Sian elämä – Perttu Saksan vahva valokuvasarja

Julkaistu 13.12.2014 - 19:12. Päivitetty 21.04.2015 - 13:36

Millaista on sian elämä Suomessa? Eläimen ja ihmisen suhteen kuvaajana tunnetuksi tullut valokuvaaja Perttu Saksa otti Ylen haasteen vastaan ja loi kuvasarjan sian elämästä. Pohjaksi työlleen Fotofinlandia 2014 -palkittu kuvaaja sai käsikirjoituksen sian elämän keskeisistä vaiheista ja ongelmakohdista.

Sian elämä Perttu Saksan valokuvin. 2.0

Synnytyskone? Emakon hyvinvointi ja emakkohäkit ovat yksi sikateollisuuden suurimmista ongelmista. Emakon tiineys kestää vajaat neljä kuukautta. Sen liikkumista rajoitetaan alkutiineyden ajan jotta tiineys onnistuisi. Myös porsituksen ja noin neljän viikon imetyksen ajan emakko viettää emakkohäkissä.

Emakko synnyttää vuodessa keskimäärin 2,2 pahnuetta ja yksi tuotantokierros kestää noin viisi kuukautta. Tämä tarkoittaa, että emakko voi joutua viettämään häkissä yli neljä kuukautta vuodesta. Häkissä emakko voi maata ja nousta seisomaan. Häkit synnyttävät apaattisuutta ja stressiä, eivätkä ne anna mahdollisuutta emakkojen sisäsyntyiselle pesänrakennustarpeelle.

Häkkien käyttöä perustellaan useimmiten sillä, että ne estävät porsaita jäämästä vahingossa emakon alle. Kuitenkin myös vapaassa porsimisessa ja ryhmäporsituksessa on päästy mataliin kuolleisuuslukuihin silloin, kun karsinat on suunniteltu hyvin. Ruotsin lainsäädännössä emakkohäkkien käyttö on kielletty, lukuun ottamatta ensimmäisiä päiviä porsimisen jälkeen.

Sian elämä Perttu Saksan valokuvin. 2.0

Turhaa kärsimystä? Porsaiden elämään liittyy ainakin kaksi toimenpidettä, joiden tarpeellisuutta ja toteutustapaa arvostellaan: karjuporsaiden kastraatio eli sukupuolirauhasten poistaminen ja hampaiden hiominen.

Karjuporsaat kastroidaan, jottei niiden lihaan erittyisi niin sanottua karjun hajua. Hajun huomaa lihaa kypsennettäessä. Jos karjuporsaita ei kastroida, ne voivat muuttua aggressiivisiksi ja alkavat astua nuoria naaraita tai toisiaan.

Kastraatio tehdään viiltohaavasta. Suuret suomalaiset lihatalot edellyttävät tuottajaa käyttämään pistettävää kivunlievitystä ennen toimenpidettä. Kirurgiselle kastraatiolle etsitään koko ajan vaihtoehtoja, mutta niissäkin on omat ongelmansa. Esimerkiksi nukutus on rankka toimenpide nuorelle porsaalle, eivätkä kivesten surkastumiseen johtavat rokotteet tehoa kaikkiin.

Suomessa porsaan saa kastroida kirurgisesti ilman kivunlievitystä tai anestesiaa seitsemän päivän ikäiseksi asti. Eurooppalainen liha-ala on sitoutunut siihen, että kirurgisesta kastraatiosta päästäisiin eroon vuoteen 2018 mennessä. Monissa maissa on jo nyt säädöksiä, joiden mukaan sikoja ei saa kastroida ilman kivunlievitystä.

Porsaiden hampaita on hiottu tai kulmahampaat katkaistu, jotta ne eivät vahingoita emakon nisiä. Hionta on kuitenkin vaikeaa: juurikanavat paljastuvat, jos hampaita hiotaan liikaa.

Kuitenkin Hyvin imettävät emakot pitävät porsaansa niin tyytyväisinä, että ne eivät vaurioita toisiaan tai emakon nisiä. Hiominen onkin Suomessa poistumassa kokonaan – lähes kaikki sikatilat ovat havainneet toimenpiteen turhaksi.

Sian elämä Perttu Saksan valokuvin. sian elämä

Turhautuneisuutta? Sian luonteeseen kuuluu tonkia kärsällä ja tutkia ympäristöä suullaan: esimerkiksi luonnossa sika käyttää useita tunteja päivässä ruoanhankintaan. Tuotanto-olosuhteissa siihen kuluu vain noin 10 minuuttia. Sikaloiden yksi ongelma on virikkeiden puuttuminen. Tilanne on parantunut viime vuosina merkittävästi, mutta kehitettävää on edelleen. Lakisääteinen virikkeiden määrä jää toteutumatta muutamalla prosentilla tuotantotiloista.

Koska karsinoiden lattiat koostuvat suurimmaksi osaksi betonista, sikojen sisäsyntyinen tarve maan tonkimiseen jää toteutumatta. Turhautuessaan ja tylsistyessään siat esimerkiksi purevat toisiaan hännästä. Tulehtunut häntä aiheuttaa kipua ja sairauksia. Toisinaan purentaa pyritään estämään katkaisemalla sian häntä. Suomessa ja Ruotsissa hännänkatkaisu ei ole lain mukaan sallittua, toisin kuin esimerkiksi Tanskassa. Kielto on tärkeä, koska hännänpurennasta voi suoraan päätellä, kuinka hyvin tai huonosti siat voivat. Jos elintilaa ja virikkeitä on tarpeeksi, jäävät hännät helpommin rauhaan.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tulkintaohjeet nykyisestä lainsäädännöstä edellyttävät, että karsinassa on jatkuvasti joko vähintään pieni määrä kuiviketta taikka jotakin tavaraa, kuten ketjuja tai muita pureskeltavaa. Lisäksi edellytetään, että jos kuiviketta ei ole jatkuvasti, sioille annetaan vähintään kahdesti päivässä olkia, sanomalehtiä tai vastaavaa.

Sian elämä Perttu Saksan valokuvin. 2.0

Kuka väistää? Ahtaat tuotantotilat tilat aiheuttavat sikojen hyvinvoinnille ongelmia. Sika tarvitsee tilaa väistääkseen arvojärjestyksessä vahvempaa - jos sitä ei ole, voi syntyä tappeluita. Myös ruokailupaikoilla ja käytävillä pitäisi olla niin paljon tilaa, että aremmatkin eläimet uskaltavat liikkua. Pienimpiä porsaita kiusataan helposti. Siksi karsinoihin pyritään lajittelemaan mahdollisimman samankokoisia porsaita.

Eläinsuojelulaki vaatii 80–100-kiloista sikaa kohti tilaa 0,8–1 neliömetriä. Tämä on liian vähän eläimen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.

Sian elämä Perttu Saksan valokuvin. 2.0

Mystinen uhka? Ihmisen tapa olla maailmassa poikkeaa täysin sian aistimaailmasta ja tarpeista. Kuinka sika kokee ihmisen sialle rakentaman ympäristön - ja ihmisen?

Ihmisen ylivaltaa eläimiin on verrattu jopa keskitysleirien voimasuhteisiin. Tätä vertausta on sittemmin kritisoitu: koska eläin ei kuulu ihmisen maailmaan, eläimen osa tuotantokoneistossa on vielä paljon hirveämpi.

Sian elämä Perttu Saksan valokuvin. 2.0

Sairaudet? Lääkitystarvetta sioille aiheuttavat eniten hännänpurenta, niveltulehdukset, porsaiden ripuli ja emakoiden porsimisvaiheen tulehdukset, lähinnä utare- ja kohtutulehdukset. Eniten sioille käytetään antibiootteja, yleisimmin penisilliiniä, joka annetaan injektiona. Porsaiden ripuliin voidaan antaa rehun seassa antibiootteja kuten tetrasykliinejä.

Toiseksi käytetyin lääkeryhmä ovat kipulääkkeet esimerkiksi kastraatiossa, erilaisissa tulehduksissa ja porsimisvaiheessa. Hormoneja siat saattavat saada esimerkiksi porsimisen käynnistämiseen.

Terveiden eläinten ennaltaehkäisevä tai kasvun edistämiseen liittyvä antibioottilääkitys on Suomessa kiellettyä. Lääkkeiden käyttöä säännellään siten, että lääkkeet tulevat tiloille vain eläinlääkärin määräyksestä. Sikojen elinolosuhteita parantamalla voidaan vähentää sairastumisia ja lääkkeiden käyttöä.

Sian elämä Perttu Saksan valokuvin. 2

Viimeinen matka. Eläimen astuminen teurasautoon kuvitellaan usein kauheaksi: on paniikkia ja kirkumista. Todellisuudessa sikojen kuljetukset teurastamolle sujuvat yleensä rauhallisesti. Siat ovat levottomia joutuessaan erilleen laumastaan, ja siksi niiden annetaan olla suurimman osan ajasta laumassa. Siat kuljetetaan teurastamolle autoissa, joissa voi olla kahdesta kolmeen tasoa päällekkäin.

Sian elämä Perttu Saksan valokuvin. sian elämä

Ikiuneen. Teurastamoon saapunut sika kulkee laumassa käytävään, josta se ohjataan hiilidioksiditainnutukseen. Aiemmin tainnutuksessa käytettiin sähköä; sen käyttö on nykyisin vähentynyt.

Tainnutusmenetelmän tuskallisuudesta ei ole varmaa tietoa, ja menetelmiä kehitetään jatkuvasti. Joidenkin arvioiden mukaan hiilidioksiditainnutus on sialle sähkötainnutusta stressaavampi, sillä hiilidioksidi saattaa aiheuttaa paniikin tunnetta. Viime aikoina tainnutukseen on testattu argonia. Sen käytön on todettu stressaavan sikaa vähemmän.

Tainnutuksen jälkeen sika nostetaan roikkumaan takajalastaan, ja noin 50 sekunnin sisällä se saa kuolettavan piston eli kaulavaltimot katkaistaan.

Viimeiseksi

Moni asia sikojen elinoloissa on muuttunut viime vuosina paremmaksi. Vuoden 2011 alusta lähtien sikojen terveydenhuoltojärjestelmässä Sikavassa otettiin käyttöön vastuullisen tuotannon raja-arvot. Mittareilla seurataan teurastamolla lihantarkastuksen yhteydessä tehtyjä hylkäyksiä ja kuolleisuuslukuja. Jos teurastamoiden yhdessä sopimat raja-arvot ylittyvät, teurastamot puuttuvat tilanteeseen. Jos tilanne ei huomautuksesta parane, teurastamot voivat lopettaa sikojen ostamisen ongelmatiloilta.

Luomusianlihaa ei Suomessa ole juuri saatavilla, eivätkä myöskään lihatalot ole erityisen innostuneita luomutuotannon kehittämisestä vähäisen kysynnän vuoksi. Luomutuotanto vaatii sikatilalliselta isoja investointeja ja tarkkuutta erityisesti sian ruokinnassa.

Maataloustuottajat toimivat vaativassa tilanteessa muun muassa lihan matalien tuottajahintojen takia. Maataloustuottajien ja eläinten yhteisen edun edistämiseksi tarvitaan siksi uusia yhteiskunnallisia keskustelunavauksia.

sian elinkaari Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen sian elämä

Sian elämä englanniksi - A Pig´s Life - A powerful series of photographs by Perttu Saksa

Valokuvaaja Perttu Saksan haastattelu: Valokuvaaja Perttu Saksa katsoo ihmistä kuvaamalla eläintä

Lähteet ja kirjallisuus:

Sikapossu. Markku Haapio, Otava 2004; Tiedätkö mitä syöt? Auli Koponen, Tammi, 1999; Kaikesta jää jälki. Puheenvuoroja ympäristöä säästävistä valinnoista. Avain, 2008;
Syötäväksi kasvatetut. Miten ruokasi eli elämänsä. Elina Lappalainen. Atena Kustannus Oy, 2012; Eläinten syömisestä. Jonathan Safran Foer, Atena 2009; www.ruokatieto.fi; www.sikatieto.fi;
Luomusikala Suomen olosuhteissa http://www.mtt.fi/met/pdf/met21.pdf ; Ts.fi - http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/265020/Mammuttiautoon+mahtuu+jopa+300+sikaa

Lapsille: Mistä ruoka tulee? -peli http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/opettajien-materiaali/varhaiskasvatus/mista-ruoka-tulee