Hyppää pääsisältöön

Kuuluuko myös hoitotyöntekijöiden vakaumusta kunnioittaa?

Anestesiologian ja palliatiivisen lääketieteen dosentti Reino Pöyhiä
Anestesiologian ja palliatiivisen lääketieteen dosentti Reino Pöyhiä anestesiologia

Sykkeen 9. jaksossa katolista uskoa tunnustava sairaanhoitaja ilmoittaa työhaastattelussa pidättäytyvänsä raskaudenkeskeytyksen hoitotoimista. Osa sarjan työntekijöistä paheksuu ja osa kunnioittaa hoitajan rohkeutta ja vakaumusta. Paheksujien pelko kohdistuu mahdollisen potilaan jäämiseen vaille hoitoa, jos vakaumuksellinen hoitaja olisi työvuorossa.

Abortti, sterilisaatio ja verensiirtokielto aiheuttavat eniten eettistä päänvaivaa hoitajille ja lääkäreille. Eutanasiakysymys olisi myös sellainen, jos eläisimme esimerkiksi Hollannissa tai Belgiassa. Kun lähtökohtana on, että kaikilla kansalaisilla tulisi olla samanvertainen oikeus hoitoon riippumatta ihonväristä, sosiaaliluokasta tai vakaumuksesta, voidaan näillä vesillä joutua törmäyskurssille.

Halu auttaa

Kaupassa asiakas voi vaatia rahoilleen vastinetta, valita tuotteita ja itse päättää niiden käytöstä. Myyjällä saattaa olla altruistisia tavoitteita, mutta ensisijainen tavoite on rahan ansaitseminen. Hoitotilanne on kuitenkin monella tapaa hyvin erilainen. Ihmisiä hoitavilla halu auttaa on sittenkin ensisijaista – elannon hankinta tulee arvoasteikossa seuraavaksi. Muuten olisimme varmasti hankkineet toisen ammatin.

Valtaosassa Euroopan maita laki sallii hoitajan tai lääkärin pidättäytymisen esimerkiksi abortin suorittamisesta, jos se on ristiriidassa ammattilaisen vakaumuksen kanssa.

Potilaan oikeudet on turvattu laissa. Terveydenhuollon ammattilaisia koskevassa lain säädännössä keskeisintä ovat erilaiset velvoitteet. Eikö lain laatijan pitäisi huomioida myös hoitajien ja lääkäreiden eettiset tarpeet? Myös ammattilaiset ovat persoonia, tuntevia ja kokevia ihmisiä potilaita hoitaessaan.

Aloite vireillä

Valtaosassa Euroopan maita laki sallii (esimerkiksi katolista uskoa tunnustavan) hoitajan tai lääkärin pidättäytymisen esimerkiksi abortin suorittamisesta, jos se on ristiriidassa ammattilaisen vakaumuksen kanssa. Näin pitäisi olla Suomessakin. Kansalaisaloite tämän suuntaisen lain laatimiseksi on jo käynnistetty ja minäkin olen yksi sen allekirjoittajista.

Johtaisiko ammattiauttajan vakaumuksellisuus sitten potilaiden hoitomahdollisuuksien kapeutumiseen? En usko. Abortti on selkeästi hyväksytty toimenpide määrätilanteissa ja niitä asiallisesti suorittavia ammattilaisia on maassamme riittävästi. Työvuorosuunnittelulla pitäisi olla mahdollista taata kaikkien hoitojen saatavuus kaikissa paikoissa. Vakaumuksellisia hoitajien ja lääkäreiden osuus on siten pieni.

Johtaisiko ammattiauttajan vakaumuksellisuus potilaiden hoitomahdollisuuksien kapeutumiseen?

Pääsääntöisesti potilas ja hoitaja tai lääkäri tietävät taudeista ja hoitojen mahdollisuuksista hyvin eri tavoin. Esimerkiksi verensiirto voi pelastaa hengen, ja on Suomessa turvallista. Meidän pitäisi siis ilman muuta hyväksyä ja katsoa vierestä kun potilas kuolee rintakivuin ja vaikeassa hengenahdistuksessa (mikä tapahtuu verenvuodossa ilman verensiirtoa), kun potilaan vakaumus niin vaatii?

Miten hoitaja ja lääkäri selviävät itse tällaisesta kokemuksesta? Auttaako allekirjoitettu lupa olla antamatta hengen pelastavaa hoitoa ammattilaista kestämään sellaisen kuoleman jälkikuorman? Onko sellainen vakaumus luottamisen arvoinen, joka ei luo turvaa hädän hetkellä? Voiko vakaumus muuttua? Miten hoitoyksiköissä koetaan ja ymmärretään potilaan paras? Minkälaisia vakaumuksia pitää kunnioittaa vaiko kaikkia?

Lasten kohdalla tilanne selkeämpi

Lasten kohdalla on selkeämpi, sillä huostaanottopäätös helpottaa akuuttien konfliktien yli kriisitilanteissa. Huostaanottopäätös tarkoittaa, että lapsi voidaan ottaa toimenpiteen ajaksi huostaan sellaisilta vanhemmilta, jotka eivät vakaumuksensa takia salli lapselleen tehtävän esimerkiksi verensiirtoa, mikäli lapsen henki sen vaatii.

Vaikka huostaanottopäätös suojelee sairaalan henkilökuntaa, jälkipuinti on silti tarpeen. Kun aikuinen potilas kieltäytyy vakaumukseen vedoten sellaisesta hoidosta, jonka tiedetään parantavan tai auttavan lääketieteellisen tiedon valossa, ammattiauttaja on suurten haasteiden edessä.

Lääkäri ei saisi olla kuin Raamatun Pontius Pilatus, joka pesi kätensä kylmästi vastuusta. Lääkäriä ja hoitajaa ei myöskään pidä pakottaa sellaiseen toimintaan, jota heidän tietonsa ja vakaumuksensa ei salli. Lääkärillä ja hoitajalla on aina vastuu potilaastaan – vakaumuksestaan huolimatta tai sen takia! Onnellisinta on tietysti löytää yhteinen sävel potilaan kanssa – ja useimmiten se löytyykin.

Hajuton, mauton ja väritön suomalainen työkulttuuri?

Vakaumus voi tietysti kantaa hyviä hedelmiä. Verensiirrosta kieltäytyneitä on kiittäminen arvokeskustelun merkityksestä. He ovat myös – ehkä tietämättäänkin – edistäneet sellaisten hoitomenetelmien kehittämistä, jotka säästävät verenvuodoilta ja joiden ansiosta verensiirtojen tarve minimoituu.

Voisitko kuvitella, että sinulta kysyttäisiin esimerkiksi uskonnollista vakaumusta työpaikkaa hakiessasi?

Muuten – meille suomalaisille tuntuu olevan tyypillistä olla ”mauttomia”, ”hiljaisia”, ja arvonsa sekä uskonsa vakan alle kätkeviä. Vai voisitko kuvitella, että sinulta kysyttäisiin esimerkiksi uskonnollista vakaumusta työpaikkaa hakiessasi?

Englannissa julkisen terveydenhuollon hakevien täytyy vastata kysymyksiin seksuaalisesta suuntautumisesta, rodullisesta taustasta ja uskonnollisesta vakaumuksesta. Varmaan sen takia, ettei joudu syrjityksi.


Reino Pöyhiä
Kirjoittaja on anestesiologian ja palliatiivisen lääketieteen dosentti

Kommentit