Hyppää pääsisältöön

Puolustusmäärärahat ajoivat SKDL:n hallituksesta vuonna 1982

Pääministeri Kalevi Sorsan neljän puolueen hallitus kaatui loppuvuonna 1982, kun SKDL:n kansanedustaja vastustivat hallituksen esitystä puolustusvoimien lisämäärärahoista. Hallituskriisi ei ollut ensimmäinen kaudella, mutta tämä kriisi vei SKDL:n ministerit ulos hallituksesta.

Kiistassa oli kyse 264 miljoonan markan lisämäärärahoista puolustusvoimille. Niillä oli tarkoitus ostaa tutkia, tykkejä ja ajoneuvoja.

SKDL:n ministerit Kalevi Kivistö, Jouko Kajanoja ja Jarmo Wahlström olivat pois äänestyksestä, sillä he olisivat joutuneet äänestämään itseään vastaan. Esitys määrärahoista oli lähtenyt valtioneuvostosta yksimielisenä.

Muut hallituspuolueet olisivat sallineet, että SKDL:n edustajat olisivat äänestäneet tyhjää. Hallituksen eroamiseen ajauduttiin, koska SKDL:n ministerit eivät suostuneet eroamaan.

"Minun toivomukseni oikeastaan oli, että SKDL:n ministerit, joiden eduskuntaryhmä tämän tilanteen aiheutti, olisivat tehneet johtopäätöksensä itse. Jollakin tapaa he sen tekivätkin olemalla pois äänestyksestä, jossa eduskuntaryhmä äänesti hallitusta vastaan", sanoi pääministeri Sorsa.

Hänen mukaansa kriisistä ulospääsyn avain oli Sorsan IIIb hallituksen muodostaminen, ja näin tapahtuikin. SKDL:n tilalle hallitukseen nousi Liberaalinen Kansanpuolue LKP. SKDL:n ministeripaikat menivät pääministeripuolue SDP:lle.

SKDL:n puheenjohtaja Kivistö kertoi Päivän peilissä, että eduskuntaryhmässä käytiin pitkät keskustelut aiheesta ennen äänestystä. Syy äänestyspäätökseen ei ollut pelkästään määrärahoissa, vaan pitkin syyskautta tehdyissä ratkaisuissa

Hallituskriisi ei ollut suinkaan siis ensimmäinen vuonna 1982. Aiemmin muun muassa devalvaatiopäätös oli aiheuttanut kiistan hallituksen sisällä. Silloin asia oli ratkennut, kun SKDL:n edustajat äänestivät tyhjää.

Vuonna 1990 SKDL ja silloinen Suomen Kommunistinen Puolue yhdistyivät Vasemmistoliitoksi.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto