Hyppää pääsisältöön

Uuno Turhapuron eineskeittiössä tehtiin laihduttajan herkkua

Herkkusuiden herkkusuuna tunnettu johtaja Turhapuro vierailee gourmet-kokkina Ylen uudenvuodenlähetyksessä 1991. Assistenttien avustuksella työstetään runsasta ja rasvaista laihduttajan herkkuateriaa, jonka valmistukseen kuluu huomattava määrä liekityskonjakkia. Annoksen ominaisuuksiin löytyy myös pettämätön syy.

Eineskeittiötä emännöivät Ulla Tapaninen ja Miitta Sorvali, joista viimemainittu on selvästi alttiimpi kuulun hurmurin lirkutuksille. Tapanisen esittämä "nöpönenä" sen sijaan on silminnähden äimistynyt vieraan tyylistä.

Naiset saavat hoitaakseen perunoiden ja munien kuorinnan. Johtajan yhdentymispoliittinen neuvo onkin, että naisen kannattaa mennä naimisiin – ihmisen koti tuntuu näet kovin autiolta, ellei kukaan ole hellan ääressä touhuamassa.

Tekeillä olevaan laihduttajan herkkuateriaan kuuluu em. ainesten lisäksi hanhenmaksapalleroita, häränlihasuikaleita ja tomaatteja. Näillä täytetään jo ruskettumassa oleva pieni porsas.

Laihduttamisen salaisuus

Joku saattaa ihmetellä iltapalan koostumusta, mutta Turhapuron mukaan laihduttamisen A ja O piileekin siinä, mitä ihminen jättää syömättä. Ihmisen paino ei nimittäin vähenny nimeksikään, jos hän kieltäytyy vain mitättömän pienestä iltapalasta. Jättämällä sen sijaan ahmimatta valtavan ateriakokonaisuuden hän laihtuu jumalattomasti enemmän.

Kokkausprosessissa tarvittavaa konjakkia nautitaan reilusti ja useaan otteeseen ennen ruuan valmistusta. Saatavilla ei ole aivan parasta merkkiä, mutta se on ymmärrettävää "radion pienen budjetin" valossa.

Sketsin lopussa Vesa-Matti Loiri suorittaa hienon roolivaihdon kuoriutumalla Turhapuron maskeista ja vaatteista normaaliksi laulajaminäkseen. Meikkejä pyyhkiessään hän alkaa lausua säkeitä Eino Leinon Elegiasta, jonka hän ohjelmassa esitti heti Uunosta irtauduttuaan.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto