Hyppää pääsisältöön

Valokuvaaja Perttu Saksa katsoo ihmistä kuvaamalla eläimiä

Perttu Saksa kuvaa ihmisen ja eläimen suhdetta.
Perttu Saksa kuvaa ihmisen ja eläimen suhdetta. Kuva: Perttu Saksa perttu saksa

Nainen vetää päälleen jättimäistä tekomahaa ja valtavia vaahtomuovirintoja, dekolteehen hierotaan vaseliinia, silmänalusia tummennetaan.

Valokuvaaja Perttu Saksa, 36, suunnittelee studiossa Ylen tilaamaa kuvasarjaa ja rakentaa mielikuvaansa tehotuotantosian elämästä. Elämänkaaren alkupäässä pikkulapsi leikkii terävillä esineillä, lopussa teini suljetaan laatikkoon.

Fotofinlandia 2014 -voittaja sanoo löytävänsä työskentelyflow´n kun kuvaustilanteeseen tai -aiheeseen kiteytyy jotakin oleellista. Tänään flow on läsnä.

Perttu Saksa kuvaa Ylellä.
Perttu Saksa kuvaa Ylellä. Kuva: Ulla Vuorela valokuvaus

– Oma suhteeni lihansyöntiin ei ole dualistinen joko - tai. Hyväksyn sen, että ihminen on sekasyöjä, mutta en sitä, että eläin nähdään elävänä viljana. Eläimiä pitää arvostaa enemmän; tunnustaa niiden elämät monimuotoisuudessaan ja elämän arvo, oleminen maailmassa, sanoo Saksa.

Lihansyöntiin voisi Saksan mukaan puuttua tiukemmilla yhteiskunnallisilla rakenteilla. Jos ei aiota luopua eläinten syömisestä, pitäisi niitä syödä vähemmän.

– On hullua kiistellä koulujen kasvisruokapäivän tarpeellisuudesta, kun pitäisi kiistellä siitä, miksi syödään lihaa ylipäätään.

Eläinten merkitystä ja ihmisen ja eläimen suhdetta valokuvin tutkiva Saksa arvottaa ihmisen ylimielisyyttä, yli-ihmisyyttä. Saksan mukaan ihminen on peto, jonka olemme lakaisseet “sivistyspäissämme” maton alle. Tuhoamme maapalloa sitä nopeammalla tahdilla, mitä vähemmän asiaa ajattelemme, ja sama liittyy Saksan mukaan eläinten kohtelemiseen.

Saksa tekee väitöskirjaa Aalto-yliopistolle eläinsubjektin kohtaamisesta kuvissa.

– Voiko kuvan kautta tavoittaa jotakin, mitä emme muuten eläimessä kohtaa ja vastaavasti, mitä olemme menettäneet siinä, että eläin on nykyään läsnä oikeastaan enää kuvissa, Saksa selittää.

– Tehotuotanto ja eläinten kärsimys ovat aiheina tabuja, joista ei edes puhuta - saati katsella kuvia. Sivistys ei ole sitä, että sysäämme eläimet valtavaan koneistoomme, jossa suhtaudumme niihin sieluttomana materiaalina. Se on barbaarista.

Maailmassa tapahtuu kammottavia asioita

Saksa matkusti kuvaamaanTshernobylin voimalan naapuriin, Pripyatiin vuonna 2010 kun Suomessa äänestettiin uudesta ydinvoimalasta.

– Ydinvoimassa minua kiinnostaa se, että emme oikeasti käsitä miten suurten ja tuhoisien voimien kanssa olemme tekemisissä. Halusin käsitellä asiaa ja kävin mielessäni läpi muistikuvia lapsuudestani, kun onnettomuus Ukrainassa tapahtui. Paikan päällä tajusi konkreettisesti, miten peruuttamatonta tuhoa kykenemme saamaan aikaan.

Perttu Saksa valokuvaamisesta

  • Kuva on vain pintaa; ilman sisältöä se on aika tyhjää maailmassa, jossa tuotetaan uuvuttavalla tahdilla koko ajan lisää ja lisää kuvia.
  • Kuvantekeminen ja kuvaaminen on minulle enemmän kuin ammatti. Se on tapa ajatella ja hahmottaa maailmaa. En ole tehnyt koskaan mitään muuta työtä. Kuvaaminen hiipi salakavalasti elämääni: olen aina piirtänyt paljon, mutta kuvaaminen on sidottu todellisuuteen ja hetkellisyyteen. Se kiinnosti ja tartuin siihen tiukemmin kiinni.
  • Seuraan yhteiskunnallisia aiheita kuten ympäristöpolitiikkaa tiiviisti. Olen lähtökohdiltani dokumentaristi: maailma ympärillä kiinnostaa ja herättää rajaamaan siitä aiheita tarkasteltavaksi, vaikka lopputulos ei olisikaan enää dokumentaarisuuteen sidottua.
  • Minua on kritisoitu siitä, että kuvaan kaupallisiin toimeksiantoihin “viherpesukuvastona” eläimiä. Näen tässä kaksi puolta: mitä enemmän tuotantoeläimiä esitellään yksilöinä, sitä paremmin kuluttajat tiedostavat eläinten olemassaolon koneiston takana ja se velvoittaa myös tuottajaa. Kun näkee yksilön niin tiedostaa tehotuotantoeläimistä otettuja kuviakin eri tavalla – ei kiellä niiden olemassaoloa vaan ottaa niistä vastuun. Empatia on kuitenkin inhimillisyyden kantava voima.

– Kävelin Pripjatin autiokaupungin halki ja tajusin katselevani kaupungin metsittyneitä raunioita historiallisesta perspektiivistä, mutta vain silmänräpäys onnettomuuden jälkeen – kun ajan kulumisen suhteuttaa siihen käsittämättömän kaukaiseen aikaan tulevaisuudessa, jolloin saastuneella alueella voisi olla onnettomuuden jälkeen ihmisasutusta uudelleen.

Parhaillaan Saksa valmistelee kuvia maaliskuussa avautuvaan näyttelyyn. Työt käsittelevät eläinaihetta aikaisempien kuvien tapaan. Nyt ajatus eläimestä on abstraktimpi ja liittyy enemmänkin ihmistä ympäröivään maailmaan ja sen tiedostamiseen. Keväällä Saksa aloittaa dokumentaarisen elokuvan kuvaamisen, joka liittyy myös ihmisen ja eläimen suhteeseen.

– Eläin on ihmiselle peili; kanssakulkija, jonka kautta heijastelemme omaa maailmassa olemistamme ja sitä, miten suhtaudumme toisiin ja toiseuteen. Eläin määrittää ihmisyyttä, miten arvotamme elämää ja miten suhtaudumme meille vieraisiin lajeihin, joiden kanssa jaamme saman planeetan, mutta kuljemme rinnakkain eri maailmoissa, emme ymmärrä toisiamme.

Saksa haluaa kuvantekemisen kautta hahmottaa, mitä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu. Hän sanoo olevansa "huono anarkisti" siksi, että uskoo ainoastaan suurten yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamisen vaikuttavan ratkaisevasti tapoihimme kuluttaa. Alkuun paneva voima on kuitenkin aina yksilötason valinnoissa.

Perttu Saksa asettelee valokuvausstudiossa lapsen jalkoja lihakoukkua markeeraavaan s-koukkuun ja pyytää avustajia suihkuttamaan ilmaan vettä. Mallia naurattaa, kun vesi kutittaa. Lopputulos kameran näytössä on karmaiseva.

– Jos koen jonkun asian yhteiskunnallisena epäkohtana, niin minua on hankalaa saada käsittelemään sitä kovin mairittelevasti.

Tehotuotanto-asiaa

Katso Sian elämä - Perttu Saksan valokuvasarja

Possun elämä syntymästä teurastamolle – katso videoklipit

Testaa, kuinka hyvin tunnet joulukinkkusi elämän!

MOT: Superbakteeri kinkussa
TV1 maanantaina 15.12 klo 20

Spotlight: Bakteeripommi (tekstitetty suomeksi)
Yle Fem tiistaina 16.12. klo 20

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta