Hyppää pääsisältöön

NAFTA ei nostanut Meksikoa ensimmäisen maailman maaksi

Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen NAFTA:n piti nostaa Meksiko kolmannesta maailmasta ensimmäiseen maailmaan ja hillitä meksikolaisten muuttoliikettä Yhdysvaltoihin. 13 vuotta sopimuksen voimaantulon jälkeen Meksikon maatalous oli kärsinyt valtaisan tappion, ja laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin oli kiihtynyt.

Vuonna 1994 Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko solmivat vapaakauppasopimus NAFTA:n. Sen tarkoituksena oli luoda alueelle yhteinen kauppa-alue, jossa investoinnit ja vienti kasvaisivat. Syntyisi työpaikkoja, palkat nousisivat ja maiden taloudet kehittyisivät.

Kolmikon köyhimmässä maassa Meksikossa odotukset NAFTA:lle olivat erityisen suuret: sen piti luoda maahan vaurautta ja työpaikkoja niin paljon, että laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin pienenisi. Sen mainostettiin muuttavan Meksikon kolmannesta ensimmäisen maailman maaksi.

"Pyrimme myös siihen, että sopimuksen tuoma hyöty saavuttaa koko maan ja talouden kaikki sektorit eli kaikki perheet", Meksikon presidentti Carlos Salinas de Gortari lausui vuonna 1992. Presidentin kommentti nähtiin Ulkolinjan reportaasissa, jossa vierailtiin Yhdysvalloissa ja Meksikossa.

Kaukaiset naapurit -reportaasissa kävi myös ilmi, että pari vuotta ennen NAFTA:n voimaantuloa suuria lupaavaan sopimukseen suhtauduttiin pessimistisesti rajan molemmin puolin.

Meksikolaista halpatyövoimaa maquiladora-yrityksissä

Yhdysvaltojen puolella varauduttiin siihen, että osa työpaikoista siirtyisi sopimuksen myötä halvemman tuotannon Meksikoon. Menetettyjen työpaikkojen määristä oli kuitenkin hyvin erilaisia arvioita. NAFTA:an myönteisesti suhtautuva Kansainvälisen politiikan tutkimuskeskuksen suurlähettiläs Ernest Preeg arvioi työpaikkojen menetyksen olevan noin 150 000, kun niitä syntyisi hänen mukaansa 200 000 – 300 000. Yhdysvaltain Keskusammattiliiton johtaja Ed Feigenin mukaan taasen jotkut ennusteet kertoivat Yhdysvalloista häviävän yli 500 000 työpaikkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Vuoteen 1992 mennessä osa amerikkalaisista työpaikoista oli jo siirtynyt Meksikoon amerikkalaisomisteisiin maquiladora-yrityksiin, joissa meksikolaiset tekivät halpaa työtä. Raaka-aineet rahdattiin tullivapaasti tehtaille, ja lähes tullivapaasti takaisin raaka-aineiden kotimaahan, jossa tuotteiden valmistaminen olisi maksanut paljon enemmän.

Maquiladorat eivät olleet kuitenkaan onnenpotku meksikolaisille. Läheskään kaikki halukkaat eivät päässeet niihin töihin, eivätkä tehtaiden työolot olleet kehuttavia. Kun maquiladora-työntekijät lakkoilivat parempien työolojen saamiseksi, Meksikon hallitus pidätytti lakkoa johtaneen ammattiyhdistyksen johtajan. Taloustutkimuslaitos Red Mexicanan johtaja Berta Lujan epäili, että NAFTA pönkittäisi halvan työvoiman asemaa Meksikon ainoana valttina maailmanmarkkinoilla.

NAFTA ei saanut laitonta maahanmuuttoa kuriin

Ulkolinja palasi Meksikoon vuonna 2007. Tuolloin NAFTA oli ollut voimassa 13 vuotta. Vaikutukset Meksikon maataloudelle olivat olleet mittavat – ja kovin lohduttomat.

Yhdysvaltalainen halpa maissi oli jyrännyt Meksikon oman maissin tuotannon lähes kokonaan alas. Erityisesti nuoret miehet lähtivät maaseuduilta Amerikkaan, mikä teki Meksikon ikärakenteesta yhä vanhemman.

NAFTA ei myöskään hillinnyt meksikolaisten laitonta muuttoa Yhdysvaltoihin. Tutkija Armando Bartran mukaan Meksikosta Yhdysvaltoihin lähti yksi meksikolainen joka minuutti.

Ulkolinja vieraili yhdellä vaarallisella rajanylitysreitillä. Aavikon kuumuudessa laittomien maahanmuuttajien ongelmina olivat ehtyvät vesivarat ja vaaralliset eläimet. Moni kuolee matkalla, mutta onneksi on myös auttajia: Amerikan puolella vapaaehtoiset veivät vesipisteitä reitin varrelle ja Meksikossa maastamuuttajia tiedotettiin tulevista vaaroista.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto