Hyppää pääsisältöön

Kiista puolustusmäärärahoista kaatoi hallituksen vuonna 1982

Pääministeri Kalevi Sorsan neljän puolueen hallitus kaatui loppuvuonna 1982, kun SKDL:n kansanedustaja vastustivat hallituksen esitystä puolustusvoimien lisämäärärahoista. Hallituskriisi ei ollut ensimmäinen kaudella, mutta tämä kriisi vei SKDL:n ministerit ulos hallituksesta.

Kiistassa oli kyse 264 miljoonan markan lisämäärärahoista puolustusvoimille. Niillä oli tarkoitus ostaa tutkia, tykkejä ja ajoneuvoja.

SKDL:n ministerit Kalevi Kivistö, Jouko Kajanoja ja Jarmo Wahlström olivat pois äänestyksestä, sillä he olisivat joutuneet äänestämään itseään vastaan. Esitys määrärahoista oli lähtenyt valtioneuvostosta yksimielisenä.

Muut hallituspuolueet olisivat sallineet, että SKDL:n edustajat olisivat äänestäneet tyhjää. Hallituksen eroamiseen ajauduttiin, koska SKDL:n ministerit eivät suostuneet eroamaan.

"Minun toivomukseni oikeastaan oli, että SKDL:n ministerit, joiden eduskuntaryhmä tämän tilanteen aiheutti, olisivat tehneet johtopäätöksensä itse. Jollakin tapaa he sen tekivätkin olemalla pois äänestyksestä, jossa eduskuntaryhmä äänesti hallitusta vastaan", sanoi pääministeri Sorsa.

Hänen mukaansa kriisistä ulospääsyn avain oli Sorsan IIIb hallituksen muodostaminen, ja näin tapahtuikin. SKDL:n tilalle hallitukseen nousi Liberaalinen Kansanpuolue LKP. SKDL:n ministeripaikat menivät pääministeripuolue SDP:lle.

SKDL:n puheenjohtaja Kivistö kertoi Päivän peilissä, että eduskuntaryhmässä käytiin pitkät keskustelut aiheesta ennen äänestystä. Syy äänestyspäätökseen ei ollut pelkästään määrärahoissa, vaan pitkin syyskautta tehdyissä ratkaisuissa

Hallituskriisi ei ollut suinkaan siis ensimmäinen vuonna 1982. Aiemmin muun muassa devalvaatiopäätös oli aiheuttanut kiistan hallituksen sisällä. Silloin asia oli ratkennut, kun SKDL:n edustajat äänestivät tyhjää.

Vuonna 1990 SKDL ja silloinen Suomen Kommunistinen Puolue yhdistyivät Vasemmistoliitoksi.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto