Hyppää pääsisältöön

Parisprintti tuplasi Saarisen ja Niskasen Sotšin olympiamitalisaldon

Aino-Kaisa Saarinen ja Kerttu Niskanen hiihtivät hopeaa vuoden 2014 talviolympialaisten parisprintissä. Molemmat hiihtäjät olivat myös mukana kisoissa hopeaa saavuttaneessa 4 x 5 km viestjoukkueessa. Suomalaiset pääsivät näin juhlimaan Sotšin kisojen kahta tuplahopeamitalistia.

Sotšin talvikisat olivat 25-vuotiaalle Kerttu Niskaselle ensimmäiset olympiatasolla. Aino-Kaisa Saarinen taas oli Suomen joukkueen kokeneimpia hiihtäjiä. Hänelle kyseessä oli jo kolmannet talviolympialaiset. Saarinen oli voittanut parisprintin olympiapronssia jo Torinossa 2006.

Naisten parisprinttiin kohdistuivat ehkä koko Suomen joukkueen suurimat mitaliodotukset. Perinteisellä tyylillä hiihdetty sprinttifinaali oli lopulta Suomen parivaljakolta tasapainoinen ja viisaasti hiihdetty kilpailu. Kisan voittanut norjalaiskaksikko Marit Björgen ja Ingvild Östberg nousi sprintin toisella osuudella kärkeen ja piti johtonsa loppuun asti.

Suomen ankkurina hiihtänyt Kerttu Niskanen tuli maaliin yhdeksän sekuntia Björgenin jälkeen. Pronssia otti kovan kirikamppailun jälkeen Ruotsi, joka hävisi Suomelle yli 10 sekuntia. Neljäs oli Saksa.

Suomen parivaljakko oli neljä päivää aiemmin juhlinut niin ikään olympiahopeaa naisten joukkueviestissä. Radiolähetys viestistä on kuunneltavissa täällä.

Kooste Sotšin naisten parisprintin finaalihiihdosta on katsottavissa tv-tallenteena kansainvälisen olympiakomitean Youtube-kanavalla

Suomalainen mitalipäivä kruunautui vielä miesten parisprintissä, jossa Sami Jauhojärvi ja Kerttu Niskasen pikkuveli Iivo voittivat sensaatiomaisesti olympiakultaa. Hekumallinen hiihtoselostus miesten sprinttifinaalista on kuunneltavissa tämän linkin takaa löytyvästä artikkelista.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto