Hyppää pääsisältöön

NAFTA ei nostanut Meksikoa ensimmäisen maailman maaksi

Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen NAFTA:n piti nostaa Meksiko kolmannesta maailmasta ensimmäiseen maailmaan ja hillitä meksikolaisten muuttoliikettä Yhdysvaltoihin. 13 vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen Meksikon maatalous oli kärsinyt valtaisan tappion, ja laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin oli kiihtynyt.

Vuonna 1994 Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko solmivat vapaakauppasopimus NAFTA:n. Sen tarkoituksena oli luoda alueelle yhteinen kauppa-alue, jossa investoinnit ja vienti kasvaisivat. Syntyisi työpaikkoja, palkat nousisivat ja maiden taloudet kehittyisivät.

Kolmikon köyhimmässä maassa Meksikossa odotukset NAFTA:lle olivat erityisen suuret: sen piti luoda maahan vaurautta ja työpaikkoja niin paljon, että laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin pienenisi. Sen mainostettiin muuttavan Meksikon kolmannesta ensimmäisen maailman maaksi.

"Pyrimme myös siihen, että sopimuksen tuoma hyöty saavuttaa koko maan ja talouden kaikki sektorit eli kaikki perheet", Meksikon presidentti Carlos Salinas de Gortari lausui vuonna 1992. Presidentin kommentti nähtiin Ulkolinjan reportaasissa, jossa vierailtiin Yhdysvalloissa ja Meksikossa.

Kaukaiset naapurit -reportaasissa kävi myös ilmi, että pari vuotta ennen NAFTA:n voimaantuloa suuria lupaavaan sopimukseen suhtauduttiin pessimistisesti rajan molemmin puolin.

Meksikolaista halpatyövoimaa maquiladora-yrityksissä

Yhdysvaltojen puolella varauduttiin siihen, että osa työpaikoista siirtyisi sopimuksen myötä halvemman tuotannon Meksikoon. Menetettyjen työpaikkojen määristä oli kuitenkin hyvin erilaisia arvioita. NAFTA:an myönteisesti suhtautuva Kansainvälisen politiikan tutkimuskeskuksen suurlähettiläs Ernest Preeg arvioi työpaikkojen menetyksen olevan noin 150 000, kun niitä syntyisi hänen mukaansa 200 000 – 300 000. Yhdysvaltain Keskusammattiliiton johtaja Ed Feigenin mukaan taasen jotkut ennusteet kertoivat Yhdysvalloista häviävän yli 500 000 työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Vuoteen 1992 mennessä osa amerikkalaisista työpaikoista oli jo siirtynyt Meksikoon amerikkalaisomisteisiin maquiladora-yrityksiin, joissa meksikolaiset tekivät halpaa työtä. Raaka-aineet rahdattiin tullivapaasti tehtaille, ja lähes tullivapaasti takaisin raaka-aineiden kotimaahan, jossa tuotteiden valmistaminen olisi maksanut paljon enemmän.

Maquiladorat eivät olleet kuitenkaan onnenpotku meksikolaisille. Läheskään kaikki halukkaat eivät päässeet niihin töihin, eivätkä tehtaiden työolot olleet kehuttavia. Kun maquiladora-työntekijät lakkoilivat parempien työolojen saamiseksi, Meksikon hallitus pidätytti lakkoa johtaneen ammattiyhdistyksen johtajan. Taloustutkimuslaitos Red Mexicanan johtaja Berta Lujan epäili, että NAFTA pönkittäisi halvan työvoiman asemaa Meksikon ainoana valttina maailmanmarkkinoilla.

NAFTA ei saanut laitonta maahanmuuttoa kuriin

Ulkolinja palasi Meksikoon vuonna 2007. Tuolloin NAFTA oli ollut voimassa 13 vuotta. Vaikutukset Meksikon maataloudelle olivat olleet mittavat – ja kovin lohduttomat.

Yhdysvaltalainen halpa maissi oli jyrännyt Meksikon oman maissin tuotannon lähes kokonaan alas. Erityisesti nuoret miehet lähtivät maaseuduilta Amerikkaan, mikä teki Meksikon ikärakenteesta yhä vanhemman.

NAFTA ei myöskään hillinnyt meksikolaisten laitonta muuttoa Yhdysvaltoihin. Tutkija Armando Bartran mukaan Meksikosta Yhdysvaltoihin lähti yksi meksikolainen joka minuutti.

Ulkolinja vieraili yhdellä vaarallisella rajanylitysreitillä. Aavikon kuumuudessa laittomien maahanmuuttajien ongelmina olivat ehtyvät vesivarat ja vaaralliset eläimet. Moni kuolee matkalla, mutta onneksi on myös auttajia: Amerikan puolella vapaaehtoiset veivät vesipisteitä reitin varrelle ja Meksikossa maastamuuttajia tiedotettiin tulevista vaaroista.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto