Hyppää pääsisältöön

"Kansalaiset, medborgare" ovat uudenvuoden avainsanat

Suomen tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe alkaa perinteisesti sanoilla "kansalaiset" ja "medborgare". Radioarkiston koostenauhalle on kerätty näitä alkusanoja kuunneltaviksi vuodesta 1936 alkaen, Svinhufvudista Ahtisaareen. Potpurissa kuullaan myös pari historiallista poikkeusta.

Oheisen koosteen aloittavat P. E. Svinhufvudin uudenvuodenpuheen alkusanat vuosilta 1936 ja 1937. Svinhufvudin ensimmäinen säilynyt puhe vuodelta 1935 on Ylen vanhin ohjelmatallenne ja se on kuunneltavissa täällä.

Svinhufvudia koosteessa seuraa Risto Ryti vuoden 1940 lopulta. Rytin puheenaloitus on tallennettu poikkeuksellisesti hänen virkaanastumispäivänään 19. joulukuuta. Päivä oli samalla Rytin edeltäjän presidentti Kyösti Kallion kuolinpäivä. Muita uudenvuodenpuheen aloituksia 1940-luvulta ei koosteessa kuulla.

J. K. Paasikiven puheiden aloitukset on koottu vuodesta 1950 vuoteen 1956. Paasikivi oli pitänyt ensimmäisen uudenvuodenpuheensa jo vuonna 1944, jolloin hän pääministerinä sijaisti presidentti Mannerheimia puheenpitäjänä.

Vuodesta 1957 eteenpäin seuraavat 24 puheenaloitusta ovat Urho Kekkosen. Kekkosen viimeiseksi jäänyt uudenvuodenpuhe vuodelta 1981 on katsottavissa myös kokonaisuudessaan täällä.

Vuoden 1982 uudenvuodenpuheen piti poikkeuksellisesti pääministeri. Urho Kekkonen oli eronnut presidentin virasta lokakuussa 1981, ja pääministeri Mauno Koivisto toimi tuolloin virkaatekevänä presidenttinä. Kenties asemastaan johtuen Koivisto aloittikin puheensa perinteestä poiketen sanapareilla "arvon kansalaiset" ja "ärade medborgare".

Arvon kansalaiset -- Ärade medborgare― Pääministeri Mauno Koivisto 1981

Mauno Koivisto valittiin lopulta ennenaikaisilla vaaleilla Suomen yhdeksänneksi presidentiksi 27. tammikuuta 1982 ja hänen lausahduksiaan kuullaan koosteessa aina vuoteen 1993 asti.

Koiviston vuoden 1990 puheenaloitus on koosteen otteista ensimmäinen, jossa Suomen presidentti esittää alkusanansa "kansalaiset" ja "medborgare" perätysten heti lähetyksen alussa muodossa "kansalaiset, medborgare". Ennen tätä ikoniset aloitussanat oli kuultu erillään puheen erikielisten osien aluissa.

Vuonna 1993 uudenvuodenpuhujana toimi jälleen poikkeuksellisesti pääministeri. Pääministeri Esko Aho pääsi parrasvaloihin presidentti Koiviston kyllästyttyä arvostelijoihin, jotka olivat kritisoineet perinteisiä uudenvuodenpuheita ”vaisuiksi ja värittömiksi”. Ahon vuoden 1993 puhe on katsottavissa täällä, mutta äänikoosteessa ei Ahon ääntä kuulla. Hän aloitti puheensa sanoilla "me suomalaiset".

Mauno Koivistolta kuullaan koosteessa puheenaloitus vielä vuoden 1994 ensimmäiseltä päivältä. Kaksi kuukautta myöhemmin presidentinviran vastaanotti Martti Ahtisaari, jonka vuosien 1995 ja 1996 puheenaloitukset päättävät oheisen ääninauhakoosteen.

Ladattava puheenaloituskooste innoitti yleisöä ja Juhana Aunesluoma samplasi nopeasti äänitteen pohjalta kappaleen, joka on kuunneltavissa Youtubessa tämän linkin takaa

Koosteen alkuperäiset puheet

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?