Hyppää pääsisältöön

"Kansalaiset, medborgare" ovat uudenvuoden avainsanat

Suomen tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe alkaa perinteisesti sanoilla "kansalaiset" ja "medborgare". Radioarkiston koostenauhalle on kerätty näitä alkusanoja kuunneltaviksi vuodesta 1936 alkaen, Svinhufvudista Ahtisaareen. Potpurissa kuullaan myös pari historiallista poikkeusta.

Oheisen koosteen aloittavat P. E. Svinhufvudin uudenvuodenpuheen alkusanat vuosilta 1936 ja 1937. Svinhufvudin ensimmäinen säilynyt puhe vuodelta 1935 on Ylen vanhin ohjelmatallenne ja se on kuunneltavissa täällä.

Svinhufvudia koosteessa seuraa Risto Ryti vuoden 1940 lopulta. Rytin puheenaloitus on tallennettu poikkeuksellisesti hänen virkaanastumispäivänään 19. joulukuuta. Päivä oli samalla Rytin edeltäjän presidentti Kyösti Kallion kuolinpäivä. Muita uudenvuodenpuheen aloituksia 1940-luvulta ei koosteessa kuulla.

J. K. Paasikiven puheiden aloitukset on koottu vuodesta 1950 vuoteen 1956. Paasikivi oli pitänyt ensimmäisen uudenvuodenpuheensa jo vuonna 1944, jolloin hän pääministerinä sijaisti presidentti Mannerheimia puheenpitäjänä.

Vuodesta 1957 eteenpäin seuraavat 24 puheenaloitusta ovat Urho Kekkosen. Kekkosen viimeiseksi jäänyt uudenvuodenpuhe vuodelta 1981 on katsottavissa myös kokonaisuudessaan täällä.

Vuoden 1982 uudenvuodenpuheen piti poikkeuksellisesti pääministeri. Urho Kekkonen oli eronnut presidentin virasta lokakuussa 1981, ja pääministeri Mauno Koivisto toimi tuolloin virkaatekevänä presidenttinä. Kenties asemastaan johtuen Koivisto aloittikin puheensa perinteestä poiketen sanapareilla "arvon kansalaiset" ja "ärade medborgare".

Arvon kansalaiset -- Ärade medborgare― Pääministeri Mauno Koivisto 1981

Mauno Koivisto valittiin lopulta ennenaikaisilla vaaleilla Suomen yhdeksänneksi presidentiksi 27. tammikuuta 1982 ja hänen lausahduksiaan kuullaan koosteessa aina vuoteen 1993 asti.

Koiviston vuoden 1990 puheenaloitus on koosteen otteista ensimmäinen, jossa Suomen presidentti esittää alkusanansa "kansalaiset" ja "medborgare" perätysten heti lähetyksen alussa muodossa "kansalaiset, medborgare". Ennen tätä ikoniset aloitussanat oli kuultu erillään puheen erikielisten osien aluissa.

Vuonna 1993 uudenvuodenpuhujana toimi jälleen poikkeuksellisesti pääministeri. Pääministeri Esko Aho pääsi parrasvaloihin presidentti Koiviston kyllästyttyä arvostelijoihin, jotka olivat kritisoineet perinteisiä uudenvuodenpuheita ”vaisuiksi ja värittömiksi”. Ahon vuoden 1993 puhe on katsottavissa täällä, mutta äänikoosteessa ei Ahon ääntä kuulla. Hän aloitti puheensa sanoilla "me suomalaiset".

Mauno Koivistolta kuullaan koosteessa puheenaloitus vielä vuoden 1994 ensimmäiseltä päivältä. Kaksi kuukautta myöhemmin presidentinviran vastaanotti Martti Ahtisaari, jonka vuosien 1995 ja 1996 puheenaloitukset päättävät oheisen ääninauhakoosteen.

Ladattava puheenaloituskooste innoitti yleisöä ja Juhana Aunesluoma samplasi nopeasti äänitteen pohjalta kappaleen, joka on kuunneltavissa Youtubessa tämän linkin takaa

Koosteen alkuperäiset puheet

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.