Konservoinnista kohti politiikkaa
Tiistaina 9.12. Kultakuumeessa keskusteltiin siitä, mitä tulevaisuuden taidemuseo voisi olla. Kuvataiteilija Terike Haapoja, muotoiluasiantuntija Kaj Kalin ja arkkitehti Hilla Rudanko tekivät parhaansa, jotta vakiintuneista ja jumiutuneista keskusteluasetelmista päästäisiin eteenpäin. Keskustelu kosketteli niin museoarkkitehtuuria kuin taiteen esittämisen ongelmia laajemminkin.
Taidemuseo on ensisijaisesti taiteen konservointipaikka ja varasto, toissijaisesti näyttelytila. Kokoelma on museon perusta. Terike Haapojan mukaan myös museoarkkitehtuurissa on lähdetty siitä perinteisestä käsityksestä, että on olemassa yleinen taiteeksi nimetty ilmiö, ja museo on vastaavasti ”astia”, joka täytetään taiteella.
Vaikka taiteella on aina ollut keskusteleva ja poliittinen rooli yhteiskunnassa, museoiden toiminnassa se ei juuri näy. Tulevaisuuden taidemuseo olisi poliittisen keskustelun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka.
- Taidemuseot eivät toimi yhteiskunnallisen debatin, vaan yhä enemmän kokoelmateosten arvonnostatuksen paikkana. Silloin taide joutuu hakemaan museoiden ulkopuolella sellaisia muotoja, jotka yhä pystyisivät toimimaan yhteiskunnallisen debatin paikkoina, Haapoja sanoi.
Myös arkkitehtuuri luo taidetta
Museorakennukset ovat arkkitehdeille todellisia namupaloja, mistä kertoo Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun suuri suosio. Arkkitehti ei voi tietää minkälaista taidetta tulevaisuudessa tehdään, joten hänen on varauduttava tulevaisuuteen toisin keinoin.
- Arkkitehtuuria voi olla myös mielenkiintoinen rajoite taiteelle, Hilla Rudanko sanoi.
- Taidetta ei voi määritellä ennalta. Arkkitehti on mahdottoman tehtävän äärellä, jos hänen pitäisi tietää, mitä kaikkia olosuhteita museossa olisi otettava huomioon. Rajoite voi toimia myös niin, että esimerkiksi mielenkiintoiset, erikokoiset tilat ja ilmasto-olot voivat olla taiteen ärsyke, Rudanko visioi.
Rudangon ajatuksessa museo ei olisi ainoastaan taiteen esittämisen paikka, vaan eräänlainen laboratorio, joka myös tuottaa taidetta ja vaikuttaa siihen. On aika päästä eroon käsityksestä, että museo olisi vain taiteen esittämisen paikka.
- Haluaisin avoimen tilan, joka lähtisi taiteen lähtökohdista, toivoi Terike Haapoja
- Haluaisin, että tulevaisuuden taidemuseo olisi prosessi, jossa kaupunkilaiset olisivat mukana, sanoi Hilla Rudanko.
- Minua kiinnostavat varastot. Haluaisin enemmän varasto- tai arkistonäyttelyitä, visioi Kaj Kalin.
Samaan aikaan toisaalla
Keskustelu taidemuseoiden ja -näyttelyiden tulevaisuudesta käy kiihkeänä myös muualla. Helsingin Taidehallissa on parhaillaan käynnissä Viimeinen Taiteilijat -niminen näyttely. Perinteistä Suomen taiteilijaseuran vuosinäyttelyä uhkaa lopettaminen ja tämän vuoden esittely Taidehallissa yrittää herätellä keskustelua laajemmastakin taidenäyttelyiden kriisistä.
Taiteilijaseura oli kutsunut 10.12. koolle seminaarin keskustelemaan taidenäyttelyiden tulevaisuudesta. Ville Laaksosen seikkaperäisen selostuksen voi lukea Mustekalan sivuilta: Kun some ei riitä.
Myös kriitikko Otso Kantokorpi nosti esiin kysymyksen kuvataiteen marginalisoitumisesta blogissaan: Kuvataide matkalla marginaaliin?
Taidehallin keskustelutilaisuus toi esille median ja taidemaailman tulehtuneet suhteet. Ylen uutisten kulttuuritoimituksen päällikkö Janne Mällinen kritisoi kuvataidekenttää liiasta sitoutumisesta aikansa eläneeseen taidenäyttelykonseptiin. Moni tilaisuudessa puhunut kuvataidekentän edustaja taas kritisoi valtamediaa kuvataiteen marginalisoimisesta, erityisesti taidekritiikin vähyydestä. Rintamalinjat olivat selkeät.
Samaan aikaan taidemuseoiden tulevaisuudesta keskustellaan enemmän kuin pitkään aikaan. Jos pelkkää Helsingin Guggenheim-museota koskevaa keskustelua pidetään mittarina, taidemuseot tuntuvat herättävän keskustelua laidasta laitaan. Keskustelusta on kuitenkin tullut jankkaava kiista, jossa asettaudutaan puolesta ja vastaan.
On tullut selvästi aika päästä käsiksi laajempiin unelmointeihin, visiointeihin ja ideointeihin. Kerro oma konkreettinen ehdotuksesi siitä, minkälainen olisi tulevaisuuden taidemuseo! Kultakuume käyttää kuuntelijoiden kommentteja ja museounelmia ohjelmatyön pohjana pitkin talvea.
Tässä vielä kiinnostava näkökulma siihen, miksi museoilla on väliä: Voiko museo johdattaa pikkukaupungit tulevaisuuteen?