Hyppää pääsisältöön

Hyvämuistiset ja -puheiset Nummelan sisarukset asuivat yhdeksänkymppisiksi metsäpirtissä

Maija, Akusti ja Vihtori Nummela syntyivät 1800-luvun lopulla ja elivät vanhuuden päiviin saakka Hattulassa metsätorpassa. Sisarukset olivat iäkkäinäkin hyvämuistisia tarinankertojia, joten toimittaja Niilo Ihamäki kollegoineen kävi heitä haastattelemassa vanhoista ajoista useampaankin otteeseen 1970-luvulla.

Nummelan sisarusten koti sijaitsi Hattulan Tömäjärvellä keskellä metsää lähellä Hämeen Härkätietä. Sisarusten isä perusti 1870-luvulla metsään torpan, jonne syntyi kuusi sisarusta. Akusti (Aku, August, Augusti s. 1882), Vihtori ja Maija (Maria s. 1888 tai 1890) asuivat metsäpirtissä ilman mukavuuksia 1970-luvulle saakka eli vielä yhdeksänkymppisinäkin.

Toimittaja Niilo Ihamäki haastatteli hyvämuistisia ja hyväpuheisia sisaruksia useasti radio-ohjelmiinsa. Vuonna 1971 Akusti, Maija ja Vihtori kertovat entisaikain elämästä. Nauriita kaskettiin, metsää kaadettiin ja kylvettiin ruista. Työhön oli mentävä varhain ja Akustille rippikoulu jäi ainoaksi kouluksi, mutta lukutaito tuli kuitenkin hankituksi. Maija-sisko kävi jopa kiertokouluakin yhdeksän viikkoa. Lukutaitoa mitattiin kinkereillä ja sisarukset muistelevat pappia, joka oli hurja vaatimaan ja lukukinkerit olivatkin tiukka paikka. Rahaa hankittiin marjojen ja riistan torimyynnistä ja hevosella rahtiajosta, vapaallakin käytiin ja kylätappeluissa pojat riitelivät tytöistä. 90 vuodessa moni asia oli muuttunut, ensimmäiset autot nähty, koneet korvanneet monessa asiassa ihmisen ja elämänmeno rauhoittunut.

Kamera ja mikrofoni 90-vuotisjuhlilla

Keväällä 1972 juhlittiin Akustin 90-vuotispäiviä. Kamera kiertää -tv-ohjelmakin kävi kuvaamassa syntymäpäiväsankaria Nummelan metsäpirtin kuistilla. Syntymäpäivän radio-ohjelmassa Rovasti Sahi arvelee, että Akustin pitkän iän salaisuus on siinä, että hän on varhain on noussut aamulla työhön ja sen päätyttyä kotiin nukkumaan. Akusti itse kertoo, ettei ole olllut väärä hirsi tai pahantekijä. Syntymäpäiväsankari muistelee metsästysretkiään ja sisar Maija kertoo saaliin viennistä hevosella Hämeenlinnan torille myyntiin.

Joulukuussa 1978 90-vuotias Maija Nummela muistelee entisaikojen elämää. Maijan isä oli perustanut Nummelan torpan noin sata vuotta aiemmin. Puolustuslaitos pakkolunasti maat ja Maija oli muuttanut vanhainkotiin kaksi vuotta ennen haastattelua. Maija kertoo, että kävi lapsena Hämeenlinnan torilla marjoja myymässä. Sinne käveltiin, mutta kengät laitettiin jalkaan vasta lähellä kaupunkia. Ja kettu vei Maijan kanat, mutta Akusti-veli ei ampunut kettua kanan takia. Lukemaan Maijan opetti aluksi oma isä ja lisäoppia sai kiertokoulusta.

Muistoja kansalaissodasta

Jo ennen Niilo Ihamäen radiohaastatteluita myös toimittaja Yrjö Kaukiainen on käynyt sisaruksia tapaamassa. Vuonna 1968 tehdyssä haastattelussa August ja Maria kertovat kansalaissodan vaiheista. Kummallakin on paljon muistoja ja kerrottavaa, joten sisar ja veli sekaantuvat vähän väliä toistensa puheeseen. Perheen poikia olisi haluttu punakaartiin, mutta veljekset piiiloutuivat metsään ja sisar kantoi heille sinne ruokaa. Sekä punaiset että valkoiset tappoivat toisiaan, eikä ruumiita voinut välttää näkemästä. Raskaitakin vaiheita sisarukset muistelevat kuitenkinkin iloisella perusvireellä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.