Hyppää pääsisältöön

Verentahrimat muotivaatteet

Yli tuhat ihmistä kuoli vuonna 2013 Bangladeshissa, kun Rana Plaza -niminen vaatetehdasrakennus sortui. Onnettomuus nosti vaatetehtaiden kurjuuden hetkeksi maailman tietoisuuteen. Muotimaailman toivottiin viimein parantavan rakennusturvallisuutta ja työoloja. Vuosi onnettomuuden jälkeen MOT-ohjelma kävi selvittämässä, olivatko maan tuotanto-olosuhteet parantuneet.

Romahdusta edeltävänä iltana Rana Plazan työntekijät huomasivat suuren halkeaman seinässä ja huolestuivat. Tehtaanjohto kuitenkin pakotti työntekijät töihin seuraavana päivänä. Aamulla kahdeksankerroksinen rakennus sortui. Yli 1100 ihmistä sai surmansa ja 2500 loukkaantui.

Rakennuksessa toimi viisi vaatetehdasta, jotka tekivät vaatteita länsimaalaisille merkeille kuten Benettonille, Mangolle, Walmartille ja Primarkille.

"Emme halunneet mennä sisään tehtaaseen, mutta esimiehemme pakottivat meidät väkivalloin. Pelkäsin, mutta minua ei päästetty ulos. – – Talo romahti. Olin jumissa raunioissa kolme päivää”, kertoo tehtaassa työskennellyt 21-vuotias Beauty.

Accord-sopimuksella turvallisempia tehtaita

”Länsimaalaiset yritykset eivät piittaa työntekijöiden turvallisuudesta, koska he eivät ole valmiita maksamaan siitä”, sanoo eräs tehtaanomistaja, joka valmistaa vaatteita myös suomalaiselle yritykselle.

”Asiakkaita kiinnostaa vaan tuotteiden hinta ja laatu.”

Vaatetuotannon eettisyyden lisäämiseksi on kehitetty erilaisia tarkastusjärjestelmiä, joilla pyritään parantamaan turvallisuutta. Rana Plazan katastrofin jälkeen Bangladeshin hallitus, ammattiyhdistysliikkeet ja yli 160 länsimaista vaateyritystä allekirjoittivat historialliseksi luonnehditun palo- ja rakennusturvallisuussopimuksen nimeltään Accord. Sopimuksen mukaan vaateyritykset ja tehtaat maksavat tarkastusten perusteella tehtävät korjaukset yhdessä.

MOT:n kyselyyn vastanneista suomalaisyrityksistä seitsemän ilmoitti valmistavansa vaatteita Bangladeshissa. Tuotteitaan teetättivät Bangladeshissa Stockmann-konsernin Lindex ja Seppälä, S-ryhmä, Kesko, Reima, Texmoda, Halonen ja L-fashion group (Luhta).

Ohjelman teon aikaan yrityksistä vain Stockmann oli allekirjoittanut Accord-sopimuksen.

Surkeat työolot onnettomuuden jälkeenkin

Bangladeshin vaateteollisuus pääsi vauhtiin 1980-luvulla. 2010-luvulle mennessä Bangladeshista oli tullut Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin vaatteiden valmistaja. Vaateteollisuus on maan tärkein vientiteollisuus, ja se työllistää noin 4 miljoonaa bangladeshilaista.

Vaatetyöläisten heikot työolot aiheuttivat vuonna 2013 useita paikallisia mielenosoituksia, joiden jälkeen vaatetehtaiden työntekijöiden kuukausipalkka nostettiin 28 eurosta 48 euroon. Alan palkat ovat silti maailman alhaisimmat.

Työntekijät ovat kertoneet, että minimipalkan korotuksen jälkeen työtahti on kiristynyt epäinhimilliseksi. Jotta tiukka tavoite täyttyy, ompelijoiden takana seisovat työnjohtajat pitävät kovaa kuria.

”Johtajat hakkaavat työntekijöitä. Rikollisia on palkattu uhkailemaan heitä, etteivät he järjestäydy. Työläiset eivät saa puhua toisilleen. Heitä haukutaan”, kertoo Bangladeshin ay-liikkeen keulahahmo Kalpona Akter.

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen viestintäpäällikön Jukka Pääkkösen mukaan ompelijoitten palkat kaksinkertaistuisivat, jos suomalainen vaateyritys maksaisi 50 senttiä enemmän jokaisesta tilaamastaan paidasta.

”Ostakaa vaatteita, mutta olkaa vastuullisia kuluttajia. Yrityksien pitää maksaa enemmän ja allekirjoittaa Accord-sopimus. Tarvitsemme työpaikat, mutta myös ihmisarvoiset olosuhteet”, sanoo Akter.

Teksti: Emmi Karhiaho ja MOT/Minna Knus-Galán

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto