Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa Veijo Hietalan elämästä

Kuusi kuvaa -sarjan jaksokuva, Veijo Hietala.
Kuusi kuvaa -sarjan jaksokuva, Veijo Hietala. Kuva: Yle / valokuvat: Veijo Hietala veijo hietala

Mediatutkija Veijo Hietala viihtyy vallan mainiosti kotisohvallaan tositelevisiosarjoja katsellen. Mitä tästä ajasta kertovat elokuviin ja televisiosarjoihin hiipineet velhot, vampyyrit, haltiat ja merirosvot? Entä miksi pääministeri vuodattaa kyyneliä ruudussa?

Veijo syntyy Keiteleellä kotitalonsa kammarissa syksyisenä päivänä 1950. Äiti kieltää kilttiä ja vakavamielistä pikkupoikaa ajamasta jatkuvasti takaa kanoja, jotka yksinäinen poika on ottanut rakkaiksi leikkikavereikseen.

Lukiossa Veijo ilmoittaa haluavansa isona opettaa joko elokuvatutkimusta tai paranormaaleja ilmiöitä. Opiskeluvuosina hän lievästi kadehtii valtakunnan tunnetuinta tv-kriitikkoa Jukka Kajavaa, saahan tämä ammatikseen tuijottaa telkkaria ja elokuvia – siitä vieläpä maksetaan. Eipä aikaakaan kun Veijo löytää itsensä samasta tilanteesta. Koska parapsykologiaa ei vakavasti edelleenkään Suomessa tutkita, tulee Veijosta ’elokuvaopettaja’.

80-luvulta lähtien Veijo ryhtyy kirjoittamaan kirjallisuuskritiikkejä ja kolumneja lehtiin. Vuonna 1990 hän väittelee tohtoriksi elokuvan katsojateorioista otsikolla Situating the Subject in Film Theory: Meaning and Spectatorship in Cinema.

Median tunteellistuminen kiehtoo Veijo Hietalaa yhä enemmän. Vuonna 2007 julkaistussa teoksessaan Media ja suuret tunteet: Johdatusta 2000-luvun uusromantiikkaan hän pohtii syitä, jotka ovat nostaneet tunteet uuteen kukoistukseen ei vain elokuvissa ja televisiossa vaan läpi kulttuurin.

Televisio tunnistaa omansa. Veijon hahmo kelpuutetaan jopa sketsisarjoihin. Television animaatiosarjassa Pasila vierailee sivuhenkilö, joka nimeä myöten muistuttaa todellista Veijoa ja häntä on parodioidaan myös sarjassa Vintiöt.

Minkä työltään ehtii, harrastaa Veijo edelleen yliluonnollisten ilmiöiden tutkimista, luonnonlääkintää sekä kesällä mansikoita ja matkailua Lintulan ja Valamon luostareihin.

Tositelevision ystäväksi tunnustautuva ja itsekin BB-talossa piipahtanut Veijo Hietala on opettanut yliopistossa jo yli 30 vuotta. Hänellä on kunnia olla Turun yliopiston uraauurtavan Elokuva- ja televisiotieteen, sittemmin Mediatutkimuksen, pitkäaikaisimpia lehtoreita Suomessa.

Kommentit
  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Tässä esitellään kootusti Kuusi kuvaa -ohjelman valokuvia.

    Yle Radio 1:n ohjelmassa Kuusi kuvaa jututetaan kiinnostavia kulttuuripersoonia heidän kotialbumikuviensa kautta. Tälle sivulle on koottu ohjelmat ja niihin liittyvät kuvat. Kuvagallerioiden yhteydestä löytyvät myös linkit haastatteluista kirjoitettuihin artikkeleihin.

  • Kuvanveistäjä Kari Alosen intohimona on kiven ja valon yhdistäminen

    Kuvanveistäjällä on kova kivinen kutsumus.

    Kiviä hakkaamalla uransa aloittanut jyväskyläläinen kuvanveistäjä Kari Alonen haluaa edelleen työskennellä kiven kanssa. Viime vuosina hän on syventynyt siihen, miten yhdistää valo kiveen. Jyväskylän Pykälistöön syntyy vähitellen valoa ja kiveä yhdistävien teosten mielenkiintoinen puistokokonaisuus.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele tässä vaikuttajamarkkinoinnista

    Mitä on vaikuttajamarkkinointi?

    Kun vaikkapa bloginpitäjä kiittelee jonkun kauneudenhoitofirman erinomaista huulipunaa, kyse saattaa olla vaikuttajamarkkinoinnista. Miten vaikuttajamarkkinointi oikein toimii – ketkä sitä käyttävät ja keitä ovat vaikuttajat? J uho-Pekka Rantalan vieraaksi saapuu vaikuttajamarkkinointiin perehtynyt Misme Halonen.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Tässä esitellään kootusti Kuusi kuvaa -ohjelman valokuvia.

    Yle Radio 1:n ohjelmassa Kuusi kuvaa jututetaan kiinnostavia kulttuuripersoonia heidän kotialbumikuviensa kautta. Tälle sivulle on koottu ohjelmat ja niihin liittyvät kuvat. Kuvagallerioiden yhteydestä löytyvät myös linkit haastatteluista kirjoitettuihin artikkeleihin.

  • Kuvanveistäjä Kari Alosen intohimona on kiven ja valon yhdistäminen

    Kuvanveistäjällä on kova kivinen kutsumus.

    Kiviä hakkaamalla uransa aloittanut jyväskyläläinen kuvanveistäjä Kari Alonen haluaa edelleen työskennellä kiven kanssa. Viime vuosina hän on syventynyt siihen, miten yhdistää valo kiveen. Jyväskylän Pykälistöön syntyy vähitellen valoa ja kiveä yhdistävien teosten mielenkiintoinen puistokokonaisuus.

  • Keskustele tässä taloustaidoista!

    Taloustaidot kunniaan

    Suomalaisten kotitalousten velka-aste on nyt korkeimmillaan. Samaan aikaan maksuhäiriömerkintöjä on lähes 400 000 ihmisellä. Missä kunnossa ovat suomalaisten taloustaidot ja miten niitä kohennetaan? Vieraina Suomen Pankissa suomalaisten talousosaamishanketta vetävä Anu Raijas ja aihepiiriä tutkinut Pellervon tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

  • Nainen ja rikoselokuva – mikä tässä on niin vaikeata?

    10 elokuvahistorian parasta gangsterielokuvaa.

    Oscar-ehdokas Irishman on yksi kaikkien aikojen rikoselokuvista, mutta mikä siitä jää vahvimmin mieleen? Toimittaja J.P. Pulkkinen pohtii naisen paikkaa rikoselokuvissa. Hän on Anna Möttölän kanssa kommentaattorina tämän vuoden Oscar-gaalan suorassa lähetyksessä, joka nähdään Yle Teemalla ja Areenassa aamuyöllä 10.

  • Keskustele tässä osakesäästötileistä!

    Osakesäästötilillä kansankapitalismiin?

    Uusi laki on mahdollistanut osakesäästötilin avaamisen osakesijoittajille tämän vuoden alusta. Tilejä on jo avattu kymmeniä tuhansia. Miten ne käytännössä toimivat ja ketä ne lopulta palvelevat? Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat sijoituspankki Nordnetin Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen ja Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

  • Professori Kirsi Vainio-Korhonen: Naisten ja lasten historia ei ennen ollut historiaa lainkaan

    Naiset päästivät arjenhistorian pannasta

    Palkittu tietokirjailija ja historioitsija Kirsi Vainio-Korhonen on itse elävä esimerkki historiantutkimuksen ja -kirjoituksen murroksesta Suomessa. Tehdessään väitöskirjaa turkulaisista kultasepistä hänet kyseenalaistettiin tutkijana, koska hän oli nainen ja tuleva äiti. Vuonna 2003 hän rikkoi lasikaton, kun hänestä tuli maan ensimmäinen nainen Suomen historian professorina.

  • Rosa Liksom: Tämä on ensimmäinen ja viimeinen dokumentti minusta

    Millaista on olla minä

    Rosa Liksomille on rankempaa olla kameran edessä kuin sen takana: "Kuvauksissa ajattelin, miten kohtauksen tekisin, mitä kysyisin tai minkä kuvakulman valitsisin." Teksti: Rosa Liksom Kirjoitin ensimmäisen julkaistun stoorin yli neljäkymmentä vuotta sitten. Se on myös ensimmäisen kirjani Yhden yön pysäkki ensimmäinen ”novelli”.