Hyppää pääsisältöön

Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

Ulkoministeri Väinö Tanner puhuu radiossa 13.3.1940, puheessa välitettiin tieto rauhasta.
Ulkoministeri Väinö Tanner välittää tiedon rauhasta radiopuheessaan 13.3.1940. Puhe kokonaisuudessaan jutun lopussa. Ulkoministeri Väinö Tanner puhuu radiossa 13.3.1940, puheessa välitettiin tieto rauhasta. Kuva: Yle ministeri

Väinö Tannerin ura valtakunnanpolitiikassa alkoi jo autonomian aikana ensimmäisessä eduskunnassa. Ennen itsenäisyyttä hän kerkesi senaattoriksikin. Sitä ennen hän oli kokeillut ja kokenut monenlaista: konttoristina, osuuskaupanhoitajana, lehtimiehenä, asianajana ja toimitusjohtajana Osuusliike Elannossa.

Tanner irtisanoutui äärivasemmistosta, ei osallistunut sisällissotaan ja olikin ainoa vaihtoehto sosiaalidemokraattien johtoon sodan jälkeen. Hän oli mukana Suomen talouselämässä, jossa tuli toimeen kaikkien yhteiskuntaryhmien kanssa. Opinnot neuvottelemisesta venäläisten kanssa hän oli käynyt jo alle nelikymppisenä toimiessaan Tokoin senaatin valtiovaraintoimikunnan päällikkönä sekavassa, helmikuun manifestin jälkeisessä tilanteessa 1917.

Tannerin toiminta johti lopulta rauhaan

Elantonsa Tanner hankki Osuusliike Elannosta, mutta oli kaiketi enemmän poliitikko kuin yritysjohtaja. Toisaalta taas näyttää siltä, että yritysmaailman suoraviivainen, kilpailun leimaama ja tuloksiin tähtäävä johtamistapa vaikutti ratkaisevalla tavalla hänen poliitikon otteisiinsa. Tyyli, jolla toimitusjohtaja hoiteli hallituksen vaihdoksen sodan sytyttyä – hän oli koko prosessin alullepanija – ja hänen itsenäiset toimensa ulkoministerinä, ovat kuvaavia esimerkkejä vahvan miehen ja taustavaikuttajan tavasta johtaa.
Ministeri Väinö Tanner v. 1940
Tanner vuonna 1940. Ministeri Väinö Tanner v. 1940 Kuva: Pietinen / Museoviraston kuvakokoelmat tanner

Tannerin suhteet rikkovat jään

Ulkoministerin virkansa vuoksi Tanner oli eniten äänessä talvisodan hallituksen kokouksissa. Siitä huolimatta hänelle oli tyypillistä hoitaa ministerintoimiaankin taustalta ja yksin. Hän esimerkiksi piti yrityksensä ja kontaktinsa omina tietoinaan niin kauan kuin katsoi sen tarpeelliseksi. Rauhanasiassa läheiset yhteistyökumppanit, pääministeri Ryti ja salkuton ministeri Paasikivi, tiesivät sentään missä mennään. Sen sijaan muu valtion johto, mukaan lukien presidentti Kallio, sai ulkoministerin puolesta tulla toimeen ilman erityistä valistusta.

Suurinta roolia ulkoministerin tuttavista näytteli vasemmistolainen kirjailija Hella Wuolijoki, joka tunsi Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Aleksandra Kollontain. Wuolijoki otti itse yhteyttä Tanneriin ja lupasi tunnustella neuvottelumahdollisuuksia Kollontailta.

– On ilmeistä, että nämä kahden vanhan ystävyksen [Wuolijoen ja Kollontain] väliset neuvottelut mursivat jään rauhantunnustelujen tieltä; Neuvostoliiton ulkoministeri V. M. Molotov ei tätä ennen keskusteluissa ulkomaisten diplomaattien kanssa osoittanut halua neuvotteluihin, kirjoittaa Arto Luukkanen Kollontain Kansallisbiografia-artikkelissa.

Salailu ärsytti hallitustovereita

Kalliolle Tanner alkoi kertoa rauhankontakteistaan vasta helmikuun alkupuolella. Pian tämän jälkeen hän toi rauhanasian ensin ulkoasiainvaliokuntaan ja sitten koko hallitukseen. Oikeusministeri J. O. Söderhjelm nyrpeili päiväkirjalleen, ettei valiokunnan jäsenille edes kerrottu, mistä Tanner tiesi Moskovan hylänneen Otto Wille Kuusisen hallituksen. Kuun lopulla myös opetusministeri Hannula yhtyi Söderhjelmin kritiikkiin, koska valiokuntaa ei oltu riittävästi informoitu.

Tannerin toiminta – yksin ja hallituksen kanssa – johti lopulta rauhaan. Hän joutui mukaan myös seuraavaan hallitukseen, muttei ymmärrettävästi voinut jatkaa ulkoministerinä. Hän otti haltuunsa kansanhuoltoministerin tehtävät, mutta pestistä tuli lyhyt, muutaman kuukauden mittainen.

Jatkosodan sytyttyä Tanner palasi hallitukseen ensin kauppa- ja teollisuusministeriksi, myöhemmin takaisin valtiovarainministeriksi.

Lähteenä on käytetty Kansallisbiografian (kirjoittanut Jaakko Paavolainen) ja Murhenäytelmän vuorosanat -kirjan (kirjoittanut Ohto Manninen ja Kauko Rumpunen) kuvauksia.

Syvenny

Väinö Tannerin radiopuhe Yleisradiossa, jossa hän välittää tiedon rauhasta.


Kuka Tanner oli? Kauko Rumpunen kertoo.

Kommentit
  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

#sota39

  • Mikä on #sota39?

    Mistä talvisotaprojekti #sota39:ssä on kyse?

    Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi päivä päivältä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan johtohahmojen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä. Talvisodan 105 päivää reaaliajassa.

  • Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

    Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.

  • "Jumala varjelkoon meitä rauhasta..."

    Vänrikki ja sotilaspappi Jorma Heiskanen odotti ja toivoi sodan syttymistä. Ateistinen Neuvostoliitto oli uskon miehelle kauhistus. Talvisota ja venäläisten vastustaminen olivat Jorma Heiskaselle Jumalan antama tehtävä. Suomi oli osa lännen etuvartiota ja sen tärkeä tehtävä oli pahan bolševismin leviämisen estäminen.

  • Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

    Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä muistutat.

    Helmi-maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla oli vakava, mutta Ranska ja Iso-Britannia lupailivat apujoukkoja. Samaan aikaan Neuvostoliitto esitti rauhanneuvotteluille ankarat ennakkoehdot. Hallitus oli äärimmäisen kohtalokkaan kysymyksen äärellä: jatkaako sotaa vai tehdäkö rauha? Loimme roolipelin, jossa sinä voit astua talvisodan ministerin rooliin ja tehdä itse tämän vaikean päätöksen! Käytössäsi on vain samat tiedot kuin ministereillä 75 vuotta sitten. Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä eniten muistutat.

  • Oletko talvisotatietäjä - testaa tietosi!

    #sota39-projektin testi mittaa oikeasti tietoa!

    Talvisodan syttymisestä tulee marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi testin. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa.

  • Mikä tykki on kuvassa? Kuka puhuu? Tunnistatko talvisodan ääniä ja kuvia?

    eimme sen muistoksi jo toisen testin.

    Talvisodan syttymisestä tuli marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi jo toisen testin. Tällä kertaa haastamme sinut tunnistamaan talvisodan kuvia ja ääniä. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa. Tähän testiin on lisätty entisestäänkin vaikeuskerrointa.

  • Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisota syttyi 30. marraskuuta 1939

    12-osainen Suomi talvisodassa -sarja

    Syksyllä 1939 Suomessa elettiin kireitä aikoja. Puolaan hyökänneet Hitler ja Stalin hämmästyttivät maailman solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliitto esitti Suomelle ankaria aluevaatimuksia. Kaiken lisäksi Suomi oli jäämässä kansainvälisessä poliittisessa kuviossa yksin. Sota syttyi marraskuun viimeisenä päivänä.

  • Ryti - ensikertalainen johti hallitusta kylmäpäisesti

    Suomen pankin pääjohtaja napattiin sodan sytyttyä hallituksen johtoon. Tuoreen pääministerin vahvuus oli hermojen hallinta, joka kriisiajan hallituksessa oli äärimmäisen tärkeä taito. Rytin ansiosta kaikki hallituksen viralliset istunnot kirjattiin prikuulleen muistiin.

  • Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

    Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa

    Tanner oli virkansa vuoksi eniten äänessä talvisodan hallituksen kokouksissa. Siitä huolimatta hänelle oli tyypillistä hoitaa ministerintoimiaan taustalta ja yksin. Hän piti kontaktinsa omina tietoinaan niin kauan kuin katsoi sen tarpeelliseksi.

  • Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

    Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

    Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner.

  • Miksi ja miten hallitus vaihtui?

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä

    Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä. Aivan kuin uusi kokoonpano olisi jo seisoskellut kentän laidalla verrytelleenä ja valmiina tositoimiin. Näin varmasti olikin, sillä Suomen piti näyttää irtisanoutuvansa syksyn 1939 hallituksen politiikasta.

  • Kallio - sairasteleva presidentti otti roolia vasta sodan lopussa

    Kallio oli eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista.

    Kallio oli kenties eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista. Vaikka hänellä oli elinkeinonaan suuri maatila Nivalassa ja myöhemmin myös pankinjohtajan virka Suomen pankissa, hänen pääasiallinen työnsä tapahtui valtiollisen politiikan parissa. Presidenttinä lähes 70-vuotias Kallio oli sangen sairaalloinen.

  • Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

    Keitä olivat talvisodan hallituksen hiljaiset?

    Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla hiljaisetkin joutuivat ottamaan kantaa rauhankysymykseen.

  • Niukkanen - äänekäs ja kokenut haukka vastusti myöntyväisyyttä

    Eteläkarjalainen maanviljelijä, sahanomistaja ja tiilitehtailija Juho Niukkanen oli vanha kettu sodan syttyessä. Hän oli yksi maalaisliiton vahvoista miehistä ja talvisodan hallituksen puheliaimmista ministereistä. Hän oli alusta alkaen sitä mieltä, ettei rauhanasioissa kannattaisi intoilla liikaa.

  • Haukat pitivät rauhanehtoja kohtuuttomina

    Rauhanhakuisen yhteistyöryhmän Ryti-Tanner-Paasikivi vastapainona olivat sotaisamman mielialan ministerit, niin sanotut haukat. Haukkoihin kuuluivat puolustusministeri Juho Niukkanen, opetusministeri Uuno Hannula ja oikeusministeri Johan Otto Söderhjelm, joille Neuvostoliiton kovat rauhanehdot näyttäytyivät itsenäisyyden menetyksenä.

  • #sota39 - malli Cajanderista malli Androidiin

    Miten tehdään välttämättömyydestä hyve? Ja saadaan samalla aikaan sosiaalisen median läpi lyövä sotahistoriallinen innostuksen aalto? Ylen historianosaajat käänsivät tuoreen talvisotatutkimuksen Twitter-keskusteluksi. Puoli seitsemän tapasi tekijät ja mukaan lähteneet Siilinjärven lukion historianopiskelijat.

  • Sukkapuikkoarmeija tämän talven megatrendi? Eli kuinka suomalaiset naistenlehdet kirjoittivat talvisodasta

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet.

    Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet samalla tavalla kuin muunkin lehdistö. Mistä ihmeestä pitäisi kirjoittaa, kun miehet lähtivät rintamalle taistelemaan, perheet evakkoon ja elintarvikkeista sekä tavaroista alkoi olla pulaa? Muoti, kauneus ja filmitähdet tuntuivat tässä tilanteessa hieman triviaaleilta. Ainakin sodan pää-äänenkannattajalle Kotiliedelle.