Hyppää pääsisältöön

Get On päihitti Euroopan huiput

Hurriganes voitti radioyhtiöiden järjestämän European Pop Jury -äänestyksen ensimmäisenä suomalaisena bändinä joulukuussa 1974. Rokkikolmikon yllättävä saavutus koettiin samalla "Suomen voitoksi" ja urheilujuhlan veroiseksi tapaukseksi.

Tietolaatikko

Lähteitä:
Harri Tuomisen esittely Olipa kerran radio -sarjan lähetykseen 18.12.2011.
Jake Nyman: Suuri suomalainen listakirja, Tammi 2005.
Petri Laukka: Remu ja Hurriganes Kekkoslovakiassa, Into 2014.

Get On ilmestyi singlenä joulukuussa 1974. Se ei koskaan noussut singlelistan ykköseksi, mutta siitä tuli Hurriganesin suosituin biisi, joka on useaan otteeseen äänestetty Suomen rockhistorian parhaaksi esitykseksi. Roadrunner-albumi on Hurriganesin menestynein levy ja yksi Suomen kaikkien aikojen ostetuimmista rockjulkaisuista.

European Pop Jury oli kansainvälinen "levyraati", jossa yhteensä 1400 nuorta seitsemästä eri maasta äänesti suosikkinsa radio-dj:iden soittamista levyistä.

Hurriganesin taakse jäivät kisassa sellaiset ajankohdan kansainväliset suursuosikit kuin Mud, Sweet, Gary Glitter, George McRae ja David Essex. Helsinkiläistrion ylivoima oli selvä, vaikka tarkat äänimäärät ja alemmat sijoitukset menevätkin kisaselostuksessa hieman sekaisin.

"Uskokaa tai älkää, Suomi voitti tämän pirssin", siunailee Ylen juontaja Calle Lindholm epäuskoisen iloisena, kun tulos selviää. Hurriganesin historiaa tutkineen Petri Laukan mukaan tapausta juhlittiin lehdissä ja fanien keskuudessa kuin urheiluvoittoa. Hänen kirjassaan myös Lindholm kuvailee tilaisuudessa olleen "urheilujuhlan tuntua".

"He elävät rock'n'rollia"

Remu Aaltonen ja kumppanit esitellään ohjelmassa eurooppalaisille "kolmena kaverina, jotka todella elävät rock'n'rollia". Lindholm erehtyy tosin väittämään, että heidän kilpailukappaleensa Get On oli peräisin bändin samannimiseltä kakkosalbumilta.

Get On julkaistiin Hurriganesin Roadrunner-levyllä loppuvuodesta 1974. Albumi oli jo joulukuussa Suomen toiseksi myydyin ja nousi listaykköseksi vuoden 1975 alussa.

On vaikea sanoa, mikä oli Pop Jury -voiton vaikutus bändin kotimaiseen menestykseen, sillä se oli jo valmiiksi kovassa nosteessa rockyleisön keskuudessa. Petri Laukka arvelee sen auttaneen yhtyettä nousemaan yleisempäänkin tietoisuuteen ja iltapäivälehtien lööppeihin. Voitto synnytti joka tapauksessa myös ulkomaista kiinnostusta, joka myöhemmin realisoitui suursuosiona Ruotsissa.

Jyrki Boy jäi jumboksi

Suomella oli Pop Juryssä toinenkin edustaja, sillä kukin radioyhtiö sai ilmoittaa kisaan kaksi levyä kahdenkymmenen myydyimmän kappaleen listalta. Vähintään yhden niistä piti olla "kansallinen esitys", toinen sen sijaan sai olla vierasmaalainenkin hitti.

Suomen "kansallinen edustaja" oli joulukuussa singlelistan ykköseksi singahtanut Juice Leskisen Jyrki Boy. Suomalaisten omakseen ottama huumoriralli ei kuitenkaan uponnut eurooppalaiseen yleisöön vaan jäi 210 pisteellään kisan jumbosijalle.

Joulukuussa 1974 radioituun lähetykseen osallistuivat Länsi-Saksa, Ruotsi, Suomi, Norja, Irlanti, Espanja ja Englanti. Kustakin maasta oli äänestämään koottu kaksi sataa nuorta. Äänet laskettiin ruotsalaisten kehittämällä "mentometri"-nimisellä laitteella, jota myös Yleisradion Poppop-ohjelma käytti yleisöäänestyksissään.

Suomen osuus radioitiin helsinkiläisestä Alibi-diskosta. Vaikka lähetys kuulostaa suoralta, se oli todellisuudessa nauhoitettu edellisenä iltana ja leikattu liveohjelman kuuloiseksi.

Formaatti tuli Ruotsista

Pop Juryn formaatti perustui Ruotsin radion vuonna 1961 käynnistämään Tio i Topp -ohjelmaan, joka kopioitiin aikanaan Suomeenkin nimellä Kahdeksan kärjessä.

Euroopan yleisradioliitto EBU innostui ideasta ja päätti vuonna 1965 toteuttaa vastaavan popraati-ohjelman koko mantereen laajuisena. Ensimmäiseen lähetykseen osallistuivat Englanti, Ruotsi, Norja, Belgia, Sveitsi ja Suomi.

Euroopan Pop Jury kokoontui kerran kuussa. Vuonna 1966 lähetyksillä arvioitiin olevan kahdeksan miljoonaa kuuntelijaa.

Matkan varrella ohjelma laajeni muihinkin Euroopan maihin. Osanottajat vaihtelivat, mutta Englanti ja idean äiti Ruotsi olivat aina mukana.

Pop Juryn joulukuussa 1974 radioidun nauhan oletettiin kadonneen, mutta se löydettiin Yleisradion radiotalon kellarista vuonna 2011, jolloin Harri Tuominen esitti sen uusintana sarjassa Olipa kerran radio.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto