Bakteeripommi vaanii broilerissa – ESBL-bakteerit ovat antibiootteja hajottavia suolibakteereita, jotka tarttuvat myös ihmisiin

Suomalaisesta broilerista löytyy antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita. ESBL-bakteerit ovat suolibakteereita, ja ne hajottavat useita antibiootteja. Ne tarttuvat myös ihmisiin.

Yhä useampi suomalainen on ESBL-bakteerin kantaja. THL arvioi että 2–8 prosenttia suomalaisista on saanut ESBL-tartunnan. Tämä tarkoittaa 100 000–400 000 ihmistä.

Bakteerit eivät aiheuta ongelmia terveelle ihmiselle. Jos kantaja joutuu sairaalaan tai saa infektion, bakteeri vaikeuttaa hoitoa, koska useimmat antibiootit menettävät tehonsa.

Moni suomalainen saa ESBL-tartunnan matkoilta, muun muassa Intiassa ja Etelä-Euroopassa. Bakteeri leviää silti myös Suomessa, ja ruoka voi olla yksi lähde.

Raaka broileri saattaa sisältää ESBL-bakteereita. Hollantilaiset tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että osa ihmisten ESBL-tartunnoista on peräisin kananlihasta.

Suomen broilerit eivät saa antibiootteja

Sinikka Pelkonen toimii Evirassa eläintautibakteriologian professorina. Hänen johtamansa tutkimusryhmä ei odottanut löytävänsä ESBL-bakteereita broilerista Suomessa, koska tuotantopolven broilereita ei lääkitä antibiooteilla.

”Löysimme ESBL-bakteereita sekä broilerista, vanhemmaispolvesta että isovanhempaispolven siitoslinnuista. Oletamme että resistenssi on peräisin maahan tuoduista siitospolven untuvikoista”, Pelkonen sanoo.

Eviran tutkijat löysivät ESBL-bakteereita sekä elävistä linnuista että kaupassa myydyistä broilereista. Vuonna 2012 joka viides kaupan kanapaketti sisälsi näitä suolistobakteereita, viime vuonna osuus putosi 13 prosenttiin.

Tutkijatohtori Annamari Heikinheimo Helsingin yliopistosta on tänä vuonna etsinyt ESBL-bakteereita teuraaksi menevistä broilereista, sioista ja naudoista.

”Näitä resistenttejä bakteereita on nyt 1–2 prosentissa teurastamoon tuotuja sikoja ja nautoja, ja kahdeksassa prosentissa broilereita. Suomessa ESBL-bakteereita on selvästi vähemmän kuin muissa pohjoismaissa, joissa käytetään antibiootteja broilerintuotannossa”, Heikinheimo sanoo.

Suomeen on tänäkin vuonna tuotu ESBL-bakteereita kantavia untuvikkoja ulkomailta. Kolme suomalaisyritystä on tuonut untuvikkoja, mutta Evira ei halua nimetä yrityksiä.

Broilereille Hollannissa paljon antibiootteja

Suomessa syödään yhä enemmän broileria, noin 100 miljoonaa kiloa vuodessa. Suomeen tuodaan myös yhä enemmän broilerinlihaa ulkomailta. Eniten raakaa kanaa tuodaan Hollannista.

Hollanti kuului vielä muutama vuosi sitten maihin, joissa käytettiin eniten antibiootteja eläinkasvatuksessa koko Euroopassa. Hollannissa broilereille käytettiin laajakirjoisia antibioottejaa, kolmannen ja neljännen polven kefalosporiineja, jotka ovat suorassa yhteydessä ESBL-resistenssin syntyyn.

Kun tutkijat 2009 totesivat, että lähes kaikissa broilereissa oli runsaasti ESBL-bakteereita, hallitus päätti rajoittaa antibioottien käyttöä eläintaloudessa. Nyt antibiootteja käytetään puolet vähemmän, mutta vielä monin verroin enemmän kuin Suomessa.

Toimittaja: Anna Viveca Gardberg / Spotlight

Ylen bakteeripaketti

• Superbakteerit löysivät tiensä sikatiloille
• Ihmistä ovelampi bakteeri
• S-ryhmä viisveisasi superbakteerista
• Possun elämä syntymästä teurastamolle – katso videoklipit
• Superbakteerit sairaanhoitopiireittäin
• Testaa, kuinka hyvin tunnet joulukinkkusi elämän!
• Bakteeripommi vaanii broilerissa
• Spotlight: Bakteriebomb i broiler
• Spotlight: Allt flera finländare får ESBL-bakterier
• Spotlight: Mycket resistens i holländsk kyckling
• Sian elämä – Perttu Saksan valokuvasarja
• Valokuvaaja Saksa katsoo ihmistä kuvaamalla eläintä

MOT: Superbakteeri kinkussa
Esitetty TV1:ssä 15.12.2014
Yle Areenassa

Spotlight: Bakteeripommi (tekstitetty suomeksi)
Esitetty Yle Fem -kanavalla 16.12.2014.
Yle Areenassa

Otsikkoa tarkennettu 28.1.2019.