Hyppää pääsisältöön

"Kansalaiset, medborgare" ovat uudenvuoden avainsanat

Suomen tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe alkaa perinteisesti sanoilla "kansalaiset" ja "medborgare". Radioarkiston koostenauhalle on kerätty näitä alkusanoja kuunneltaviksi vuodesta 1936 alkaen, Svinhufvudista Ahtisaareen. Potpurissa kuullaan myös pari historiallista poikkeusta.

Oheisen koosteen aloittavat P. E. Svinhufvudin uudenvuodenpuheen alkusanat vuosilta 1936 ja 1937. Svinhufvudin ensimmäinen säilynyt puhe vuodelta 1935 on Ylen vanhin ohjelmatallenne ja se on kuunneltavissa täällä.

Svinhufvudia koosteessa seuraa Risto Ryti vuoden 1940 lopulta. Rytin puheenaloitus on tallennettu poikkeuksellisesti hänen virkaanastumispäivänään 19. joulukuuta. Päivä oli samalla Rytin edeltäjän presidentti Kyösti Kallion kuolinpäivä. Muita uudenvuodenpuheen aloituksia 1940-luvulta ei koosteessa kuulla.

J. K. Paasikiven puheiden aloitukset on koottu vuodesta 1950 vuoteen 1956. Paasikivi oli pitänyt ensimmäisen uudenvuodenpuheensa jo vuonna 1944, jolloin hän pääministerinä sijaisti presidentti Mannerheimia puheenpitäjänä.

Vuodesta 1957 eteenpäin seuraavat 24 puheenaloitusta ovat Urho Kekkosen. Kekkosen viimeiseksi jäänyt uudenvuodenpuhe vuodelta 1981 on katsottavissa myös kokonaisuudessaan täällä.

Vuoden 1982 uudenvuodenpuheen piti poikkeuksellisesti pääministeri. Urho Kekkonen oli eronnut presidentin virasta lokakuussa 1981, ja pääministeri Mauno Koivisto toimi tuolloin virkaatekevänä presidenttinä. Kenties asemastaan johtuen Koivisto aloittikin puheensa perinteestä poiketen sanapareilla "arvon kansalaiset" ja "ärade medborgare".

Arvon kansalaiset -- Ärade medborgare― Pääministeri Mauno Koivisto 1981

Mauno Koivisto valittiin lopulta ennenaikaisilla vaaleilla Suomen yhdeksänneksi presidentiksi 27. tammikuuta 1982 ja hänen lausahduksiaan kuullaan koosteessa aina vuoteen 1993 asti.

Koiviston vuoden 1990 puheenaloitus on koosteen otteista ensimmäinen, jossa Suomen presidentti esittää alkusanansa "kansalaiset" ja "medborgare" perätysten heti lähetyksen alussa muodossa "kansalaiset, medborgare". Ennen tätä ikoniset aloitussanat oli kuultu erillään puheen erikielisten osien aluissa.

Vuonna 1993 uudenvuodenpuhujana toimi jälleen poikkeuksellisesti pääministeri. Pääministeri Esko Aho pääsi parrasvaloihin presidentti Koiviston kyllästyttyä arvostelijoihin, jotka olivat kritisoineet perinteisiä uudenvuodenpuheita ”vaisuiksi ja värittömiksi”. Ahon vuoden 1993 puhe on katsottavissa täällä, mutta äänikoosteessa ei Ahon ääntä kuulla. Hän aloitti puheensa sanoilla "me suomalaiset".

Mauno Koivistolta kuullaan koosteessa puheenaloitus vielä vuoden 1994 ensimmäiseltä päivältä. Kaksi kuukautta myöhemmin presidentinviran vastaanotti Martti Ahtisaari, jonka vuosien 1995 ja 1996 puheenaloitukset päättävät oheisen ääninauhakoosteen.

Ladattava puheenaloituskooste innoitti yleisöä ja Juhana Aunesluoma samplasi nopeasti äänitteen pohjalta kappaleen, joka on kuunneltavissa Youtubessa tämän linkin takaa

Koosteen alkuperäiset puheet

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto