Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Metsäsuomalaiset museossa

Hirsimökki Utsjoella
Suomalainen viihtyy tänäänkin hirsimökissä metsässä Hirsimökki Utsjoella Kuva: Wikipedia commons / Elmar 78 hirsimökki utsjoella

Syksyllä maailmalle levisi pikku-uutinen Yhdysvaltain vanhimmasta hirsitalosta. Tämä 1600-luvulla rakennettu hirsimökki nimeltään Nothnagle Cabin sijaitsee New Jerseyssä ja uutisen mukaan tämä ruotsalaisten siirtolaisten rakentamaksi luultu tupa viittaakin rakenteeltaan suomalaisiin tekijöihin.

Ruotsalaisiahan me täällä Pohjanlahden itäpuolella asuvat suomalaiset olimme 1600-luvulla, mutta suomalaisia asui ja rakensi taloja tuolloin myös Ruotsin puolella. Heitä oli muuttanut sinne 1500-luvun lopulta Savosta metsiä kaskeamaan. Heitä sanotaan metsäsuomalaisiksi ja heihin liittyy yksi Kalevala-aiheinen juonne. Suomalainen kielimies Carl Axel Gottlund tavallaan löysi metsäsuomalaiset 1800-luvun lopulla ja teki runonkeruumatkan heidän luokseen. Gottlundilla oli idea kansalliseepoksesta jo ennen Lönnrotia ja metsäsuomalaisilta hän kuuli ensimmäistä kertaa maininnan Sammosta.

Suomalaiset eivät ole kuitenkaan suuremmin olleet kiinnostuneita Ruotsissa asuvista maanmiestensä jälkeläisistä. Savolaisia ja karjalaisia muutti 1600-luvulla myös itään ja heidän perillisistään muodostui inkeriläisten kansa, jotka presidentti Mauno Koivisto toivotti vuonna 1990 tervetulleiksi muuttamaan Suomeen. Yhdysvaltoihin muuttaneiden maanmiestemme jälkeläisistä amerikansuomalaisista meillä ollaan niin ikään hyvin tietoisia. Mutta metsäsuomalaisia suomalaiset tiedemiehet kävivät tutkimassa seuraavan kerran vasta 1930-luvulla.

Tuolloin kielentutkija Astrid Reponen keräsi seuduilta laajan kokoelman esineitä, jotka hän Suomessa myi Kansallismuseolle. Nyt esineet ovat ensimmäistä kertaa esillä Kansallismuseon näyttelyssä Finnskogar – Metsäsuomalaiset. Näyttelyn avajaisissa oli puhumassa Ruotsin prinssi Danielin isä Olle Westling, jonka äidin puolen suku lähti aikoinaan metsäsuomalaiseksi Ruotsiin Rautalammin pitäjästä.

Eikä Olle ole ainoa kuuluisa metsäsuomalaisten jälkeläinen. Poplaulaja Björn Skifs, jalkapallovalmentaja Sven-Göran Eriksson, Nobel-palkittu ekonomisti Gunnar Myrdal ja pääministeri Tage Erlander ovat myös juuriltaan sukua muinaisille savolaisille.

Mutta aletaanpa alusta. Kysytään Kansallismuseon näyttelyn koonneelta amanuenssi Antti Metsänkylältä, miten kaikki alkoi.

Pasi Heikura
aristoteles@yle.fi

Kommentit
  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

  • Avaruusromua: Siis teitä kiinnostaa tämä musiikki?

    Erikoista, että Lontoossa oltiin kiinnostuneita.

    En ole koskaan kuullut hänestä, eikä minulla sitä paitsi ole aikaa kuunnella mitään BBC:tä! Näin vastasi Edgar Froese, kun eräs saksalainen musiikkijournalisti soitti hänelle keväällä 1973 ja kysyi tunsiko hän Lontoossa asuvaa John Peel -nimistä tiskijukkaa. Soittaja kertoi John Peelin soittaneen Tangerine Dreamin musiikkia ohjelmissaan BBC:llä jo useasti. Pian yhtye sai telexin brittiläiseltä Virgin -levy-yhtiöltä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri