Tuomisen esittely Olipa kerran radio -sarjan lähetykseen 18.12.2011.
Jake Nyman: Suuri suomalainen listakirja, Tammi 2005.
Petri Laukka: Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa, Into 2014.

Get On ilmestyi singlenä joulukuussa 1974. Se ei koskaan noussut singlelistan ykköseksi, mutta siitä tuli Hurriganesin suosituin biisi, joka on useaan otteeseen äänestetty Suomen rockhistorian parhaaksi esitykseksi. Roadrunner-albumi on Hurriganesin menestynein levy ja yksi Suomen kaikkien aikojen ostetuimmista rockjulkaisuista.

European Pop Jury oli kansainvälinen "levyraati", jossa yhteensä 1400 nuorta seitsemästä eri maasta äänesti suosikkinsa radio-dj:iden soittamista levyistä.

Hurriganesin taakse jäivät kisassa sellaiset ajankohdan kansainväliset suursuosikit kuin Mud, Sweet, Gary Glitter, George McRae ja David Essex. Helsinkiläistrion ylivoima oli selvä, vaikka tarkat äänimäärät ja alemmat sijoitukset menevätkin kisaselostuksessa hieman sekaisin.

"Uskokaa tai älkää, Suomi voitti tämän pirssin", siunailee Ylen juontaja Calle Lindholm epäuskoisen iloisena, kun tulos selviää. Hurriganesin historiaa tutkineen Petri Laukan mukaan tapausta juhlittiin lehdissä ja fanien keskuudessa kuin urheiluvoittoa. Hänen kirjassaan myös Lindholm kuvailee tilaisuudessa olleen "urheilujuhlan tuntua".

"He elävät rock'n'rollia"

Remu Aaltonen ja kumppanit esitellään ohjelmassa eurooppalaisille "kolmena kaverina, jotka todella elävät rock'n'rollia". Lindholm erehtyy tosin väittämään, että heidän kilpailukappaleensa Get On oli peräisin bändin samannimiseltä kakkosalbumilta.

Get On julkaistiin Hurriganesin Roadrunner-levyllä loppuvuodesta 1974. Albumi oli jo joulukuussa Suomen toiseksi myydyin ja nousi listaykköseksi vuoden 1975 alussa.

On vaikea sanoa, mikä oli Pop Jury -voiton vaikutus bändin kotimaiseen menestykseen, sillä se oli jo valmiiksi kovassa nosteessa rockyleisön keskuudessa. Petri Laukka arvelee sen auttaneen yhtyettä nousemaan yleisempäänkin tietoisuuteen ja iltapäivälehtien lööppeihin. Voitto synnytti joka tapauksessa myös ulkomaista kiinnostusta, joka myöhemmin realisoitui suursuosiona Ruotsissa.

Jyrki Boy jäi jumboksi

Suomella oli Pop Juryssä toinenkin edustaja, sillä kukin radioyhtiö sai ilmoittaa kisaan kaksi levyä kahdenkymmenen myydyimmän kappaleen listalta. Vähintään yhden niistä piti olla "kansallinen esitys", toinen sen sijaan sai olla vierasmaalainenkin hitti.

Suomen "kansallinen edustaja" oli joulukuussa singlelistan ykköseksi singahtanut Juice Leskisen Jyrki Boy. Suomalaisten omakseen ottama huumoriralli ei kuitenkaan uponnut eurooppalaiseen yleisöön vaan jäi 210 pisteellään kisan jumbosijalle.

Joulukuussa 1974 radioituun lähetykseen osallistuivat Länsi-Saksa, Ruotsi, Suomi, Norja, Irlanti, Espanja ja Englanti. Kustakin maasta oli äänestämään koottu kaksi sataa nuorta. Äänet laskettiin ruotsalaisten kehittämällä "mentometri"-nimisellä laitteella, jota myös Yleisradion Poppop-ohjelma käytti yleisöäänestyksissään.

Suomen osuus radioitiin helsinkiläisestä Alibi-diskosta. Vaikka lähetys kuulostaa suoralta, se oli todellisuudessa nauhoitettu edellisenä iltana ja leikattu liveohjelman kuuloiseksi.

Formaatti tuli Ruotsista

Pop Juryn formaatti perustui Ruotsin radion vuonna 1961 käynnistämään Tio i Topp -ohjelmaan, joka kopioitiin aikanaan Suomeenkin nimellä Kahdeksan kärjessä.

Euroopan yleisradioliitto EBU innostui ideasta ja päätti vuonna 1965 toteuttaa vastaavan popraati-ohjelman koko mantereen laajuisena. Ensimmäiseen lähetykseen osallistuivat Englanti, Ruotsi, Norja, Belgia, Sveitsi ja Suomi.

Euroopan Pop Jury kokoontui kerran kuussa. Vuonna 1966 lähetyksillä arvioitiin olevan kahdeksan miljoonaa kuuntelijaa.

Matkan varrella ohjelma laajeni muihinkin Euroopan maihin. Osanottajat vaihtelivat, mutta Englanti ja idean äiti Ruotsi olivat aina mukana.

Pop Juryn joulukuussa 1974 radioidun nauhan oletettiin kadonneen, mutta se löydettiin Yleisradion radiotalon kellarista vuonna 2011, jolloin Harri Tuominen esitti sen uusintana sarjassa Olipa kerran radio.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa