Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Metsäsuomalaiset museossa

Hirsimökki Utsjoella
Suomalainen viihtyy tänäänkin hirsimökissä metsässä Hirsimökki Utsjoella Kuva: Wikipedia commons / Elmar 78 hirsimökki utsjoella

Syksyllä maailmalle levisi pikku-uutinen Yhdysvaltain vanhimmasta hirsitalosta. Tämä 1600-luvulla rakennettu hirsimökki nimeltään Nothnagle Cabin sijaitsee New Jerseyssä ja uutisen mukaan tämä ruotsalaisten siirtolaisten rakentamaksi luultu tupa viittaakin rakenteeltaan suomalaisiin tekijöihin.

Ruotsalaisiahan me täällä Pohjanlahden itäpuolella asuvat suomalaiset olimme 1600-luvulla, mutta suomalaisia asui ja rakensi taloja tuolloin myös Ruotsin puolella. Heitä oli muuttanut sinne 1500-luvun lopulta Savosta metsiä kaskeamaan. Heitä sanotaan metsäsuomalaisiksi ja heihin liittyy yksi Kalevala-aiheinen juonne. Suomalainen kielimies Carl Axel Gottlund tavallaan löysi metsäsuomalaiset 1800-luvun lopulla ja teki runonkeruumatkan heidän luokseen. Gottlundilla oli idea kansalliseepoksesta jo ennen Lönnrotia ja metsäsuomalaisilta hän kuuli ensimmäistä kertaa maininnan Sammosta.

Suomalaiset eivät ole kuitenkaan suuremmin olleet kiinnostuneita Ruotsissa asuvista maanmiestensä jälkeläisistä. Savolaisia ja karjalaisia muutti 1600-luvulla myös itään ja heidän perillisistään muodostui inkeriläisten kansa, jotka presidentti Mauno Koivisto toivotti vuonna 1990 tervetulleiksi muuttamaan Suomeen. Yhdysvaltoihin muuttaneiden maanmiestemme jälkeläisistä amerikansuomalaisista meillä ollaan niin ikään hyvin tietoisia. Mutta metsäsuomalaisia suomalaiset tiedemiehet kävivät tutkimassa seuraavan kerran vasta 1930-luvulla.

Tuolloin kielentutkija Astrid Reponen keräsi seuduilta laajan kokoelman esineitä, jotka hän Suomessa myi Kansallismuseolle. Nyt esineet ovat ensimmäistä kertaa esillä Kansallismuseon näyttelyssä Finnskogar – Metsäsuomalaiset. Näyttelyn avajaisissa oli puhumassa Ruotsin prinssi Danielin isä Olle Westling, jonka äidin puolen suku lähti aikoinaan metsäsuomalaiseksi Ruotsiin Rautalammin pitäjästä.

Eikä Olle ole ainoa kuuluisa metsäsuomalaisten jälkeläinen. Poplaulaja Björn Skifs, jalkapallovalmentaja Sven-Göran Eriksson, Nobel-palkittu ekonomisti Gunnar Myrdal ja pääministeri Tage Erlander ovat myös juuriltaan sukua muinaisille savolaisille.

Mutta aletaanpa alusta. Kysytään Kansallismuseon näyttelyn koonneelta amanuenssi Antti Metsänkylältä, miten kaikki alkoi.

Pasi Heikura
aristoteles@yle.fi

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri