Hyppää pääsisältöön

Pozaluista seurasi Heikki Kinnusen kielimatkaa Neuvostoliittoon

Venäjän kielen opetusohjelma Pozaluistassa (1985) seurattiin näyttelijä Heikki Kinnusen matkaa junalla kohti Moskovaa. Matkan varrella opittiin niin tervehdyksiä, numeroita kuin hyödyllisten verbien taivutuksia. Aina kun ruutuun ilmestyi kukko, katsojan piti lausua ruudussa näkyvä sana ja painaa se mieleen.

1. jakso: Pozaluistan ensimmäisessä jaksossa Heikki Kinnunen ilmestyy metron rullaportaita pitkin Helsingin rautatieasemalle. Hän on lähdössä junalla Neuvostoliittoon Moskovaan. Jaksossa opetellaan yleisimmät tervehdykset sekä tutustutaan venäjää opiskelevaan Virtasen perheeseen, jonka edistymistä opinnoissa seurataan koko sarjan läpi. Ohjelman opettaja Astrid Lindeberg esittelee myös kukon, jonka ilmestyessä ruutuun katsojien on tarkoitus lausua ruudussa näkyvä sana ja painaa se mieleen.

2. jakso: Heikki löytää junassa omalle paikalleen ja tapaa heti uusia tuttavuuksia. Kieliopin aiheena ovat numerot, kansallisuudet sekä esittäytyminen.

3. jakso: Nyt kysytään mikä sinun nimesi on, ja opitaan miten kysymykseen vastataan. Aiheena ovat myös kohteliaisuudet kuten "kiitos", "anteeksi" ja "olkaa hyvät" eli "pozaluista". Astrid opettaa lisää numeroita. Heikin hytti täyttyy uusilla matkailijoilla.

4. jakso: Juna on vihdoin lähtenyt liikkeelle Helsingistä kohti Moskovaa. Astrid kehuu, että Heikki puhuu oikein hyvää venäjää, niinpä opetellaan verbin "puhua" taivutus. Kun puhutaan puhumisesta, on hyvä opetella myös sanonnat "hyvin" ja "huonosti".

5. jakso: Heikki keskustelee hyttitovereidensa kanssa perheistä – se on venäläisillekin mieleinen aihe. Siispä jaksossa opitaan sukupuiden tärkeimmät sanat aina isoäidistä lapsenlapsiin. Junamatka on edennyt Vainikkalan raja-asemalle, jossa matkustajien passit tarkastetaan.

6. jakso: Tässä jaksossa kerrataan venäjän sanojen suvut, sekä se, miten ne voi tunnistaa. Lisäksi käydään läpi olla-verbin imperfektimuoto ja sen taivutukset. Heikki jalkautuu Viipuriin uuden tuttavansa kanssa.

7. jakso: On tullut aika opetella lisää numeroita, vuorossa ovat kymmenet. Samalla opitaan, miten venäläiset ilmoittavat puhelinnumeronsa. Nyt nähdään välähdyksiä Heikin venäläisten matkakumppanien Helsingin-vierailusta.

8. jakso: Prrrr! Puhelin pirisee Virtasilla, mutta miten venäjäksi oikein puhutaan puhelimessa? Eikä numero-oppi ole vieläkään ohi: nyt nimittäin opetellaan numerot 11 ja 19 välillä.

9. jakso: Heikki herää junassa uuteen päivään. Hän ja hänen uusi ystävänsä kertovat toisilleen, mistä asioista pitävät. Heikki kertoo rakastavansa esimerkiksi elokuvia ja teatteria. Siispä opetellaan rakastaa-verbin taivutus.

10. jakso: Vihdoin Heikki on saapunut Moskovaan. Kukaan ei kuitenkaan ole häntä vastassa asemalla, joten on opeteltava rauhoittamaan Heikki. Kun hän vihdoin löytää hotellilleen, hän kohtaa kauniin naisen. Tarina ei kerro, mitä sen jälkeen tapahtui.

Pozaluista-sarjassa oli myös kolme kertausjaksoa, joita ei ole tässä Elävä arkiston koosteartikkelissa. Ohjelmasta saa julkaista vain otteita tekijänoikeussyistä johtuen.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.