Superbakteeri kinkussa: käsikirjoitus

MOT:
"Löysimme sika MRSA bakteerin joulukinkusta, jota myytiin Prismassa. Mitä aiotte tehdä asialle?"

Sari Ristaniemi, laadunvarmistuksen ryhmäpäällikkö, S-ryhmä:
"Me ei itseasiassa tuolle asialle tehdä välttämättä yhtään mitään."

MOT-tunnus

Antibiootit ovat osa eläinten tehotuotantoa, jotta tiheästi elävät eläimet eivät saisi tarttuvia tauteja. Mutta antibioottien käytöllä on varjopuolensa. Aikaisemmin lähinnä sairaaloita vaivanneet antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat nyt löytäneet tiensä eläintiloille, myös Suomeen. Eläimistä superbakteerit saattavat tarttua ihmisiin, ja seuraukset voivat olla kohtalokkaita.

MOT:
"How many death cases of pig-MRSA have you had?"

Hans Jørn Kolmos, mikrobiologian professori. Odensen yliopistollinen sairaala.
"So far we have had five. Transmission right now is out of control."

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan superbakteerit ovat yksi suurimmista maailmanlaajuisista uhkista terveydelle. Jo nyt tällaiset bakteerit tappavat vuosittain yli 40 000 ihmistä pelkästään EU:ssa ja Yhdysvalloissa.

MOT on selvittänyt Yle Fem-kanavan tutkivan ohjelman Spotlightin kanssa superbakteereiden tuloa eläintuotantoon ja sen seurauksia ruokapöytään asti.

Spotlight keskittyy kanatuotantoon, MOT sikatuotantoon. Uskaltaako joulukinkkua syödä?

Otsikko: Superbakteeri kinkussa

Sianliha on eniten kulutettu lihalaji Suomessa. Jouluna sianlihan kulutus on huipussaan: suomalaiset ostavat joulukinkkuja melkein 7 miljoonan kilon edestä.

"Tässä on suomalaista lihaa, otetaan se".

Suurin osa ostetusta porsaanlihasta on kotimaista, mutta lihaa tuodaan yhä enemmän ulkomailta, kuten Tanskasta, Saksasta ja Hollannista. Antibiooteille vastustuskykyinen MRSA-bakteeri on vime vuosien aikana levinnyt laajasti eurooppalaisille sikatiloille.

(MRSA = metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus)

Viranomaiset eivät ole tutkineet, löytyykö Suomessa myydystä sianlihasta mrsa-bakteereita. Päätimme testauttaa kotimaista ja ulkomaista possunlihaa. Ostimme sianlihaa suurimmista kauppaketjuista eri puolilla pääkaupunkiseutua. Testiin otettiin myös neljä joulukinkkua.

Palaamme testiin myöhemmin ohjelmassa.

MRSA tunnetaan Suomessa paremmin sairaalabakteerina, joka vaikeuttaa vakavasti sairaiden hoitoa. Pahimmassa tapauksessa se voi tappaa. 44-vuotias Matti Kovaleff sai tietää kesällä että hän on saanut useille antibiooteille vastustuskykyisen MRSA-bakteerin. Kun tapaamme, hän on Helsingin Meilahden sairaalassa.

Matti Kovaleff:
"Siis mä olen ollut nyt eristyshuoneessa sen kesäkuun puolenvälin jälkeen, kun mä olen ollut erilaisissa sairaaloissa. Mulla on ollut muitakin sairauksia. mä tulin alun perin sairaalaan leikkauksen takia, lonkkaleikkauksen takia."

Suomessa ilmoitetaan noin 1200 MRSA-tapausta vuodessa. Sen lisäksi sairaaloista löytyy useita muita superbakteereita – viime vuonna yhteensä yli 5000 tapausta. Kokosimme ensimmäistä kertaa yhteen superbakteereiden ja sika mrsa:n esiintyvyystiedot sairaalapiireittäin. Kartta löytyy MOT:n nettisivuilta.

Useimmat potilaat saavat Matti Kovaleffin tavoin bakteerin sairaalasta.

Matti Kovaleff:
"En tiedä ihan tarkalleen, kuinka, kuinka siellä sen oon saanut. Mä olin neljän hengen huoneessa, ja mä olen saanut sen sairaalasta, mut siis tätä tapahtuu. Siis totta kai tapahtuu siirtymiä. Mä ymmärrän täysin, että tämmöistä sattuu. Jos tota on yhtään seurallisempi ihminen, niin en suosittele eristyshuoneita, koska nää on tota, nää ei, jos ei ole, jos ei ole hyvät hermot ja hyvä erakkoluonne, niin ei pärjää."

Ihmisperäisen MRSA:n ohella on sikaperäinen MRSA-bakteeri. Se on levinnyt kulovalkean tavoin Tanskassa. Vuonna 2012 44% Tanskan sioista kantoi mrsa-bakteeria. Viime vuonna osuus oli jo 88%.
Sikatilalla työskennelleellä 22-vuotiaalla Charlotte Christensenillä todettiin sika-MRSA vuosi sitten. Hän sai mrsa-tulehduksen käsiin ja jalkoihin.

Charlotte Christensen:
"Det startede med at jeg havde en rift på den ene finger, og det var sådan et sår der ikke ville hele. Og så begyndte det sådan at brede sig til de andre fingre og sådan ud i håndfladen. Så til sidst havde jeg eksem overalt i den ene hånd, og så startede det på den anden hånd, og derefter under fødderne, hvor jeg fik sådan nogle udslæt, sådan noget eksem. Jeg kunne ikke rette mine fingre ud uden at det begyndte at bløde, eller bukke dem sammen, som, altså. Det betyder jo meget i ens hverdag, bare sådan nogle ting som at lave mad (tehdä ruokaa) og gøre rent, det er rigtig svært fordi at det selvfølgelig gør rigtig ondt, men altså det bløder og det er tørt og det kræver meget pleje."

Charlotte Christensen on kotoisin maaseudulta, Pohjois-Jyllannista, joka on Tanskan sikatihein alue. Christensen opiskeli unelma-ammattiinsa sianhoitajaksi. Hän ehti olla töissä sikalassa kuukauden ennen kuin hänellä todettiin MRSA.

Charlotte Christensen:
"Den betydning det har haft for mig, der tænker jeg, at jeg har jo måttet opgive det erhverv som jeg rigtig gerne ville. Og det har jo haft nogle økonomiske konsekvenser at skifte erhverv, fordi man igen skal starte forfra på en ny uddannelse og finde et nyt erhverv. Derudover har det haft de personlige konsekvenser som det har, fordi man får det stempel der i panden fordi man er MRSA-smittet. Og den måde man bliver mødt af folk på."

Christensenille tuli vaikeuksia hoitaa vuoden ikäistä lastaan. Tällä hetkellä hän saa niin vahvoja lääkkeitä, ettei saa tulla raskaaksi pariin vuoteen.

Sika-MRSA:ta löytyi Tanskassa ensimmäisen kerran ihmisestä 2007. Tänä vuonna yli tuhat ihmistä on saanut sikaMRSA:n. Viisi tanskalaista on kuollut. He eivät olleet tekemisissä sikojen kanssa. Se tarkoittaa että superbakteeri on levinnyt sikaloista muualle yhteiskuntaan. Tilanne huolestuttaa MRSA-asiantuntijaa, mikrobiologian professoria Hans Jörn Kolmosta.

Hans Jørn Kolmos, mikrobiologian professori, Odensen yliopistollinen sairaala:
"An increased MRSA is a severe health care problem. There is no doubt about that, because we get a lot of problems having to deal with MRSA patients. So it is an issue that really takes up a lot of resources."
"Most of our patients present with skin infections, boils and that kind of things. You can relatively easily treat them, but some of these cases get invasive. Around 2 % of all infected cases end up in septicaemia, where the bacteria go in the blood and attack the inner organs. They got what we call endocarditis and died from that, really. We couldn't control the infection despite of antibiotics."

Lääkärit eivät tarkkaan tiedä, miten viisi kuollutta tanskalaista oli saanut sika mrsa:n. Professori Kolmos mainitsee kolme tartuntamahdollisuutta: toisesta ihmisestä, sikalan lähiympäristöstä esimerkiksi lannan tai ilmanvaihdon kautta, tai raa’asta lihasta. Kolmosin mielestä viranomaiset ja sikateollisuus eivät ole ottaneet ongelmaa vakavasti.

Hans Jørn Kolmos, mikrobiologian professori, Odensen yliopistollinen sairaala:
"It would have been much, much easier had the authorities listened to out warnings five or six years back. Now it has gone out of control and it's much more difficult to manage."

MOT:
"Why has it increased so quickly in Denmark?"

Hans Jørn Kolmos:
"Because the pig farmers have totally neglected this issue."

Søren Larsen, Sikatilan toimitusjohtaja, Dalmose:
"We produce 16 000 pigs every year on this farm. From seven kilos to thirty kilos. And then we move them to two other farms we've got."

Søren Larsen on toisen sukupolven siankasvattaja.

MOT:
"These are Christmas ham?"
(Ovatko nämä joulukinkkuja?)

Søren Larsen:
"Yes."
(Kyllä)

MOT:
"Where do they go?"
(Mihin ne menevät?)

Søren Larsen:
"90 % or 95% is exported all over the world, except to Russia."
(90-95% viedään ympäri maailmaa paitsi Venäjälle.)

MOT:
"To Finland also?"
(Myös Suomeen?)

Søren Larsen:
"Oh yes!"
(oi, kyllä!)

Tanskassa käytetään enemmän antibiootteja kuin muissa Pohjoismaissa. Nyt MRSA-epidemia on saanut sikateollisuuden vähentämään antibioottien käyttöä. Yhä edelleen Tanskassa massalääkitään sikoja enemmän kuin Suomessa, jossa pyritään antamaan lääkitystä vain yksittäiselle, sairaalle eläimelle. Neljän viikon ikäisenä possut vieroitetaan emakoista. Silloin ne usein ovat hyvin alttiita sairauksille ja saavat helposti esimerkiksi ripulin, ja koko osasto joudutaan lääkitsemään antibiooteilla esimerkiksi veden mukana.

Søren Larsen:
"I can show you, but you can’t film it."
(Voin näyttää sinulle mutta sitä ei saa kuvata.)

Antibioottilääkitys on MRSA-epidemian aikana herkkä aihe, eikä Larsen halua meidän kuvaavan, miten hän laittaa juomaveteen lääkkeitä. Sianhoitaja Charlotte Christensen näki omin silmin, miten paljon antibiootteja sikaloissa käytetään.

Charlotte Christensen:
"Jeg synes jo det er helt vildt så meget medicin der bliver brugt. Man kan jo bare se flaskerne der ligger i spandevis af brugt medicin."
()

MOT:
"Have you had MRSA in your farm?"
(Onko sinun maatilallasi MRSA:ta?)

Søren Larsen:
"No, not that we know of."
(Ei tietääksemme.)

MOT:
"Not the pigs or the humans."
(Ei sioilla eikä ihmisillä?)

Søren Larsen:
"No." (Ei)

MOT:
"And how did you managed that? Because so many farms had that, MRSA."
()

Søren Larsen:
"We haven't been tested for three or four years, so we don't know if we've got it now."
(Emme ole käyneet testeissä kolmeen, neljään vuoteen, joten emme tiedä onko meillä sitä nyt.)

MOT:
"You haven't in fact tested yourself?"
(Et ole siis käynyt itse testeissä?)

Søren Larsen:
"No." (En.)

MRSA ei näytä olevan tanskalaisten sikayrittäjien mielestä suuri ongelma. Tanskan maatalousjärjestön johtava eläinlääkäri on samalla linjalla.

Poul Baekbo, johtava eläinlääkäri, Tanskan maatalousjärjestö:
"As I see it, it's not a major problem. It's a minor problem for humans, and that's… why we're discussing MRSA, it's due to human health and not pig health, because MRSA and staphylococcus has no health implications for the pigs themselves."

MOT:
"And how are you dealing with this problem?"
(Ja millä tavalla käsittelet tätä ongelmaa?)

Poul Baekbo:
"We try to see if we can keep the infection inside the pig farms. We want (…) all farmers to wash their hands, to keep all the dust inside the farm, change clothes whenever they leave the farm. And by this, we believe that we will reduce the transfer to the society, to some extent."

Hans Jørn Kolmos:
"You cannot clean a person completely, because this MRSA is not only colonizing the skin, it's also in your nose, it is in your throat. The only way forward is to reduce the amount of MRSA among the pigs. The problem here is, the pigs are not sick, it doesn't interfere with their production, so they don't want to spend money on it. Instead, they just send the bill to health care. That's not acceptable."

Tanskassa on nostettu oikeusjuttuja kahta sika MRSA:ta tutkinutta toimittajaa vastaan. Kesällä he saivat 300 euron sakkotuomiot kahdentoista tartunnan saaneen sikatilan nimeämisestä. Yksi toimittajista on valittanut päätöksestä.

Hans Jørn Kolmos:
"There has been a culture of silencing down this problem. Maybe because they don't want to put any pressure on the farmers in order to protect the food industry and the export of food from Denmark. I don’t know. But it's a strange situation, and instead of doing anything active to control it, they have tried to just put a lid on it and tried to keep people silent. And this was the ultimate way to scare people, to shoot two journalists and in this way to scare all the others to shut down."

Kjeld Hansen oli yksi toimittajista, joka sai sakkotuomion MRSA-uutisoinnista. Hän ei aio lopettaa MRSA:n tutkimista, koska se on hänen mielestään yhteiskunnallisesti merkittävä asia.

Kjeld Hansen, tutkiva toimittaja, kirjailija:
"We're talking millions floating into this new bug. I mean if you have this swine MRSA as the number one MRSA, and we do have it now as the number one, it's gonna cost millions in hospital expenditures. When you go to hospital today in Denmark already and you're supposed to have some kind of surgery, among the questions they ask you there'll be one question asked, do you have any connections to pigs. It's already like that, and if you answer yes I have, I'm a pig farmer or my husband is a pig farmer, they'll put you into isolation. You'll get a single room and the doctors will be like people going to Mars. And I can tell you that the money is BURNING. It's ten times the normal cost of treating a patient in hospital, at least ten times."

MOT:
"Poul Baekbo from the pig industry said it's not a dangerous bug. Do you agree?"
(Poul Baekbo sikateollisuudesta sanoo ettei se ole vaarallinen tauti. Oletko samaa mieltä?)

Kjeld Hansen:
"I think the people who lost a member of the family to this bug will disagree with this man. I think the people who have had an infection, and quite a few have been to the hospital now with infections by this bug, without dying, will disagree with this man. And me too. It's very cynical and as everybody can say it's because of the money. I mean this man is hired to say it, because he's hired by the industry."

On kulunut pari päivää siitä, kun jätimme ostamamme porsaanlihat Eviraan tutkittavaksi. Nyt näytteitä analysoidaan Eviran laboratoriossa.

Tulos selviää kohta.

Anna-Liisa Myllyniemi, tutkimusyksikön johtaja, Evira:
"Tietenkin ollaan erittäin huolestuneita kaikesta tämän tyyppisistä ilmöistä ja ehkä se on hiukan niin ku yllättäny se leviämisnopeus Tanskassa."

Suomessa sika mrsa-tilanteesta ei ole tehty laajaa kartoitusta. Useamman pienemmän tutkimuksen perusteella Elintarviketurvallisuusvirasto Evira arvioi, että viidestätoista prosentista Suomen sikaloita löytyy tätä superbakteeria.

Anna-Liisa Myllyniemi, tutkimusyksikön johtaja, Evira:
"Jouduttiin toteamaan, ett ett kyllä sitä meilläkin on, mikä oli yllätys. Koska meille siinä vaiheessa tuotiin sikoja vain Norjasta, jossa ei MRSA:ta ole todettu niin, mutt oli se se oli niin kun negatiivinen yllätys kyllä ehdottomasti. "

MOT:
"No mistä se on voinut tulla, onko siitä tietoa?"

Anna-Liisa Myllyniemi:
"Emme tiedä, ett ett sehän on saattanut olla esimerkiks niin ku työntekijöiden mukana niin ku tuontitavarana. Teoriassa jonkun muun eläinlajin mukana. Että tää on jääny tästä voidaan vaan esittää arvailuja."

Suuret tilat, runsas antibioottien käyttö sekä sikojen liikkeet paikasta toiseen ovat tärkeimmät MRSA tartunnan syyt sioissa. Ihmisiin sika MRSA voi tarttua joko siasta tai toisesta ihmisestä. Sen sijaan ei ole näyttöä siitä, että mrsa tarttuu lihaa syömällä. MRSA voi kuitenkin tarttua raa’an lihan käsittelyssä ihon ja limakalvojen kautta.

Anna-Liisa Myllyniemi:
"Käsittelisin lihaa äärimmäisen huolellisesti. Ja pesisin käsiä ennen ja jälkeen sen lihan käsittelyn ja käsittelisin niin kun eri välineillä raakaa lihaa ja niin kun näitä raakana syötäviä elintarvikkeita. Niin kuumentaisin sen lihan varmasti läpikypsäks. Olisin tosi tarkkana siinä."

MOT:
"Ja sitten söisit ihan hyvällä ruokahalulla?"

Anna-Liisa Myllyniemi:
"Juu koska siellähän sitt se MRSA ei ei enää ole."

Hans Jørn Kolmos:
"If I had a choice to buy MRSA-free pork, I would prefer that, definitely. I would even be willing to pay a little extra for it."

SUOMALAINEN SIKALA, Huittinen

Vakavat eläintaudit kuten salmonella tai porsasyskä on saatu Suomessa kuriin. Sen takia massalääkitys on vähempää kuin esimerkiksi Tanskassa. Yksittäiset vaivat ja sairaudet lääkitään antibiooteilla.

Martin Ylikännö, Sikayrittäjien puheenjohtaja:
"Tässä on porsas jolla on niveltulehdus, niin se saa yksilölääkitystä."

Martin Ylikännöllä on porsastuotantosikala Huittisissa, Satakunnassa. Tilalla on 950 emakkoa, jotka tuottavat 25 000 porsasta vuodessa. Ylikännö on myös sikayrittäjien puheenjohtaja.
Lisää possun elämästä: yle.fi/mot

MOT:
"Suomessa sikatilojen määrä on laskenut rajusti ja tilojen koot ovat suurentuneet. Lihajalostajat ovat sanoneet julkisesti, että sikatuotantoa pitää tehostaa entisestään. Miten se voi vaikuttaa resistenttibakteereihin?"

Martin Ylikännö:
"No tietysti niin, että jos mitä enemmän eläimiä on aina yhdessä tilassa, niin silloin se tautipaine kasvaa. Tää on siis aivan sama, sama asia kuin se, että lastentarhoissa ryhmäkoot kasvaa, niin siellä korvatulehdukset yleistyy. Kyllä se pikkuporsas käyttäytyy aivan samalla tavalla, et silloin se vaatii vaan siltä hygienialta ja bioturvallisuudelta muutenkin, muutenkin paljon enemmän."

Suomessa ei tilastoida antibioottien käyttöä eläinlajeittain. Suurin osa antibiooteista menee kuitenkin sioille, koska broilerit eivät saa antibiootteja lainkaan ja sikoja on määrällisesti enemmän kuin lehmiä.

Martin Ylikännö:
"Niin kauan kuin me toimimme avoimilla markkinoilla, niin meidän on juostava entistä kovempaa tai sitten tää vaan täytyy hyväksyä se tilanne, että tämä tuotantomalli, mitä Suomessa tehdään, niin se ei ole kannattavaa, jonka jälkeen me ollaan sitten täysin sen tanskalaisen tai muun tuontilihan varassa. Eli niin kauan kuin meillä ei rajasuojaa ole, niin me emme voi hirvittävästi poiketa tässä tuotannon tehokkuudesta, tehokkuudessa niistä maista, joista sitä lihaa voidaan Suomeen tuoda."

On kulunut viikko siitä, kun veimme 25 sianlihapakettia Eviraan. Niistä 20 oli suomalaista, kolme tanskalaista, yksi hollantilainen ja yksi saksalainen. Nyt tulos on valmis.

Anna-Liisa Myllyniemi:
"Kaikki kotimaiset oli negatiiviset siis MRSA :ta ei niissä todettu. Ja yksi tanskalainen näyte oli positiivinen ja samoin se hollantilainen näyte."

MOT:
"Miten kommentoit tätä tulosta?"

Anna-Liisa Myllyniemi:
"No minusta ajatellen niin kun kotimaista tuotantoa niin se oli tietysti ihan hyvä hyvä asia ja ei tää tietysti suuren suuri yllätys ollut, että sieltä esimerkiks tanskalaisesta löyty, koska he itsekin ovat löytäneet melko korkeita prosentteja näistä lihatuotteista. Mutt ett tosiaan kun näytemäärä on kaiken kaikkiaan näin pieni, ett kauheen niin kun pitkälle meneviä johtopäätöksiä on aika vaikea vaikea siitä vetää, mutt kyllähän se toki suuntaa antava on."

Hollantilaiset pekonikuutiot myytiin K-marketissa Helsingissä. Soitin kauppiaalle ja kerroin mrsa-löydöstä. Puoli tuntia puhelun jälkeen Kesko ilmoittaa vetäneensä koko erän pois hyllyiltä ympäri maata.

Matti Kalervo, vastuullisuusjohtaja, Kesko:
"Me vedettiin se varmuuden vuoks markkinoilta pois ja muut erät pysäytettiin meidän varastolle ja teetetään niistä nyt MRSA:n määritykset ja arvioidaan sit sen jälkeen se kokonaistilanne."

MOT:
"Bakteeri, jonka Evira nyt löysi, oli ihmisperänen MRSA, eli siis puhutaan niin kun tästä sairaalabakteerista, miltä se kuulostaa?"

Matti Kalervo:
"Jos noin on, ni sillonhan sen täytyy, täytyy olla tota, mm, tuotantohygieniakysymys jossain vaiheessa sitä ketjua. Se on tietysti sinänsä huono asia ja se vaan nimenomaan korostaa sitä, et tota mikrobilogista valvontaa täytyy huolella tehdä."

Toinen MRSA-positiviinen liha oli tanskalainen pakastettu joulukinkku. Se myytiin S-ryhmän Prismassa Espoossa. S-ryhmä reagoi uutiseen eri tavalla kuin Kesko.

Sari Ristaniemi, laadunvarmistuksen ryhmäpäällikkö, S-ryhmä:
"Me ei itseasiassa tuolle asialle tehdä välttämättä yhtään mitään."

MOT:
"Eli ette aio vetää pois näitä?"

Sari Ristaniemi:
"Ei. Ei. Ei."

MOT:
"Tarkottaako se sitä, että on mahdollista, että suomalaiset ostavat joulukinkkua, jossa on MRSA bakteeria?"

Sari Ristaniemi:
"Se on ihan mahdollista joo. Me ei pidetä sitä semmosena elintarviketurvallisuusriskinä."

MOT:
"Sehän voi kuitenkin tarttua, kun käsittelee tätä lihaa?"

Sari Ristaniemi:
"Se meijän tietämyksen mukaan ja joka ikinen tutkimus ja joka ikinen viranomainen josta me ollaan tässä asiassa kuultu, ni on kertonu meille, että, et se ei tartu lihasta."

Vaikka MOT:n testissä suomalaisesta possunlihasta ei löytynyt MRSA:ta, Evira ei poissulje mahdollisuutta, että sitä voisi löytyä myös suomalaisesta lihasta.

Anna-Liisa Myllyniemi:
"Ei minusta ei varmoja me ei voida olla. Ei voida."

Yksi asia kuitenkin yhdistää tutkijoita ja sikayrittäjiä: kuluttajien vastuu. Jos kuluttajat olisivat valmiita maksamaan enemmän lihasta, tuotannon ei tarvitsisi olla niin tehokasta.

Hans Jørn Kolmos:
"We have built up a consumption of meat based on cheap production methods that has really gone beyond any reasonable limit."

Martin Ylikännö:
"Jos jossain bisneksessä ollaan mukana, niin silloin pitää vaan sen kärjen perässä pysyä tai sit se touhu loppuu.

MOT:
"Jopa eläinten hyvinvoinnin kustannuksella?"

Martin Ylikännö:
"No siis sillä lailla, että jos samalla markkinoilla on sellaista tavaraa, joka on eläinten hyvinvoinnin kustannuksella, niin silloin se on vähän sama juttu kuin esimerkiksi nyt on, vaatteita tulee paljon näistä hikipajoista, missä sitä lapsityövoimalla ja orjatyövoimalla tehdään. Ei siinä vaan kotimainen vaateteollisuus niille pärjää."

Hans Jørn Kolmos, mikrobiologian professori, Odensen yliopistollinen sairaala:
"The whole contemporary health care system, modern health care system relies on access to antibiotics that work. We cannot do transplantations, cancer therapy, implants without efficient antibiotics. And if resistant strains take over and our antibiotics lose in power, then it will have a huge impact on the whole health care system as we know it today. So there's really very much at stake. So we have to fight this war, war against the overuse of antibiotics."

Charlotte Christensen on päässyt eroon sika MRSA-bakteerista, mutta syö edelleen vahvoja lääkkeitä ihottumaan. Hän on jättänyt sikatilat ja hoitaa nyt vanhuksia. Christensen yrittää saada korvauksia entiseltä työnantajaltaan, joka ei missään vaiheessa varoittanut mrsa:sta eikä kertonut että tilalla oli tartunta.

Charlotte Christensen:
"Hvis at jeg havde vidst at der var den risiko her, og vidst hvad konsekvenserne af det her MRSA det ville være, så havde jeg aldrig nogensinde villet arbejde i en svinebesætning."

Sairaalasta MRSA-bakteerin saanut Matti Kovaleff on siirretty Katriinan sairaalaan, jossa hän saa kuntoutusta.

Matti Kovaleff:
"Mulla on toiveena, että pääsis edes jouluna käymään kotona. Se on tota, kun ei ole kotona käynyt vähään aikaan, niin kyllä sinne olisi kiva mennäkin jo välillä."