Hyppää pääsisältöön

Get On päihitti Euroopan huiput

Hurriganes voitti radioyhtiöiden järjestämän European Pop Jury -äänestyksen ensimmäisenä suomalaisena bändinä joulukuussa 1974. Rokkikolmikon yllättävä saavutus koettiin samalla "Suomen voitoksi" ja urheilujuhlan veroiseksi tapaukseksi.

Tietolaatikko

Lähteitä:
Harri Tuomisen esittely Olipa kerran radio -sarjan lähetykseen 18.12.2011.
Jake Nyman: Suuri suomalainen listakirja, Tammi 2005.
Petri Laukka: Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa, Into 2014.

Get On ilmestyi singlenä joulukuussa 1974. Se ei koskaan noussut singlelistan ykköseksi, mutta siitä tuli Hurriganesin suosituin biisi, joka on useaan otteeseen äänestetty Suomen rockhistorian parhaaksi esitykseksi. Roadrunner-albumi on Hurriganesin menestynein levy ja yksi Suomen kaikkien aikojen ostetuimmista rockjulkaisuista.

European Pop Jury oli kansainvälinen "levyraati", jossa yhteensä 1400 nuorta seitsemästä eri maasta äänesti suosikkinsa radio-dj:iden soittamista levyistä.

Hurriganesin taakse jäivät kisassa sellaiset ajankohdan kansainväliset suursuosikit kuin Mud, Sweet, Gary Glitter, George McRae ja David Essex. Helsinkiläistrion ylivoima oli selvä, vaikka tarkat äänimäärät ja alemmat sijoitukset menevätkin kisaselostuksessa hieman sekaisin.

"Uskokaa tai älkää, Suomi voitti tämän pirssin", siunailee Ylen juontaja Calle Lindholm epäuskoisen iloisena, kun tulos selviää. Hurriganesin historiaa tutkineen Petri Laukan mukaan tapausta juhlittiin lehdissä ja fanien keskuudessa kuin urheiluvoittoa. Hänen kirjassaan myös Lindholm kuvailee tilaisuudessa olleen "urheilujuhlan tuntua".

"He elävät rock'n'rollia"

Remu Aaltonen ja kumppanit esitellään ohjelmassa eurooppalaisille "kolmena kaverina, jotka todella elävät rock'n'rollia". Lindholm erehtyy tosin väittämään, että heidän kilpailukappaleensa Get On oli peräisin bändin samannimiseltä kakkosalbumilta.

Get On julkaistiin Hurriganesin Roadrunner-levyllä loppuvuodesta 1974. Albumi oli jo joulukuussa Suomen toiseksi myydyin ja nousi listaykköseksi vuoden 1975 alussa.

On vaikea sanoa, mikä oli Pop Jury -voiton vaikutus bändin kotimaiseen menestykseen, sillä se oli jo valmiiksi kovassa nosteessa rockyleisön keskuudessa. Petri Laukka arvelee sen auttaneen yhtyettä nousemaan yleisempäänkin tietoisuuteen ja iltapäivälehtien lööppeihin. Voitto synnytti joka tapauksessa myös ulkomaista kiinnostusta, joka myöhemmin realisoitui suursuosiona Ruotsissa.

Jyrki Boy jäi jumboksi

Suomella oli Pop Juryssä toinenkin edustaja, sillä kukin radioyhtiö sai ilmoittaa kisaan kaksi levyä kahdenkymmenen myydyimmän kappaleen listalta. Vähintään yhden niistä piti olla "kansallinen esitys", toinen sen sijaan sai olla vierasmaalainenkin hitti.

Suomen "kansallinen edustaja" oli joulukuussa singlelistan ykköseksi singahtanut Juice Leskisen Jyrki Boy. Suomalaisten omakseen ottama huumoriralli ei kuitenkaan uponnut eurooppalaiseen yleisöön vaan jäi 210 pisteellään kisan jumbosijalle.

Joulukuussa 1974 radioituun lähetykseen osallistuivat Länsi-Saksa, Ruotsi, Suomi, Norja, Irlanti, Espanja ja Englanti. Kustakin maasta oli äänestämään koottu kaksi sataa nuorta. Äänet laskettiin ruotsalaisten kehittämällä "mentometri"-nimisellä laitteella, jota myös Yleisradion Poppop-ohjelma käytti yleisöäänestyksissään.

Suomen osuus radioitiin helsinkiläisestä Alibi-diskosta. Vaikka lähetys kuulostaa suoralta, se oli todellisuudessa nauhoitettu edellisenä iltana ja leikattu liveohjelman kuuloiseksi.

Formaatti tuli Ruotsista

Pop Juryn formaatti perustui Ruotsin radion vuonna 1961 käynnistämään Tio i Topp -ohjelmaan, joka kopioitiin aikanaan Suomeenkin nimellä Kahdeksan kärjessä.

Euroopan yleisradioliitto EBU innostui ideasta ja päätti vuonna 1965 toteuttaa vastaavan popraati-ohjelman koko mantereen laajuisena. Ensimmäiseen lähetykseen osallistuivat Englanti, Ruotsi, Norja, Belgia, Sveitsi ja Suomi.

Euroopan Pop Jury kokoontui kerran kuussa. Vuonna 1966 lähetyksillä arvioitiin olevan kahdeksan miljoonaa kuuntelijaa.

Matkan varrella ohjelma laajeni muihinkin Euroopan maihin. Osanottajat vaihtelivat, mutta Englanti ja idean äiti Ruotsi olivat aina mukana.

Pop Juryn joulukuussa 1974 radioidun nauhan oletettiin kadonneen, mutta se löydettiin Yleisradion radiotalon kellarista vuonna 2011, jolloin Harri Tuominen esitti sen uusintana sarjassa Olipa kerran radio.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.