Hyppää pääsisältöön

Get On päihitti Euroopan huiput

Hurriganes voitti radioyhtiöiden järjestämän European Pop Jury -äänestyksen ensimmäisenä suomalaisena bändinä joulukuussa 1974. Rokkikolmikon yllättävä saavutus koettiin samalla "Suomen voitoksi" ja urheilujuhlan veroiseksi tapaukseksi.

Tietolaatikko

Lähteitä:
Harri Tuomisen esittely Olipa kerran radio -sarjan lähetykseen 18.12.2011.
Jake Nyman: Suuri suomalainen listakirja, Tammi 2005.
Petri Laukka: Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa, Into 2014.

Get On ilmestyi singlenä joulukuussa 1974. Se ei koskaan noussut singlelistan ykköseksi, mutta siitä tuli Hurriganesin suosituin biisi, joka on useaan otteeseen äänestetty Suomen rockhistorian parhaaksi esitykseksi. Roadrunner-albumi on Hurriganesin menestynein levy ja yksi Suomen kaikkien aikojen ostetuimmista rockjulkaisuista.

European Pop Jury oli kansainvälinen "levyraati", jossa yhteensä 1400 nuorta seitsemästä eri maasta äänesti suosikkinsa radio-dj:iden soittamista levyistä.

Hurriganesin taakse jäivät kisassa sellaiset ajankohdan kansainväliset suursuosikit kuin Mud, Sweet, Gary Glitter, George McRae ja David Essex. Helsinkiläistrion ylivoima oli selvä, vaikka tarkat äänimäärät ja alemmat sijoitukset menevätkin kisaselostuksessa hieman sekaisin.

"Uskokaa tai älkää, Suomi voitti tämän pirssin", siunailee Ylen juontaja Calle Lindholm epäuskoisen iloisena, kun tulos selviää. Hurriganesin historiaa tutkineen Petri Laukan mukaan tapausta juhlittiin lehdissä ja fanien keskuudessa kuin urheiluvoittoa. Hänen kirjassaan myös Lindholm kuvailee tilaisuudessa olleen "urheilujuhlan tuntua".

"He elävät rock'n'rollia"

Remu Aaltonen ja kumppanit esitellään ohjelmassa eurooppalaisille "kolmena kaverina, jotka todella elävät rock'n'rollia". Lindholm erehtyy tosin väittämään, että heidän kilpailukappaleensa Get On oli peräisin bändin samannimiseltä kakkosalbumilta.

Get On julkaistiin Hurriganesin Roadrunner-levyllä loppuvuodesta 1974. Albumi oli jo joulukuussa Suomen toiseksi myydyin ja nousi listaykköseksi vuoden 1975 alussa.

On vaikea sanoa, mikä oli Pop Jury -voiton vaikutus bändin kotimaiseen menestykseen, sillä se oli jo valmiiksi kovassa nosteessa rockyleisön keskuudessa. Petri Laukka arvelee sen auttaneen yhtyettä nousemaan yleisempäänkin tietoisuuteen ja iltapäivälehtien lööppeihin. Voitto synnytti joka tapauksessa myös ulkomaista kiinnostusta, joka myöhemmin realisoitui suursuosiona Ruotsissa.

Jyrki Boy jäi jumboksi

Suomella oli Pop Juryssä toinenkin edustaja, sillä kukin radioyhtiö sai ilmoittaa kisaan kaksi levyä kahdenkymmenen myydyimmän kappaleen listalta. Vähintään yhden niistä piti olla "kansallinen esitys", toinen sen sijaan sai olla vierasmaalainenkin hitti.

Suomen "kansallinen edustaja" oli joulukuussa singlelistan ykköseksi singahtanut Juice Leskisen Jyrki Boy. Suomalaisten omakseen ottama huumoriralli ei kuitenkaan uponnut eurooppalaiseen yleisöön vaan jäi 210 pisteellään kisan jumbosijalle.

Joulukuussa 1974 radioituun lähetykseen osallistuivat Länsi-Saksa, Ruotsi, Suomi, Norja, Irlanti, Espanja ja Englanti. Kustakin maasta oli äänestämään koottu kaksi sataa nuorta. Äänet laskettiin ruotsalaisten kehittämällä "mentometri"-nimisellä laitteella, jota myös Yleisradion Poppop-ohjelma käytti yleisöäänestyksissään.

Suomen osuus radioitiin helsinkiläisestä Alibi-diskosta. Vaikka lähetys kuulostaa suoralta, se oli todellisuudessa nauhoitettu edellisenä iltana ja leikattu liveohjelman kuuloiseksi.

Formaatti tuli Ruotsista

Pop Juryn formaatti perustui Ruotsin radion vuonna 1961 käynnistämään Tio i Topp -ohjelmaan, joka kopioitiin aikanaan Suomeenkin nimellä Kahdeksan kärjessä.

Euroopan yleisradioliitto EBU innostui ideasta ja päätti vuonna 1965 toteuttaa vastaavan popraati-ohjelman koko mantereen laajuisena. Ensimmäiseen lähetykseen osallistuivat Englanti, Ruotsi, Norja, Belgia, Sveitsi ja Suomi.

Euroopan Pop Jury kokoontui kerran kuussa. Vuonna 1966 lähetyksillä arvioitiin olevan kahdeksan miljoonaa kuuntelijaa.

Matkan varrella ohjelma laajeni muihinkin Euroopan maihin. Osanottajat vaihtelivat, mutta Englanti ja idean äiti Ruotsi olivat aina mukana.

Pop Juryn joulukuussa 1974 radioidun nauhan oletettiin kadonneen, mutta se löydettiin Yleisradion radiotalon kellarista vuonna 2011, jolloin Harri Tuominen esitti sen uusintana sarjassa Olipa kerran radio.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.