Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Ilotulituksia ja kiinalaisia kukkasia

Uudenvuoden ilotulitus Oulussa 2007
Suomessa ilotulitus liittyy uuden vuoden juhlintaan Uudenvuoden ilotulitus Oulussa 2007 Kuva: Wikipedia commons / Estormiz uudenvuoden ilotulitus oulussa 2007

Olemme tottuneet siihen, että kiinalaiset kopioivat länsimaisia tuotteita ja myyvät niitä maailmalle halvemmalla. Ei niin kaukana menneisyydessämme oli kuitenkin aika, jolloin länsimaat kopioivat kaikkea kiinalaista ja omaksuivat kilvan kiinalaisia tapoja.

Tuolle ajanjaksolle on annettu nimikin, kineseria. 1600-luvun eurooppalaiset lähetyssaarnaajat toivat tullessaan uutisia ja vaikutteita Kiinasta. Erityisen suurta huomiota herätti jesuiitta ja yleisnero Athanasius Kircherin teos Kuvitettu Kiina, jonka kuvaukset kaukaisen maan elämästä innoittivat pian eurooppalaisia taiteilijoita, huonekalujen sekä astioiden suunnittelijoita ja arkkitehteja mukailemaan sikäläistä estetiikkaa.

Yksi itäisen maan uutuus oli ilotulitus, eli kiinalaiset kukkaset. Ruutia oli käytetty Euroopassa sodankäyntiin jo 1200-luvulta alkaen ja ilotulituksiakin nähtiin siellä täällä, mutta vasta kineserian aikana ne alkoivat levitä todenteolla. 1758 Pekingissä asunut jesuiitta Pierre Nicolas d’Incarville kirjoitti Pariisin Akatemialle perinpohjaisen selvityksen kiinalaisten ilotulitteiden toiminnasta, mikä helpotti eurooppalaisten oman ilotulitusharrastuksen aloittamista.

Suuria muistettavia ilotulituksia ovat rauhansopimusten kunniaksi järjestetyt ilotulitukset, joissa ruudin tuhlaamisen lopettamista on siis juhlittu ruudin viihdekäytöllä. Kuningatar Kristiina järjesti ikimuistoisen näytöksen kolmekymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648 Narvassa. Sata vuotta myöhemmin juhlittiin Lontoossa Aachenin rauhansopimusta ilotulituksella, johon Friedrich Händel teki musiikin. Näytös tosin keskeytyi, kun kulissit syttyivät tuleen.

Suomen ensimmäisestä ilotulituksesta ei ole tietoa, mutta jo pitkään rakettien ampuminen on ollut meillä uudenvuoden juhlintaan kuuluva eräänlainen jokamiehenoikeus. Rakettien ampumista rajoitetaan etenkin kaupungeissa monin tavoin, mutta silti uudenvuoden aattoillan pauke tuo monessa taajamassa mieleen sotatilan.

16 Paukkuvaa Buddhaa, Kontulan Gangsta, Lotta Laatikko, Auerwaara II, Strobo Pommi, Ufo af Grafam, Iso Paha Tanskalainen, Thunder Veivi, Leijonan Laukaus 3.0, Sumotykki, Mauri Myrsky

Raketit ovat silmän ja mielikuvituksen iloja talvisella yötaivaalla, mutta myös vuodenvaihteen myyntisesongin aikana. Ilotulitteiden nimet kun ovat mitä mielikuvituksellisimpia luomuksia. Niin kuin nyt: 16 Paukkuvaa Buddhaa, Kontulan Gangsta, Lotta Laatikko, Auerwaara II, Strobo Pommi, Ufo af Grafam, Iso Paha Tanskalainen, Thunder Veivi, Leijonan Laukaus 3.0, Sumotykki, Mauri Myrsky ja niin edelleen. Ällistyttäviä ja riemastuttavia nimiä!

Tänään kysymme Pohjoismaiden ainoalta ilotulitustehtaanjohtajalta, Harri Carlsonilta, miten raketit ja muut ilotulitteet saavat kuplivat nimensä. Carlson on toiminut ilotulitusalalla 15 vuotta ja ennen ilotulitustehtaanjohtajuuttaan hän työskenteli tuotepäällikkönä.

Carlsonin mukaan Suomessa on kuusi firmaa, jotka myyvät ilotulitteita ja järjestävät näytöksiä. Ala keskittyi uuteen vuoteen etenkin ennen vuonna 1998 alkaneita ilotulituksen Suomenmestaruuskisoja. Ne lisäsivät yleisön kiinnostusta ammattitaitoisiin ilotulitusnäytöksiin ja nykyään ilotulituksia harrastetaankin paljon yleisemmin kuin vain vuodenvaihteessa. Carlson oikaisee, että monen valittajan harhaluulo siitä, että ”nyt siellä ilotulitusnäytöksessä taas ammutaan kymppitonneja taivaalle, vaikka niilläkin rahoilla voitaisiin palkata sairaanhoitajia” ei perustu totuuteen, vaan oikeampi hintahaarukka on 2000-3000 e.

Mutta asiaan: millaiset ruudinkeksijät kehittelevät ilotulitteiden nimiä, ilotulitustehtaanjohtaja Harri Carlson?

Pasi Heikura
aristoteles@yle.fi

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri