Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää: Ilotulituksia ja kiinalaisia kukkasia

Uudenvuoden ilotulitus Oulussa 2007
Suomessa ilotulitus liittyy uuden vuoden juhlintaan Uudenvuoden ilotulitus Oulussa 2007 Kuva: Wikipedia commons / Estormiz uudenvuoden ilotulitus oulussa 2007

Olemme tottuneet siihen, että kiinalaiset kopioivat länsimaisia tuotteita ja myyvät niitä maailmalle halvemmalla. Ei niin kaukana menneisyydessämme oli kuitenkin aika, jolloin länsimaat kopioivat kaikkea kiinalaista ja omaksuivat kilvan kiinalaisia tapoja.

Tuolle ajanjaksolle on annettu nimikin, kineseria. 1600-luvun eurooppalaiset lähetyssaarnaajat toivat tullessaan uutisia ja vaikutteita Kiinasta. Erityisen suurta huomiota herätti jesuiitta ja yleisnero Athanasius Kircherin teos Kuvitettu Kiina, jonka kuvaukset kaukaisen maan elämästä innoittivat pian eurooppalaisia taiteilijoita, huonekalujen sekä astioiden suunnittelijoita ja arkkitehteja mukailemaan sikäläistä estetiikkaa.

Yksi itäisen maan uutuus oli ilotulitus, eli kiinalaiset kukkaset. Ruutia oli käytetty Euroopassa sodankäyntiin jo 1200-luvulta alkaen ja ilotulituksiakin nähtiin siellä täällä, mutta vasta kineserian aikana ne alkoivat levitä todenteolla. 1758 Pekingissä asunut jesuiitta Pierre Nicolas d’Incarville kirjoitti Pariisin Akatemialle perinpohjaisen selvityksen kiinalaisten ilotulitteiden toiminnasta, mikä helpotti eurooppalaisten oman ilotulitusharrastuksen aloittamista.

Suuria muistettavia ilotulituksia ovat rauhansopimusten kunniaksi järjestetyt ilotulitukset, joissa ruudin tuhlaamisen lopettamista on siis juhlittu ruudin viihdekäytöllä. Kuningatar Kristiina järjesti ikimuistoisen näytöksen kolmekymmenvuotisen sodan päätteeksi 1648 Narvassa. Sata vuotta myöhemmin juhlittiin Lontoossa Aachenin rauhansopimusta ilotulituksella, johon Friedrich Händel teki musiikin. Näytös tosin keskeytyi, kun kulissit syttyivät tuleen.

Suomen ensimmäisestä ilotulituksesta ei ole tietoa, mutta jo pitkään rakettien ampuminen on ollut meillä uudenvuoden juhlintaan kuuluva eräänlainen jokamiehenoikeus. Rakettien ampumista rajoitetaan etenkin kaupungeissa monin tavoin, mutta silti uudenvuoden aattoillan pauke tuo monessa taajamassa mieleen sotatilan.

16 Paukkuvaa Buddhaa, Kontulan Gangsta, Lotta Laatikko, Auerwaara II, Strobo Pommi, Ufo af Grafam, Iso Paha Tanskalainen, Thunder Veivi, Leijonan Laukaus 3.0, Sumotykki, Mauri Myrsky

Raketit ovat silmän ja mielikuvituksen iloja talvisella yötaivaalla, mutta myös vuodenvaihteen myyntisesongin aikana. Ilotulitteiden nimet kun ovat mitä mielikuvituksellisimpia luomuksia. Niin kuin nyt: 16 Paukkuvaa Buddhaa, Kontulan Gangsta, Lotta Laatikko, Auerwaara II, Strobo Pommi, Ufo af Grafam, Iso Paha Tanskalainen, Thunder Veivi, Leijonan Laukaus 3.0, Sumotykki, Mauri Myrsky ja niin edelleen. Ällistyttäviä ja riemastuttavia nimiä!

Tänään kysymme Pohjoismaiden ainoalta ilotulitustehtaanjohtajalta, Harri Carlsonilta, miten raketit ja muut ilotulitteet saavat kuplivat nimensä. Carlson on toiminut ilotulitusalalla 15 vuotta ja ennen ilotulitustehtaanjohtajuuttaan hän työskenteli tuotepäällikkönä.

Carlsonin mukaan Suomessa on kuusi firmaa, jotka myyvät ilotulitteita ja järjestävät näytöksiä. Ala keskittyi uuteen vuoteen etenkin ennen vuonna 1998 alkaneita ilotulituksen Suomenmestaruuskisoja. Ne lisäsivät yleisön kiinnostusta ammattitaitoisiin ilotulitusnäytöksiin ja nykyään ilotulituksia harrastetaankin paljon yleisemmin kuin vain vuodenvaihteessa. Carlson oikaisee, että monen valittajan harhaluulo siitä, että ”nyt siellä ilotulitusnäytöksessä taas ammutaan kymppitonneja taivaalle, vaikka niilläkin rahoilla voitaisiin palkata sairaanhoitajia” ei perustu totuuteen, vaan oikeampi hintahaarukka on 2000-3000 e.

Mutta asiaan: millaiset ruudinkeksijät kehittelevät ilotulitteiden nimiä, ilotulitustehtaanjohtaja Harri Carlson?

Pasi Heikura
aristoteles@yle.fi

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri