Supisuomalainen joulu on tehty odotuksesta, tarinoista ja tietysti lahjoista

Joulupukki ja Petteri Punakuono. Joulupukki syöttää poroa joulu,joulupukki,poro,Saamenmaa,talvi

Julkaistu 15.12.2014 - 13:42. Päivitetty 04.05.2016 - 11:55

Suomessa joulu valaisee vuoden pimeintä aikaa. Joulu on täynnä toivoa, sillä sen jälkeen mennään jo kohti valoa. Tasan puolen vuoden kuluttua joulusta on toinen suuri juhla, juhannus, joka sääolosuhteiltaan on joulun vastakohta. Joulu on suomalaisille rakas juhla, täynnä perinteitä ja vanhoja uskomuksia. Jokainen tekee kuitenkin joulusta sellaisen kuin haluaa.

Kohta on joulu!

Kun vanha joulu on ohi, alkaa jo uuden odotus. Niin mukava juhla joulu monille on. Suomessa ei joulupuuhia ja koristeluja aloiteta niin aikaisin kuin monissa muissa maissa, mutta marraskuussa alkaa jo joulu olla mielessä ja näkyä kaupoissa, kaduilla, työpaikoilla ja kodeissa. Kohta on joulu!

Ihmisillä on kova kiire ja jouluvalmisteluihin jää aina liian vähän aikaa. Pitää ehtiä hankkia lahjoja, lähettää joulukortteja, valmistaa ruokia etukäteen, leipoa, koristaa kotia, siivota... Puhutaan jopa joulustressistä. Päämääränä on kuitenkin jouluna rauhoittua ja rentoutua.

Monet suomalaiset lähtevät pakoon pimeää talvea ulkomaille ja viettävät erilaisen joulun esimerkiksi Espanjassa tai Thaimaassa.

Iloinen joulu

Joulua odotetaan. Joulu on ilon, valon, rakkauden ja hyvän mielen juhla. Silloin halutaan muistaa kaikkia tärkeitä läheisiä: omaa perhettä, sukulaisia, ystäviä, työtovereita, lemmikkejä, kotieläimiä, talvilintuja...

Työpaikoilla ja ystäväpiireissä järjestetään jo marraskuusta lähtien pikkujouluja tai jouluglögejä, eli iloisia hetkiä yhdessä tai illanviettoja, joissa nautitaan herkkuja ja juhlitaan - joskus hiukan liikaa.

Jotkut hankkivat joulukuusen odottamaan jo hyvissä ajoin. Sen voi ostaa tai hankkia luvan kanssa metsästä. Suomessa kuusi kuitenkin kannetaan sisään yleensä vasta aattona tai aatonaattona.

Satujoulu

Joulu on täynnä tarinoita, tunnelmaa ja taikaa: tonttuja, lyhtyjä, salaisuuksia, lumimaisemia, poroja, joulupukin odotusta.

Suomessa kerrotaan riihitontusta ja saunatontusta, tontuista, jotka asuivat taloissa ja pitivät huolta erilaisista asioista. Ei perinne ole kadonnut, taloissa on vielä tonttuja...

Kuuluisa suomalainen tonttu on kirjailija Sakari Topeliuksen (1818 - 1898) tarinan Turun linnan tonttu, joka on seurannut linnan elämää satoja vuosia, 1200-luvulta lähtien.

Joulutontut auttavat Joulupukkia ja Joulumuoria lahjojen valmistamisessa ja käyvät ikkunoiden takana seuraamassa, ovatko lapset - ja aikuiset - kilttejä ennen joulua eli saavatko he lahjoja jouluaattona. Silloin suomalainen joulupukki lähtee matkaan Korvatunturilta, Lapista ja tuo lahjat koteihin.

Harras joulu

Jouluun liittyy paljon vilskettä ja kaupallisuutta, sitä ei voi välttää, mutta monille ainakin osa joulusta on harras ja hiljainen juhla. Halutaan muistaa joulun hyvä sanoma, Jeesuksen syntymä, rauha ja rakkaus. Jouluna muistetaan myös vainajia, kuolleita läheisiä.

Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi

Tämä on vanha sanonta. Tuomaan päivänä 21. joulukuuta alkoi joulunvietto entisaikaan suomalaistaloissa ja päättyi nuutinpäivänä 14.1.

Joulunaika toi iloa ja valoa ihmisten raskaaseen arkeen. Saatiin levätä, saunoa, syödä ja juoda. Iloinen joulu jatkui pitkään. Jouluyönä joulupöydässä oli syötävää koko yön. Jouluna yölläkin saa syödä, sanottiin ja sanotaan edelleen.

Vieläkin monelle joulussa on parasta lepo ja rauha. Valmisteluun kuuluu paljon hommaa, usein ennen joulua myös töissä on kova paine saada kaikki tehtyä ennen vuodenvaihdetta. Kun kaikki on valmista, saa vain olla ja se on monelle suomalaiselle parasta.

Juuri ennen joulua tehdään ostokset, hankitaan jouluruuat ja joulukuusi, usein vasta viime tipassa ja leivotaan pipareita ja joulutorttuja. Tapana on myös viedä pieniä joulutervehdyksiä läheisille tai naapureille. Suomessa lähetetään ahkerasti vanhanaikaisia joulukortteja tai nettikortteja.

Joulun suurin juhla on jouluaattona

Toisin kuin monessa muussa maassa, jouluaatto on joulun suurin juhla, siihen liittyy paljon perinteitä. Suomessa jouluperinteet ovat osittain hyvin vanhoja, osittain on uusia vaikutteita. Kaikki on sekoittunut ja jokainen voi poimia sopivan tavan viettää joulua.

Ikivanha jouluaaton tapa on joulurauhan julistus. Tunnetuin julistus tapahtuu Turussa Vanhalla Suurtorilla jouluaattona klo 12.00. Tästä hetkestä 20 päivää eteenpäin on joulurauha voimassa. Näin on tehty 1600-luvulta alkaen. Ihmisiä kehotetaan joulun kunnioittamiseen hyvällä käytöksellä.

Juhlallista Turun joulurauhan julistusta voi seurata radiosta, televisiosta tai internetistä (Yle). Silloin kuullaan Jumala ompi linnamme, Maamme ja Porilaisten marssi, suomalaisille tärkeät, isänmaalliset sävelet.

Jouluaaton viettoon kuuluu kynttilöitä, pihatulia, puuron syöntiä, saunomista, kuusen koristelua ja mukavaa pikku puuhailua ennen aattoillan juhlallisuuksia eli jouluateriaa ja lahjoja. Monet käyvät hautausmailla muistamassa rakkaitaan juuri jouluaattona tai menevät joulukirkkoon. Joulusaunassa saatetaan käydä jo aamulla tai milloin tahansa päivän mittaan, kun se mukavalta tuntuu.

Lapsille täytyy keksiä aattopäiväksi tekemistä, koska he odottavat innokkaasti iltaa ja joulupukkia. He käyvät kurkkimassa ikkunoista, näkyykö jo joulupukkia poroineen. Piparien leipominen tai kuusen koristelu voi pitää pienet kädet kiireisinä.

Joissakin perheissä pienet lapset saavat lahjat jo ennen suurta jouluateriaa, mutta vanha perinne on syödä ensin ja jakaa lahjat vasta illalla aterian jälkeen.

Myöhään iltapäivällä tai vasta illalla syödään jouluateria. Mihin aikaan, riippuu perheestä ja omista perinteistä. Jotkut syövät jo klo 17.00 tai aiemmin, toiset vasta klo 18.00 tai myöhemmin. Perinteenä saattaa ennen ateriaa olla jouluevankeliumin lukeminen Raamatusta (Luukas 2.luku) ja joululaulujen laulaminen yhdessä.

Jouluaterialla tarkoitus on syödä paljon, herkutella hitaasti ja viettää leppoisaa aikaa pöydän ääressä läheisten kanssa.

Kun joulupukki vihdoin saapuu ja lahjat jaetaan - tavalla tai toisella - on se illan suuri kohokohta. Lapset ja kaikki jouluvieraat laulavat pukille, joka antaa lahjat ja nauttii kenties lasillisen, jonka talo tarjoaa, kunnes jatkaa eteenpäin porollaan.

Ilta jatkuu iloisesti. Seurustellaan, lauletaan, kuunnellaan musiikkia, katsellaan ehkä jouluohjelmia, napostellaan suklaata tai muita makeita herkkuja ja valitetaan liiasta syömisestä, kunnes taas haetaan lisää syötävää. Jouluna yölläkin saa syödä.

Jouluruokia

Jouluna talo täyttyy tuoksuista. Vanhoja jouluruokia ovat kinkku, sillisalaatti eli rosolli, erilaiset laatikot ja joulukalat, kuten sillit, graavi- ja savukalat. Joulupöytään kuuluu erilaisia leipiä, esimerkiksi joululimppua. Monissa kodeissa tarjoillaan sienisalaattia, hillosipulia, sekä kinkun kanssa herneitä ja luumuja. Supisuomalainen perinneherkku karjalanpiirakka on osa itäsuomalaista joulupöytää.

Joulupöydän antimet vaihtelevat ja monet haluavat mukaan jotakin uutta ja kansainvälistä kuten kalkkunaa. Usein herkutellaan myös mädillä ja smetanalla.

Suomalainen joulupöytä. Katossa on himmeli. Kuva: Matti Kolho/Yle Arkisto

Laatikot - lanttulaatikko, perunalaatikko ja porkkanalaatikko ovat alun perin vaatimattomia maalaisruokia, joita myös köyhät ihmiset aikoinaan pystyivät valmistamaan. Niitä voi nykyään höystää ja maustaa uusiksi versioiksi.

Lanttulaatikko. Kuva: Keijo Reini/Yle

Lanttulaatikko

(10 annosta)

1 kg lanttuja
1/2 l vettä
1 1/2 tl suolaa
1 dl korppujauhoja
2 dl kuohukermaa
1 kananmuna
3 rkl siirappia
1/4 tl inkivääriä
1/4 ripaus valko- tai mustapippuria
voita

Pinnalle korppujauhoja

Valmistus: (yli tunti)

1. Kuori ja lohko lantut. Keitä ne kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Ota keitinvesi talteen. Soseuta lantut tasaiseksi soseeksi. Kaada kerma kulhoon ja sekoita joukkoon korppujauhot. Sekoittele, kunnes korppujauhot alkavat turvota. Lisää lanttusoseeseen turvonneet korppujauhot, muna, siirappi, inkivääri, pippuri ja keitinlientä niin paljon, että survoksesta tulee tasaisen pehmeä

2. Kaada seos voideltuun vuokaan. Painele lusikalla soseen pintaan kuvioita. Ripottele pinnalle korppujauhoja ja muutama voinokare. Kypsennä 150-asteisessa uunissa noin 1-1 1/2 tuntia. Tarjoa kinkun tai muun pääruuan kanssa.

Joulunpyhät, uusivuosi ja loppiainen

Suomessa joulunpyhät vietetään kyläilemällä tai vain oleskelemalla kotona. Toinen joulupäivä eli tapaninpäivä on ollut perinteisesti riehakkaampi ja jossain noudatetaan vielä vanhaa perinnettä ja järjestetään tapaninajeluja hevosen kyydissä reellä.

Uudenvuodenaatto on juhla ystävien tai läheisten kanssa, ilotulitusta, hauskanpitoa kodeissa tai ravintoloissa. Suomessa on usein uutenavuotena pakkanen ja ilotulitusraketit näkyvät pimeässä talviyössä hyvin. Keskiyön jälkeen valetaan tinaa tai tehdään muita ennustusleikkejä.

Loppiainen, 6. tammikuuta, on rauhallinen juhla, Suomessa se on vapaapäivä. Juhlakausi loppuu. Silloin sanotaan hyvästit joululle ja aletaan odottaa seuraavaa. Loppiaisen jälkeen joulukuusi viedään pois ja koti riisutaan koristeista. Toiset pitävät koristelua nuutinpäivään 14. tammikuuta asti.

Uusi tapa on pitää taloissa jouluvaloja ulkona pidempään kuin vain joulunpyhien ajan. Suomessa on tammikuussa vielä niin pimeää, että on mukavaa nauttia kauniista valoista pitkälle talveen.