Superbakteerit tulevat – mutta kuka valvoo?

Sairaalabakteerina tunnettu MRSA-bakteeri on levinnyt räjähdymäisen nopeasti sikaloissa Tanskassa parin vuoden aikana. Antibiooteille vastustuskykyistä bakteeria esiintyy nyt melkein kaikissa sikaloissa. Sika-MRSA on tappanut viisi ihmistä, ja MRSA:n aiheuttamat terveydenhuollon kulut ovat kasvaneet nopeasti.

Tilanne on ällistyttänyt asiantuntijoita – ja suututtanut. Miksi sikateollisuus ei ole reagoinut vahvemmin ja nopeammin, silloin kun bakteeri oli vielä hallittavissa?

Suomessa Tanskan tilannetta seurataan rauhallisin mielin. Ehkä liiankin rauhallisin mielin. Kun kysyimme elintarviketurvallisuusvirastolta Eviralta, mitä Suomessa tehdään, jotta Tanskan tilanne ei toistu täällä, Evira heitti pallon liha-alan toimijoille.

”Käsittääkseni elinkeino kyllä yrittää saada asia hallintaan”, tutkimusjohtaja Anna-Liisa Myllyniemi vastasi.

Tanskassa juuri alan toimijat ovat olleet suurin ongelma. Arvostelijoiden mukaan ne eivät ole ottaneet tilannetta vakavasti, koska MRSA-tartuntaa kantavat siat eivät ole sairaita. Ne eivät häiritse sikatuotantoa. Sen sijaan ongelma siirtyy terveydenhuollolle, joka maksaa laskun.

Kunnon kartoitus puuttuu

Suomessa sikaloissa ei ole tehty kunnon MRSA-kartoitusta. Useat pienemmät tutkimukset kuitenkin näyttävät, että sikalat eivät ole välttyneet superbakteereilta. Evira arvioi, että viidellätoista prosentilla Suomen sikaloita on MRSA-bakteeri. Aiemmin Eviran asiantuntijat uskoivat vankasti kotimaisen eläintuotannon puhtauteen.

Evira ei ole tutkinut, löytyykö sianlihasta MRSA-bakteeria. Ensimmäinen testi tehtiin vasta MOT:n tilaamana. Isot kauppaketjut, Kesko ja S-ryhmä, testaavat lihaa pistokokein, mutta niissä ei haeta superbakteereita. Johtuuko tämä siitä, että kauppa ei koe superbakteereja merkittäviksi ruokaturvallisuudelle?

Se kuitenkin tiedetään, että raa’an lihan käsittelystä voi tarttua MRSA-bakteeri. Ja hollantilaisen tutkimuksen mukaan mitä enemmän sianlihaa syö sen suurempi riski on saada MRSA-bakteeri.

Kuluttajat eivät hyötyisi tiedosta. Lähinnähän se on tieto niille tiloille ja tiloillehan Evira on kyllä tiedottanut, jos meidän kartoituksessa he ovat olleet positiivisia.― Anna-Liisa Myllyniemi, Evira

Evira teollisuuden asialla?

MOT teki Eviralle tietopyynnön MRSA-tutkimuksista. Halusimme tietää, miltä sikatiloilta on löytynyt MRSA-bakteeria, miltä teurastamoilta tartuntoja löytyi ja miltä paikkakunnilta. Evira ei suostunut antamaan pyydettyjä tietoja. Eviran mukaan tietojen julkistaminen vahingoittaa sikateollisuutta. Eviran mukaan tietojen julkistaminen voisi "aiheuttaa vahinkoa asiaan osallisille", eli teurastamoille, kunnille ja sikatiloille.

Kenen etuja Evira oikein ajaa? Teollisuuden vai kuluttajien? Eviran tutkimusjohtajan Anna-Liisa Myllyniemen vastaus on selkeä:

"Kuluttajat eivät hyötyisi tiedosta. Lähinnähän se on tieto niille tiloille ja tiloillehan Evira on kyllä tiedottanut, jos meidän kartoituksessa he ovat olleet positiivisia", hän sanoo.

Tanskassa eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt, että tilakohtainen tieto on terveydelle ja ympäristölle niin merkittävä, että se pitää julkistaa. MRSA kun voi periaatteessa tarttua esimerkiksi lannan tai sikatilan ilmanvaihdon kautta. Niin, ja raa’an lihan kautta.

Ylen bakteeripaketti

• Superbakteerit löysivät tiensä sikatiloille
• Ihmistä ovelampi bakteeri
• Possun elämä syntymästä teurastamolle – katso videoklipit
• Testaa, kuinka hyvin tunnet joulukinkkusi elämän!
• Bakteeripommi vaanii broilerissa
• Spotlight: Bakteriebomb i broiler
• Spotlight: Allt flera finländare får ESBL-bakterier
• Spotlight: Mycket resistens i holländsk kyckling
• Sian elämä – Perttu Saksan valokuvasarja
• Valokuvaaja Saksa katsoo ihmistä kvaamalla eläintä

MOT: Superbakteeri kinkussa
TV1 maanantaina 15.12 klo 20

Spotlight: Bakteeripommi (tekstitetty suomeksi)
Yle Fem tiistaina 16.12. klo 20