Hyppää pääsisältöön

NAFTA ei nostanut Meksikoa ensimmäisen maailman maaksi

Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen NAFTA:n piti nostaa Meksiko kolmannesta maailmasta ensimmäiseen maailmaan ja hillitä meksikolaisten muuttoliikettä Yhdysvaltoihin. 13 vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen Meksikon maatalous oli kärsinyt valtaisan tappion, ja laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin oli kiihtynyt.

Vuonna 1994 Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko solmivat vapaakauppasopimus NAFTA:n. Sen tarkoituksena oli luoda alueelle yhteinen kauppa-alue, jossa investoinnit ja vienti kasvaisivat. Syntyisi työpaikkoja, palkat nousisivat ja maiden taloudet kehittyisivät.

Kolmikon köyhimmässä maassa Meksikossa odotukset NAFTA:lle olivat erityisen suuret: sen piti luoda maahan vaurautta ja työpaikkoja niin paljon, että laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin pienenisi. Sen mainostettiin muuttavan Meksikon kolmannesta ensimmäisen maailman maaksi.

"Pyrimme myös siihen, että sopimuksen tuoma hyöty saavuttaa koko maan ja talouden kaikki sektorit eli kaikki perheet", Meksikon presidentti Carlos Salinas de Gortari lausui vuonna 1992. Presidentin kommentti nähtiin Ulkolinjan reportaasissa, jossa vierailtiin Yhdysvalloissa ja Meksikossa.

Kaukaiset naapurit -reportaasissa kävi myös ilmi, että pari vuotta ennen NAFTA:n voimaantuloa suuria lupaavaan sopimukseen suhtauduttiin pessimistisesti rajan molemmin puolin.

Meksikolaista halpatyövoimaa maquiladora-yrityksissä

Yhdysvaltojen puolella varauduttiin siihen, että osa työpaikoista siirtyisi sopimuksen myötä halvemman tuotannon Meksikoon. Menetettyjen työpaikkojen määristä oli kuitenkin hyvin erilaisia arvioita. NAFTA:an myönteisesti suhtautuva Kansainvälisen politiikan tutkimuskeskuksen suurlähettiläs Ernest Preeg arvioi työpaikkojen menetyksen olevan noin 150 000, kun niitä syntyisi hänen mukaansa 200 000 – 300 000. Yhdysvaltain Keskusammattiliiton johtaja Ed Feigenin mukaan taasen jotkut ennusteet kertoivat Yhdysvalloista häviävän yli 500 000 työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Vuoteen 1992 mennessä osa amerikkalaisista työpaikoista oli jo siirtynyt Meksikoon amerikkalaisomisteisiin maquiladora-yrityksiin, joissa meksikolaiset tekivät halpaa työtä. Raaka-aineet rahdattiin tullivapaasti tehtaille, ja lähes tullivapaasti takaisin raaka-aineiden kotimaahan, jossa tuotteiden valmistaminen olisi maksanut paljon enemmän.

Maquiladorat eivät olleet kuitenkaan onnenpotku meksikolaisille. Läheskään kaikki halukkaat eivät päässeet niihin töihin, eivätkä tehtaiden työolot olleet kehuttavia. Kun maquiladora-työntekijät lakkoilivat parempien työolojen saamiseksi, Meksikon hallitus pidätytti lakkoa johtaneen ammattiyhdistyksen johtajan. Taloustutkimuslaitos Red Mexicanan johtaja Berta Lujan epäili, että NAFTA pönkittäisi halvan työvoiman asemaa Meksikon ainoana valttina maailmanmarkkinoilla.

NAFTA ei saanut laitonta maahanmuuttoa kuriin

Ulkolinja palasi Meksikoon vuonna 2007. Tuolloin NAFTA oli ollut voimassa 13 vuotta. Vaikutukset Meksikon maataloudelle olivat olleet mittavat – ja kovin lohduttomat.

Yhdysvaltalainen halpa maissi oli jyrännyt Meksikon oman maissin tuotannon lähes kokonaan alas. Erityisesti nuoret miehet lähtivät maaseuduilta Amerikkaan, mikä teki Meksikon ikärakenteesta yhä vanhemman.

NAFTA ei myöskään hillinnyt meksikolaisten laitonta muuttoa Yhdysvaltoihin. Tutkija Armando Bartran mukaan Meksikosta Yhdysvaltoihin lähti yksi meksikolainen joka minuutti.

Ulkolinja vieraili yhdellä vaarallisella rajanylitysreitillä. Aavikon kuumuudessa laittomien maahanmuuttajien ongelmina olivat ehtyvät vesivarat ja vaaralliset eläimet. Moni kuolee matkalla, mutta onneksi on myös auttajia: Amerikan puolella vapaaehtoiset veivät vesipisteitä reitin varrelle ja Meksikossa maastamuuttajia tiedotettiin tulevista vaaroista.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.

  • Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila nousi näkymättömistä suosikiksi

    Suosikkikirjailija on myös palkittu tieteilijä ja kääntäjä.

    Virpi Hämeen-Anttila on tutkija, kääntäjä ja Suomen luetuimpia kirjailijoita. Hänet on palkittu työstään muun muassa miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2002. Mistä Hämeen-Anttilan matka taustajoukoista eturiviin oikein alkoi? Ella Tiaisen vuonna 2007 ohjaamassa henkilökuvassa pureudutaan Hämeen-Anttilan sielunmaisemaan sekä matkaan taustajoukoista suosikkikirjailijaksi.

  • Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat

    Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon

    Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998. Sarjan monivuotinen juontajapari toimittaja Tarja Flemming ja ylipuutarhuri Arno Kasvi muistelevat lämmöllä sarjan tekemistä ja sen saamaa vastaanottoa. Katso sarjan jaksoja Areenassa.