Hyppää pääsisältöön

"Kansalaiset, medborgare" ovat uudenvuoden avainsanat

Suomen tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe alkaa perinteisesti sanoilla "kansalaiset" ja "medborgare". Radioarkiston koostenauhalle on kerätty näitä alkusanoja kuunneltaviksi vuodesta 1936 alkaen, Svinhufvudista Ahtisaareen. Potpurissa kuullaan myös pari historiallista poikkeusta.

Oheisen koosteen aloittavat P. E. Svinhufvudin uudenvuodenpuheen alkusanat vuosilta 1936 ja 1937. Svinhufvudin ensimmäinen säilynyt puhe vuodelta 1935 on Ylen vanhin ohjelmatallenne ja se on kuunneltavissa täällä.

Svinhufvudia koosteessa seuraa Risto Ryti vuoden 1940 lopulta. Rytin puheenaloitus on tallennettu poikkeuksellisesti hänen virkaanastumispäivänään 19. joulukuuta. Päivä oli samalla Rytin edeltäjän presidentti Kyösti Kallion kuolinpäivä. Muita uudenvuodenpuheen aloituksia 1940-luvulta ei koosteessa kuulla.

J. K. Paasikiven puheiden aloitukset on koottu vuodesta 1950 vuoteen 1956. Paasikivi oli pitänyt ensimmäisen uudenvuodenpuheensa jo vuonna 1944, jolloin hän pääministerinä sijaisti presidentti Mannerheimia puheenpitäjänä.

Vuodesta 1957 eteenpäin seuraavat 24 puheenaloitusta ovat Urho Kekkosen. Kekkosen viimeiseksi jäänyt uudenvuodenpuhe vuodelta 1981 on katsottavissa myös kokonaisuudessaan täällä.

Vuoden 1982 uudenvuodenpuheen piti poikkeuksellisesti pääministeri. Urho Kekkonen oli eronnut presidentin virasta lokakuussa 1981, ja pääministeri Mauno Koivisto toimi tuolloin virkaatekevänä presidenttinä. Kenties asemastaan johtuen Koivisto aloittikin puheensa perinteestä poiketen sanapareilla "arvon kansalaiset" ja "ärade medborgare".

Arvon kansalaiset -- Ärade medborgare― Pääministeri Mauno Koivisto 1981

Mauno Koivisto valittiin lopulta ennenaikaisilla vaaleilla Suomen yhdeksänneksi presidentiksi 27. tammikuuta 1982 ja hänen lausahduksiaan kuullaan koosteessa aina vuoteen 1993 asti.

Koiviston vuoden 1990 puheenaloitus on koosteen otteista ensimmäinen, jossa Suomen presidentti esittää alkusanansa "kansalaiset" ja "medborgare" perätysten heti lähetyksen alussa muodossa "kansalaiset, medborgare". Ennen tätä ikoniset aloitussanat oli kuultu erillään puheen erikielisten osien aluissa.

Vuonna 1993 uudenvuodenpuhujana toimi jälleen poikkeuksellisesti pääministeri. Pääministeri Esko Aho pääsi parrasvaloihin presidentti Koiviston kyllästyttyä arvostelijoihin, jotka olivat kritisoineet perinteisiä uudenvuodenpuheita ”vaisuiksi ja värittömiksi”. Ahon vuoden 1993 puhe on katsottavissa täällä, mutta äänikoosteessa ei Ahon ääntä kuulla. Hän aloitti puheensa sanoilla "me suomalaiset".

Mauno Koivistolta kuullaan koosteessa puheenaloitus vielä vuoden 1994 ensimmäiseltä päivältä. Kaksi kuukautta myöhemmin presidentinviran vastaanotti Martti Ahtisaari, jonka vuosien 1995 ja 1996 puheenaloitukset päättävät oheisen ääninauhakoosteen.

Ladattava puheenaloituskooste innoitti yleisöä ja Juhana Aunesluoma samplasi nopeasti äänitteen pohjalta kappaleen, joka on kuunneltavissa Youtubessa tämän linkin takaa

Koosteen alkuperäiset puheet

Kommentit
  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.

  • Musta hurmio – kolmiodraama epätoivon saarella

    Tapio Suominen ohjasi kuvauksen kielletystä rakkaudesta.

    Pieni, eristynyt, toisiaan tarkkaileva yhteisö, jonka pinnan alla kuohuu. Pitkiä, kaipaavia katseita, jotka puhuvat paljon. Harmonian illuusio räjähtää, kun saarelle saapuu puutarhuri Joel (Markku Toikka), jonka taustat ovat hämärän peitossa. Vuonna 1984 ilmestynyt Musta hurmio perustuu Toivo Pekkasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1939.