Hyppää pääsisältöön

Raumlaissi jaarituksi lyhytelokuvina

Suomalaisen murrekirjallisuuden pioneerin Hj. Nortamon tarinat saavat kuvallisen muodon Jouko Nummelan lyhytelokuvissa "Raumalaisia tarinoita".

Jouko Nummela tunnetaan kotiseudullaan Rauman ja raumalaisen elämänmuodon ja kulttuurin kuvaajana. Vuonna 1987 hän toteutti Ylelle lyhytelokuvasarjan "Raumalaisia tarinoita", jotka perustuivat Hj. Nortamon raumankielisiin teksteihin.

Raumalaisia tarinoita toteutettiin yhteensä 17 kappaletta, joista nyt nähtävillä on kaksi piirrosanimaatiota ja kaksi näytelmää.

Jutun ensimmäisenä on "Tasala Vilkun girkreis", joka on humoristinen kertomus siitä, miten käy kun joutuu lainaamaan kirkkovaatteet paljon pienemmältä ja laihemmalta mieheltä.

Toinen animaatio on "Ko Snurra ammutti", joka kertoo Iisakki Nuurmanin vanhan hevosen Snurran kohtalosta.

"Ja snöörei vedettiin dorparytisköihingi" kertoo näytelmän keinoin, niistä tunnelmista ja peloista, joita sähkön saapuminen Raumalle aiheutti.

"Erinomase fiini rommi" on kertomus koston sulokkuudesta ja joukkosuggestion tehosta varsinkin makuasioista puheenollen.

Tarinat ovat kirjailija Hj. Nortamon (1860-1931) käsialaa, joka tuli tunnetuksi Rauman murteella kirjoitetuista kertomuksista, "Raumalaisista jaarituksista" (Raumlaissi jaarituksi). Nortamon vuonna 1906 julkaisema ensimmäinen kokoelma "Mnää ja Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro" oli ensimmäinen murteella julkaistu suomalainen kaunokirjallinen teos. Nortamon esimerkki innosti myös muita kirjoilijoita käyttämään murteita.

Nortamo kuvasi jaarituksissaan 1800-luvun lopun Raumalle sijoittamiaan sattumuksia, ja niiden pääosassa oli kolme nuorta merimiestä: kertojana toimiva "mnää" eli Anundilan Kalkke, Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro.

Vuonna 1930 Nortamolle perustettiin Raumalla oma nimikkoseura, Nortamo-Seor. Elokuvaaja Jouko Nummela on myös seuran jäsen ja taltioinut aktiivisesti kotiseutunsa historiaa ja kulttuuria. Osan lyhyelokuvistaan hän toteutti seuralaisten avustuksella.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto