Hyppää pääsisältöön

UMO svengaa pikkujoulutunnelmissa

Uuden Musiikin Orkesteri UMO loi joulunalustunnelmaa Pikkujoulusvengit-tv-lähetyksissä 1980-luvulla. Ohjelmissa kuullaan jouluista jazzia hilpeissä tunnelmissa ja solisteina vierailevat mm. Vesa-Matti Loiri ja nuoret Kuusiston veljekset.

Pikkujoulusvengeissä vuonna 1985 UMO aloittaa lähetyksen kappaleilla Rekiretkellä ja Winter Wonderland. Orkesteria johtaa Eero Koivistoinen ja solistina on Otto Berger. Juontajana Järvenpäässä taltioidussa tilaisuudessa on sanavalmis musiikkimies Jukka Virtanen.

Svengien jatkuessa lavalle nousee solistiksi Vesa-Matti Loiri, jonka laulamana kuullaan Varpunen jouluaamuna. Kun solisti vaihtaa laulun huiluun, vitsailee Loiri, miten toisinaan vakavailmeisiksi moititut umolaiset siirtyvät nyt peruslukemista suoraan naurunremakkaan. Pokka pitää kuitenkin huilumiehellä ja orkesterilla Kulkusten tahdissa.

Jaakko ja Pekka Kuusistoa on nähty UMOn etunenässä jo nuorina viulisteina. Joulukuussa 1984 juontaja Jukka Virtanen kutsuu lavalle "sankareita jylhän Kuusiston". – Viulu on mennyt vireestä – mokoma! tuhahtaa nuorempi veljeksistä, jolloin isä Ilkka
Kuusistokin saadaan kuviin mukaan. Joulukuussa 1989 13-vuotias Pekka Kuusisto soitti solistina tyylillä aurinkolasien takaa Joulupukki matkaan jo käy.

Joulukuussa 1990 lähetettiin Pikkujoulusvengit-ohjelmana jo lokakuussa Kodintekniikkamessuilla Helsingin Messukeskuksessa taltioitu konsertti, jossa kapellimestarina on Jukka Uotila. UMOn jazzkonsertissa kuullaan kappaleet: Low Down, solistina Timo Paasonen; Quiet Lady, solistina Pekka Sarmanto (basso) ja Mika Mylläri (saksofoni); Ding Ding Dong, solistina Pentti Lahti (saksofoni); Skylark, solistina Jukka Perko (trumpetti); HipHop; Eye of the Hurriganes, solistina Pepa Päivinen (saksofoni) ja Kari Heinilä (saksofoni); Latin Dance, solistina Fredrik Noren (trumpetti); I hear a Rhapsody, solistina Teemu Salminen (saksofoni).

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.