Hyppää pääsisältöön

NAFTA ei nostanut Meksikoa ensimmäisen maailman maaksi

Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen NAFTA:n piti nostaa Meksiko kolmannesta maailmasta ensimmäiseen maailmaan ja hillitä meksikolaisten muuttoliikettä Yhdysvaltoihin. 13 vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen Meksikon maatalous oli kärsinyt valtaisan tappion, ja laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin oli kiihtynyt.

Vuonna 1994 Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko solmivat vapaakauppasopimus NAFTA:n. Sen tarkoituksena oli luoda alueelle yhteinen kauppa-alue, jossa investoinnit ja vienti kasvaisivat. Syntyisi työpaikkoja, palkat nousisivat ja maiden taloudet kehittyisivät.

Kolmikon köyhimmässä maassa Meksikossa odotukset NAFTA:lle olivat erityisen suuret: sen piti luoda maahan vaurautta ja työpaikkoja niin paljon, että laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin pienenisi. Sen mainostettiin muuttavan Meksikon kolmannesta ensimmäisen maailman maaksi.

"Pyrimme myös siihen, että sopimuksen tuoma hyöty saavuttaa koko maan ja talouden kaikki sektorit eli kaikki perheet", Meksikon presidentti Carlos Salinas de Gortari lausui vuonna 1992. Presidentin kommentti nähtiin Ulkolinjan reportaasissa, jossa vierailtiin Yhdysvalloissa ja Meksikossa.

Kaukaiset naapurit -reportaasissa kävi myös ilmi, että pari vuotta ennen NAFTA:n voimaantuloa suuria lupaavaan sopimukseen suhtauduttiin pessimistisesti rajan molemmin puolin.

Meksikolaista halpatyövoimaa maquiladora-yrityksissä

Yhdysvaltojen puolella varauduttiin siihen, että osa työpaikoista siirtyisi sopimuksen myötä halvemman tuotannon Meksikoon. Menetettyjen työpaikkojen määristä oli kuitenkin hyvin erilaisia arvioita. NAFTA:an myönteisesti suhtautuva Kansainvälisen politiikan tutkimuskeskuksen suurlähettiläs Ernest Preeg arvioi työpaikkojen menetyksen olevan noin 150 000, kun niitä syntyisi hänen mukaansa 200 000 – 300 000. Yhdysvaltain Keskusammattiliiton johtaja Ed Feigenin mukaan taasen jotkut ennusteet kertoivat Yhdysvalloista häviävän yli 500 000 työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Vuoteen 1992 mennessä osa amerikkalaisista työpaikoista oli jo siirtynyt Meksikoon amerikkalaisomisteisiin maquiladora-yrityksiin, joissa meksikolaiset tekivät halpaa työtä. Raaka-aineet rahdattiin tullivapaasti tehtaille, ja lähes tullivapaasti takaisin raaka-aineiden kotimaahan, jossa tuotteiden valmistaminen olisi maksanut paljon enemmän.

Maquiladorat eivät olleet kuitenkaan onnenpotku meksikolaisille. Läheskään kaikki halukkaat eivät päässeet niihin töihin, eivätkä tehtaiden työolot olleet kehuttavia. Kun maquiladora-työntekijät lakkoilivat parempien työolojen saamiseksi, Meksikon hallitus pidätytti lakkoa johtaneen ammattiyhdistyksen johtajan. Taloustutkimuslaitos Red Mexicanan johtaja Berta Lujan epäili, että NAFTA pönkittäisi halvan työvoiman asemaa Meksikon ainoana valttina maailmanmarkkinoilla.

NAFTA ei saanut laitonta maahanmuuttoa kuriin

Ulkolinja palasi Meksikoon vuonna 2007. Tuolloin NAFTA oli ollut voimassa 13 vuotta. Vaikutukset Meksikon maataloudelle olivat olleet mittavat – ja kovin lohduttomat.

Yhdysvaltalainen halpa maissi oli jyrännyt Meksikon oman maissin tuotannon lähes kokonaan alas. Erityisesti nuoret miehet lähtivät maaseuduilta Amerikkaan, mikä teki Meksikon ikärakenteesta yhä vanhemman.

NAFTA ei myöskään hillinnyt meksikolaisten laitonta muuttoa Yhdysvaltoihin. Tutkija Armando Bartran mukaan Meksikosta Yhdysvaltoihin lähti yksi meksikolainen joka minuutti.

Ulkolinja vieraili yhdellä vaarallisella rajanylitysreitillä. Aavikon kuumuudessa laittomien maahanmuuttajien ongelmina olivat ehtyvät vesivarat ja vaaralliset eläimet. Moni kuolee matkalla, mutta onneksi on myös auttajia: Amerikan puolella vapaaehtoiset veivät vesipisteitä reitin varrelle ja Meksikossa maastamuuttajia tiedotettiin tulevista vaaroista.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?